Perhe. Kahvi. Kaksi olemassaolon peruspilaria.

Yhdistetään ne ja tehdään hienoja asioita.

Kaikki lähti ajatuksesta että täytyisi olla jokin paikka, missä voisin viettää aikaa poikieni; puolivuotiaan, sekä kaksi ja puolivuotiaan kanssa. Kriteereiksi ajattelin, että lapset voisivat olla ja touhuta samalla kun itse voisin istua edes minuutin ja jutella arkisista asioista jonkun aikuisen kanssa. Omalla paikkakunnalla ei ollut tarjolla mitään sellaista. Toimintaa kyllä, mutta joko osallistuminen oli tietyn ikäryhmän mukaisesti yhden lapsen kanssa, tai sitten koin itseni viiteryhmän ulkopuolelle. Mikä on se koko perheen matalan kynnyksen paikka, johon osallistuisin omilla ehdoillani syyllistymättä edes osallistumisen satunnaisuudesta?

Naapurikunnassa toimi viikoittainen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Perhekahvila. Voimmekohan me mennä sinne? Olemme kuitenkin naapurista. Ehkä meidät tuijotetaan pihalle. What so ever, menimme. Ei tuijotettu. Meistä oltiin ystävällisesti kiinnostuneita ja tultiin juttelemaan. Ihan niinkuin ihmisille. Ei suljettu porukan ulkopuolelle. Ne vapaaehtoiset olivat ihania ja juuri siitä samasta elämäntilanteesta kuin itsekin. Se tunne oli helpottava, kun tuli ymmärretyksi!  Minun uuden viiteryhmäni pistämätön ryhmätunnus olivat valtaisat silmäpussit.

Pieni voimaannuttava hetki arjessa voi pelastaa päivän ja kaiken muunkin.

Perhekahvilan leikkeihin sai tuoda mukanaan oman lelun, pehmolelun tai muun tärkeän esineen. Kuvaaja Hanna Laitinen

Perhekahvilan leikkeihin sai tuoda mukanaan oman lelun, pehmolelun tai muun tärkeän esineen. Kuvaaja Hanna Laitinen.

Päädyimme omassa MLL:n paikallisyhdistyksessämme Kangasniemellä perustamaan vuosien tauon jälkeen Perhekahvilan. Taustalla on ajatus luoda helppo kohtaamispaikka perheille. Toimintaa organisoivat vapaaehtoiset ja he luovat upean konseptin sisällä oman näköistään kulttuuria. Perhekahvila on vertaistoimintaa ja oikeastaan mitään elämää kummallisempaa ei tarvita. Kokemusteni mukaan sekä lapset että aikuiset toivovat leppoisaa yhdessäoloa ja tekemistä. Välillä pelaamme, leikimme, ulkoilemme tai taiteilemme. Juttelemme arjesta ja saamme uusia tuttavia ja ystäviä.

”Lasten ja äitien yhteisiä touhuja Liperin Perhekahvilassa.” Kuvaajana Merja Korpi

Lasten ja äitien yhteisiä touhuja Liperin Perhekahvilassa. Kuvaajana Merja Korpi

Järjestöissä tehdään merkittävää työtä perheiden ja sitä myöten yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. Vapaaehtoisesti tehdyissä hyvissä töissä asuu yhteiskuntaa rakentavaa toiminnallisuutta, iloa ja inhimillisyyttä.

Hanna
MLL Kangasniemi

Maakunnallinen perhekeskustoimintamalli – yhdessä perheiden parhaaksi

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn tehtävänä on koota lapsiperheiden palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi, joka toimii yhdessä sovitun toimintamallin mukaisesti. Tätä verkostomaista yhdessä toimimisen tapaa kutsutaan perhekeskusverkostoksi. LAPE Etelä-Savossa olemme tavanneet ja kuulleet lapsia ja perheitä. Lapset ovat kertoneet ajatuksiaan kivasta päivästä ja perheet hyvästä arjesta. Kokoamme perheiden ympärille perhekeskusverkostoa, jossa useat perheiden tuen toimijat ja paikat toimivat yhteistuumin. Perheitä kuunnellessa tärkeimmäksi on noussut hyvän arjen tukeminen. Se tarkoittaa joustavia päivähoitokäytäntöjä, tietoa ja mahdollisuutta tavata toisia perheitä sekä helposti saavutettavia palveluita. Perheen hyvä arki koostuu pienistä palasista, joiden mahdollistamisessa kunnilla ja järjestöillä on tärkeä rooli.

Olemme kuvanneet perheiden tuen ja paikallisten lähipalveluiden kokonaisuutta seuraavassa kuvassa.

Perhekeskusverkosto_kuva

Perhekeskusverkosto perheiden tukena

Elämässä tulee eteen tilanteita, joissa vanhempien voimat ovat vähissä: työttömyys, avioero tai vanhemman sairastuminen heijastuu koko perheen hyvinvointiin. Perhekeskusverkostossa tulee olla saatavilla joustavasti tukea muuttuviin elämäntilanteisiin lapsille, nuorille ja vanhemmille. Näihin tilanteisiin LAPEssa etsitään uusia tapoja auttaa perheitä – lähellä ja helposti. Sosiaali- ja tereyspalveluiden tulee vahvistaa perheiden hyvää arkea ja tarjota tukea perheiden voimavarat ja tarpeet huomioiden. Kun perhettä kohtaa erityiset haasteet, kuten väkivalta tai kriisitilanne, on verkostosta löydyttävä erityisosaajien apu, joka tarjotaan aktiivisesti perheille, ilman että sitä tarvitsee etsiä.

Alla olevassa kuvassa tähdillä on kuvattu kohtaamispaikkoja, jotka ovat lähellä perheiden arkea sekä sote-palvelukeskittymiä, joita koordinoidaan maakunnan suurimpien kaupunkien suunnasta. Kuva on esimerkinomainen, fyysisiä kohtaamispaikkoja ei ole vielä sovittu.

Maakunta_perhekeskustoimintamalli

Mitä tarvitsemme Etelä-Savon perhekeskusverkoston syntymiseksi?

Perheet mukaan – kaipaamme koko ajan lisää perheitä mukaan kehittäjäryhmän jäseniksi, haastatteluihin, kyselyjen vastaajiksi ja facebook teemakeskustelujen osallistujiksi. Perheet ovat heidän hyvän arkensa parhaita asiantuntijoita.

Yhdessä – meidän on rakennettava yhdessä malli, johon kaikki sitoudumme järjestöissä, kunnissa ja sotessa.

Rakenne – meillä on oltava sovittuna ja kuvattuna mitä kaikkea perhekeskusverkostoon kuuluu.

Sopimukset – meidän täytyy sopia kuinka toimimme yhdessä, kuinka perheet voivat olla mukana toiminnassa, palvelun käyttäjinä ja tuen saajina.

Ketkä rakentavat mallia?

Etelä-Savon perhekeskustoimintamalli_15.9.

Kuntiin nimetyissä LAPE-työryhmissä paikalliset toimijat kokoavat lähipalveluiden kokonaisuutta ja avoimen kohtaamispaikan toimintaa.

Maakunnalliset kehittäjäryhmät luovat matalan kynnyksen toimintoja vanhemmuuden ja parisuhteen tukeen, eroauttamiseen sekä varhaiskasvatuksen ja koulun kytkemisestä perhekeskusverkostoon.

Kuntien sivistystoimen johtajat ja sote johtajat rakentavat yhteistyön rakenteita ja yhdessä toimimisen tapoja.

Poliittiset päättäjät linjaavat kuntien ja sote organisaatioiden lapsiystävällistä toimintakulttuuria ja toiminnallisia muutoksia.

Lapset päiväkodeissa ja kouluissa kertovat mikä heille on tärkeää ja tuottaa hyvää mieltä.

Nuoret maakunnan eri alueilta kokoontuvat ja vahvistavat nuorten vaikuttamismahdollisuuksia.

Perheet jakavat asiantuntemustaan sisällölliseen kehittämiseen. He ovat mukana kehittäjäryhmissä, vastaavat kyselyihin ja osallistuvat haastatteluihin.

Oletko jo mukana jossakin LAPE kehittämisessä? Oletpa maakunnassamme asuva lapsiperhe, järjestötoimija tai palvelua tarjoava ammattilainen – ilmianna itsesi! Verkostomaisen perhekeskusverkoston tiivein kehittämistyö tehdään tulevan talven aikana.

Katja Saukkonen
LAPE muutosagentti
katja.saukkonen@essote.fi
044 351 6616, käytän myös WhatsAppia