Lahjaksi aikaa

Meiltä vaaditaan ja me vaadimme itseltämme tänä päivänä paljon: tehokasta työskentelyä, itsestä huolehtimista, täydellistä vanhemmuutta. Suorittaminen ja tehokkuus ohjaavat työtämme sekä tekemistämme myös vapaa-ajalla.  

Tänä vuonna työssämme olemme olleet lasten, nuorten ja perheiden hyvän arjen kysymysten äärellä. Olemme ammattilaisten kanssa keskustelleet paljon vanhemmuuden ja parisuhteen tuesta. Kaikkihan tukevat työssään vanhempia. Mietin, onko se aidosti niin? Onko meillä todella aikaa pysähtyä, kysyä mitä perheille kuuluu ja ottaa vastaus vastaan? Onko meillä aikaa tukea perheitä heidän määrittelemien tarpeiden mukaan arjen haasteissa?

Monissa palveluissa tehokkuuden mittareiksi on nostettu suoritteiden määrät ja lakisääteiset määrittelyt palvelujen sisällöistä. Tämä linja ei välttämättä takaa palveluiden laatua ja vaikuttavuutta. On syytä pohtia, ovatko nämä ne ainoat ja oikeat mittarit, kun arvioidaan vastaavatko annetut palvelut parhaalla mahdollisella tavalla perheiden tarpeisiin. Olemme vieneet hyvin pitkälle erikoisosaamisen ja asiantuntijuuden. Tässä tilanteessa yksi uhkakuva voi olla, että samalla meiltä katoaa kokonaisen ihmisen tai perheen huomioiminen. Onko auttamisesta tullut suorittamista?

Olisiko meidän mahdollista asettautua vanhemmuuden, parisuhteen ja perheiden tukemisessa lähemmäs ihmistä. Voisimme asettaa tavoitteeksi mahdollisuuden kuunnella ja kuulla mitä perheille kuuluu. Palvelujen laadun keskeisin kriteeri voisi olla kohtaaminen, eikä se olisi maailman loppu, jos jokin suorite jäisikin vähän vaillinaiseksi. Toimisimme ihmiseltä ihmiselle, kiireen nujertaen.

IMG_6639Meitä kaikkia lähestyy erityinen ja tunteikas joulun aika. Pienen sydän kaipaa turvaa, hellyyttä ja huolenpitoa sekä rakkautta. Ison ihmisen sydän kaipaa läheisyyttä, hellyyttä ja rakkautta sekin. Mitäpä jos antaisimme tänä jouluna läheisillemme lahjan Suvi Teräsniskan laulun sanoin ”lahjaksi aikaa, lahjaksi sydän, joka mitään ei pelkää, joka mitään ei pelkää”.

Lämmin kiitos kaikille lapsille, nuorille, perheille ja ammattilaisille, jotka olette olleet lapettamassa vuonna 2017.

Rauhaisaa ja kiireetöntä joulun aikaa meille kaikille,

Katja Saukkonen
LAPE muutosagentti

Hajanaisuudesta yhteiseen päämäärään

On valtakunnallisesti tunnustettu fakta, että sosiaali- ja terveydenhuollon apu perheille on hajanaista. Ammattilaiset tekevät hyvää ja laadukasta työtä, mutta olemme palveluissa perinteisesti olleet liikaa kiinni hallinnonalojen, yksiköiden ja seinien rajoissa. Hyvin usein keskusteluissamme perheiden kanssa tulee esiin juuri tämä ongelma: Perheet kokevat olevansa usein ”väärässä paikassa”.

LAPE muutosohjelma pyrkii saamaan tähän muutoksen. Hajanaisista ja byrokraattisista käytännöistä haluamme perheiden tuen ja auttamisen ytimeen. Haluamme vastata siihen, mitä perheet ajattelevat arjen tukena sekä vahvistaa perheiden voimavaroja tarpeiden mukaisesti.

Edellinen blogi käsitteli perheneuvoa ja sen verkostomaista mallia. Tällä viikolla esittelemme tiedon jakamiseen ja yhteiseen työhön keskittyvää monitoimijaisen arvioinnin mallia.

Solakallion koulu

Kuva Maria Miklas / STM:n kuvapankki.

Mitä on monitoimijainen arviointi?

Monitoimijainen arviointi on tapa jakaa tietoa perheiden ja ammattilaisten kesken mahdollisimman tehokkaasti ja helposti. Varsinkin erityisen tuen palveluissa kuten lastensuojelussa ja lastenpsykiatrialla on tyypillistä, että perheellä on useita asiakkuuksia eri toimijoihin. Erityisen tuen palveluiden lisäksi asiakkuus voi tavallisesti olla esimerkiksi neuvolaan ja varhaiskasvatukseen.

Jotta ammattilaiset voivat työskennellä tehokkaasti, tulee heidän arvioida perheen kanssa, mihin asioihin perhe tarvitsee tukea ja miksi. Ongelma muodostuu, kun ammattilaiset eri yksiöissä tekevät arvioinnin aina uudelleen, eikä edellisessä yksikössä tehtyä arviointia huomioida. Perhe joutuu pahimmillaan selittämään samat asiat useaan kertaan peräkkäin eri paikoissa. Ammattilaiset myös ymmärtävät perheen kertoman tiedon vähän eri tavoin, riippuen esimerkiksi ammattinimikkeestä, työhistoriasta ja yksiköstä, mitä edustavat.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan monitoimijainen arviointi on sitä, että arviointi perheen tilanteesta tehdään kaikkien tarpeellisten toimijoiden kanssa yhdessä, perhe mukaan lukien. LAPE Etelä-Savossa pyrimme siihen, että erityisen tuen ammattilaiset mm. psykiatrialta ja lastensuojelusta jakavat omaa osaamistaan perheiden ja perustason toimijoiden muun muassa neuvolan ja varhaiskasvatuksen käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kun perheelle syntyy huoli omasta tilanteestaan, he saisivat avun ja tuen heti ilman lähetteitä sieltä paikasta, missä he jo pääsääntöisesti asioivat.

stm_karkihankkeet

Kuva Suvi-Tuuli Kankaanpää / STM:n kuvapankki.

Uudenlainen tapa tehdä yhdessä

Yhdistettynä viime blogissa esiteltyyn perheneuvoon, monitoimijainen arviointi pyrkii siihen, että perhe ei ole koskaan sosiaali- ja terveyspalveluissa ”väärässä paikassa”. Toimijat tekevät tiiviimpää yhteistyötä ja jakavat asiantuntijuuttaan avoimuuden ja perheiden hyvinvoinnin nimissä.

Tavoitteellista on, että perheet saavat mahdollisimman helposti yhteyden ja tarpeenmukaisen tuen kaikkien lapsiperheiden toimijoiden verkoston kautta. Tuki voi olla järjestön toimintaa, seurakunnan apua tai sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua. Perhe ohjautuu sopivan tuen piiriin ensin perheneuvon kautta, jonka jälkeen monitoimijainen arviointi takaa sen, että perhe saa yhdellä kertaa, yhden arvioinnin kautta sen avun ja tuen, joka perheen voimavaroja parhaiten vahvistaa.

Millekkäs kuulostaa?

Olli Humalamäki
LAPE Etelä-Savo
Erityisen- ja vaativamman tuen koordinaattori