Waltti-askelia kohti lapsiystävällistä kuntaa ja maakuntaa

Julkaistu alunperin Länsi-Savon mielipide-palstalla 26.1.2018.

Perheiden keskuudessa on käyty viimeaikoina keskustelua Mikkelissä lapsille myönnetystä maksuttomasta Waltti-kortista ja sen käytöstä (mm. Länsi-Savon mielipidepalsta). Lisääkö vai vähentääkö se lasten mahdollisuutta osallistua ja liikkua? Valtakunnallisessa lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEssa tavoitteena on lisätä lasten osallisuutta ja lasten ja perheiden hyvinvointia. Keskeistä on vahvistaa varhaista tukea ja avointa toimintaa. Waltti-kortin myöntäminen lapsille on askel hyvään suuntaan. Kuntien päätöksenteossa on ollut aito halu lisätä lapsiystävällistä toimintakulttuuria.

Waltti-kortin antamia mahdollisuuksia on hyvä tarkastella vähän laajemmin. Bussilla liikkuessaan lapset lähtevät joka tapauksessa liikkeelle, bussi ei nouda heitä kotiovelta ja samalla he oppivat kulkemaan julkisilla kulkuvälineillä ja heidän itsenäiset osallistumismahdollisuudet lisääntyvät. Varsinkin kauempana asuville mahdollisuudet harrastaa ovat kasvaneet. Koulupäivän sisällä erilaiset vierailut ja liikkuminen mahdollistuvat paremmin, kun voidaan käyttää waltti-korttia. Kortin käyttö valitettavasti vähentää joidenkin lähellä koulua asuvien lasten koulumatkaliikkumista. Sama haaste on niiden lasten kohdalla, joilla vanhempien kuljetuspalvelu toimii koulupäivisin. Jokaisen lapsen ja perheen tarpeet ovat yksilöllisiä ja ratkaisut kulkemisesta tehdään niiden pohjalta. Me vanhempina voimme sopia lasten kanssa perheen omat pelisäännöt liikkumiselle ja kannustaa lapsia ja nuoria omatoimiseen liikkumiseen ja osallistumiseen. Voimme sopia luokkayhteisönä tai naapureiden kanssa yhteisiä periaatteita lasten koulu- ja harrastusmatkoihin. Bussilla liikkumisessa on kysymys paljon muustakin kuin liikunnasta. Heillä tulee olla hyvät mahdollisuudet harrastaa, tavata kavereita ja olla osana erilaista yhteisöllistä toimintaa. Voisiko bussikortilla vähentää myös yksinäisyyden kokemuksia?

Etelä-Savon nuoret vaikuttajat ovat nostaneet esille Waltti-kortin käyttöön liittyen ikäkysymyksen. Miksi korttia ei myönnetä toisen asteen opinnoissa oleville nuorille, jotka joutuvat itse kustantamaan matkansa ja opiskeluvälineensä. Heillä ei ole käytössä lähikouluja. Bussikortin myöntäminen olisi heille iso auttavan käden ojennus. Olisiko syytä pohtia, mille ikäryhmälle Waltti-kortin käyttö kannattaisi kohdentaa?

Kokeillaan ja kehitetään yhdessä waltti-kortin käyttöä. Yksi tapa saada päätöksenteon tueksi erilaisia näkökulmia kustannusten lisäksi, on toteuttaa asiaan liittyen lapsivaikutusten arviointi. Siinä voitaisiin kuulla lapasia, nuoria ja perheitä toimijoiden näkemysten lisäksi. Rakennetaan yhdessä Etelä-Savo, jossa lasten, nuorten ja perheiden on hyvä elää ja olla osallisena.  Perheet ovat tervetulleita to 8.2. klo 18 Mikkelin kaupungin virastotalon lounashuoneelle kahvittelun lomassa keskustelemaan miltä lasten, nuorten ja perheiden toiminta ja palvelut Mikkelissä näyttäytyvät. Nähdään siellä!

Katja Saukkonen
LAPE Etelä-Savo muutosagentti

Perheiden ilta MIKKELI 8.2.2018-page-001

10-kuinen LAPE

LAPE-työ on Etelä-Savossa 10-kuinen, joten on hyvä hetki pieneen mietintään. 10 kuukauden ikäistä LAPEa pohtiessani aloin muistella, miten lastenneuvolassa sain aikoinaan lapsen kehityksen kuvauksia. Muistan kuinka tarkkaan omien lasteni kohdalla niitä luin. Haluan palata näihin kuvauksiin, joita 10-kuisesta käytetään ja peilata niitä LAPE-elämään.

paljon onnea! (1)

”Useammat vauvat osaavat ryömiä tai kontata nopeasti. Kulman takana odottaa jo seuraava merkittävä virstanpylväs: kävelemään oppiminen. Tasapaino kehittyy huimaa vauhtia ja jotkut saattavat ottaa jo ensimmäisiä askeleita ilman tukea. Kiipeäminen alkaa kiinnostaa, mutta intoa lapsella tässä vaiheessa on vielä enemmän kuin taitoa.”

LAPEssa olemme 10 kuukauden aikana uteliaana ryömineet erilaisten työntekijöiden ja työyhteisöjen arkeen. Olemme saaneet mukaan työntekijöitä, joiden kanssa yhdessä olemme voineet harjoitella seuraavia askeleita. Näitä LAPE askeleita ovat mm. maakunnallisen perhekeskuksen määrittely, vanhemmussuunnitelman testaus ja Hackneyn mallin pilotoinnin käynnistäminen. Rohkeasti olemme edenneet erilaisten kehittäjäryhmien kanssa, joissa on yhteisesti suunniteltu kuinka rakennetaan yhteistä tietä eteenpäin. Tasapainoa, vai tasapainottelua? Tätä on harjoiteltu monessa työyhteisössä liittyen siihen, mihin kohtaan muutosohjelman LAPE-työ istuu ja asettuu.

”Lapsi rakastaa hauskanpitoa ja hulluttelua. Naurua riittää! Kaappien ja laatikoiden avaaminen ja sulkeminen on erityisen mielenkiintoista. Lapsi kiinnittää entistä enemmän huomiota esineiden yksityiskohtiin. Musiikin kuunteleminen ja sen tahdissa tanssiminen tai keinahteleminen yhdessä vanhempien kanssa on lapsesta mukavaa.”

LAPEssa olemme lähteneet positiivisessa hPeke-malli_ympyräengessä kyselemään perheiltä millaista on hyvä lapsiperheiden arki. Olemme nostaneet keskiöön asioita, jotka ovat perheiden kannalta tärkeitä, mitkä tuottavat iloa ja mitkä auttavat perheitä tanssimaan heidän oman näköistä elämää. Siihen tanssiin voi tarvittaessa kutsua mukaan muitakin, olkoot ne sitten läheisiä, verkostoja tai palveluja.

Konkreettisesti olemme 10 kuukauden aikana käynnistäneet keskustelun ja suunnittelun perheitä lähellä toimivasta perhekeskus-toiminnasta, joka kokoaisi meidät kaikki lasten ja perheiden parissa toimivat yhteiseen tanssiin perheiden hyväksi.

Koska teemme LAPE-työtä sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksen turvin tämän vuoden loppuun saakka, on syytä tehdä pieni inventaario myös siitä, ovatko keskeiset toimijat mukana kehittämisessä, missä vaiheessa eri kokonaisuudet etenevät ja olemmeko keskittyneet olennaiseen? Kuten pienten lasten elämässä, myös LAPE-muutoksessa aika kuluu siivillä! Tarkoituksemme on pyrkiä luomaan hyvä alusta LAPEn kasvulle, sille 1 vuoden ja 10 kuukauden ikäiselle, joka ei vielä joulukuussa 2018 todellakaan voi jatkaa elämäänsä täysin yksin.

Mari Tuomainen
Projektipäällikkö, LAPE Etelä-Savo