Asiakkaasta kehittäjävanhemmaksi

Tervehdys vaan kaikille LAPE-ihmisille ja toimeliasta loppukirivuotta 2018 yhteisen hankkeen parissa. Vaikka itse en olekaan ihan aktiivisimmassa työssä mukana, sain koordinaattori-Ollilta tilaisuuden kirjoittaa tänne blogiin muutaman sanan erityispalvelujen kehittämisen osiosta. Meidän perheen kokemukset lähes kuusivuotisen lastensuojeluhistorian ajalta antavat kokemuspohjaa niin sijaishuollosta kuin psykiatrian poliklinikankin toiminnasta. Ja jotain luulen tietäväni myös vanhemmuuden tukemisen sudenkuopista ja vertaistuen merkityksestä silloin, kun kaikki kaatuu päälle.

Kokemukset psykiatriasta

Lasten- ja osittain myös nuorisopsykiatrian puolella ongelma on resurssien puute ja henkilöstön suuri vaihtuvuus. Jos lapsi/nuori pääsee lääkärin juttusille vain 2-3 kertaa vuodessa ja silloinkin vain verkostopalaverin muodossa, ei kunnollista hoitosuhdetta muodostu. Lääkärin työtä tukevan muun tiiminkin työstä menee osa hukkaan, jos/kun lääkärin aika ei riitä siihen, että hän perehtyisi asiakasperheen tilanteeseen jo etukäteen, eikä vasta siinä verkostopalaverissa.

Pieneksi ongelmaksi koin myös vuoropuhelun jäykkyyden nuorisopsykiatrian osaston ja poliklinikan välillä. Vaikka teinillä oli useita osastojaksoja n. puolentoista vuoden ajanjaksolla, vain kerran osaston ihmiset pääsivät osallistumaan poliklinikan palaveriin. Toki moni asia hoituu pelkkien paperienkin välityksellä, mutta väitän, että ”kasvojen” löytyminen olisi helpottanut ainakin omaa sopeutumistani haasteellisiin tilanteisiin.

Maria Miklas_STM kuvapankki (2)

Kuva: Maria Miklas // STM:n kuvapankki

Kokemukset lastensuojelusta

Entäpä sitten se lastensuojelun puoli ja sen kehittämistoiveet? On aivan mahdoton tehtävä edes yrittää kertoa kaikkea matkan varrella tapahtunutta. Kerrottakoon kuitenkin, että nuoremme ehti neljän vuoden aikana asua hetken pienryhmäkodissa, kaksi vuotta sijaisperheessä ja toiset kaksi vuotta ammatillisessa perhekodissa, joka toimi osana isompaa lastensuojelulaitosta. Tämän jälkimmäisen toimijan perhetyö ja tiivis yhteistyö sosiaalitoimen kanssa lopulta mahdollistivat huostaanoton purkamisen ja nuoren siirtymisen jälkihuoltoon puolisen vuotta ennen hänen täysi-ikäistymistään.

Ratkaisut ja onnistumiset

Avaintekijät tämän kaiken onnistumiseksi olivat mielestäni aito kohtaaminen ja vuoropuhelu myös meidän vanhempien kanssa. Meidät otettiin mukaan päätösten tekoon tasaveroisina kumppaneina ja näkemyksiämme arvostettiin, vaikka joskus olimmekin eri mieltä jonkin yksityiskohdan toteuttamistavasta. Tärkeää oli myös se, että päätökset perusteltiin hyvin, eikä oikeuttamme yhteydenpitoon nuoren kanssa rajoitettu.

Näin jälkikäteen mietittynä suuri helpotus olisi ollut, jos jo alkutaipaleella olisimme saaneet tukihenkilön, joka olisi avannut meille käsitteistöä ja toimintatapoja niin psykiatrialla kuin lastensuojelussakin. Löytyihän se tieto kantapään kauttakin, mutta ne monet ”vastapelurini” olisivat varmaan päässeet paljon vähemmällä.

Tulevaisuudessa

Systeeminen lastensuojelumalli

Nyt aluillaan oleva pilottihanke systeemisen lastensuojelumallin lanseeraamiseksi asiakastyöhön on mielestäni juuri oikeansuuntaista kehittämistä. Tiimin isommat hartiat ja sosiaalityöntekijän ajan vapauttaminen kirjaamisista perheiden kohtaamiseen toivottavasti palauttavat inhimillisyyden nyt niin paljon parjattuun lastensuojelutyöhön. Uskon myös, että työn vaativuuskin lieventyy ja palkitsevuus kasvaa, kun kohtaamiseen jää enemmän aikaa.

Tällä blogitekstillä haluan myös kiittää kaikkia tarinaamme osallisia, jotka mahdollisesti tunnistivat meidät ja omat osuutensa. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin Sinulle, lapseni, siitä, että edelleen ollaan puheväleissä. Olen Sinusta ylpeä!

Tuitu
Äiti
Voikukkia vertaisohjaaja / kokemusasiantuntija

Haku perheneuvoverkoston valmennukseen on auki!

Osana maakunnallista perhekeskustoimintamallin kehittämistä ja käyttöönottoa rakennamme LAPE Etelä-Savossa perheneuvoverkostoa. Etsimme  jo sotessa/kunnalla/järjestössä/seurakunnalla ym. työsuhteessa olevia, lapsia ja perheitä lähellä työskenteleviä, verkostomaisesta työstä innostuneita toimijoita mukaan valmennukseen! Ohessa valmennuksen hakuilmoitus, paikallisesti hakijat kootaan kuntien LAPE-työryhmissä.

Hankekoordinaattorimme Olli Humalamäki esitteli perheneuvoverkoston toiminta-ajatusta ja konseptia LAPE-päivillä helmikuussa. 13 minuutin esitys löytyy YouTubesta tämän linkin takaa: https://www.youtube.com/watch?v=zdBW5fDtl_c

Miksi perheneuvoverkosto?

  • Toimijat ja tuki lähellä perhettä jo varhaisessa vaiheessa.
  • Perhe on aina oikeassa paikassa, vähemmän luukulta toiselle pompottelua ja lähetteitä.
  • Perhelähtöinen yhteydenottokanava sekä kohtaamisen paikka, joka on lähellä lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöä.
  • Verkoston ammattilaisten osaaminen on saatavilla niin perheille kuin toimijoille.
  • Työntekijä pääsee hyödyntämään omaa osaamistaan perheiden hyväksi.
  • Lisää tukea työhön, vähemmän riittämättömyyden tunnetta.

Perheneuvoverkosto ja sen ydinhenkilöt

Perheneuvoverkosto koostuu organisaatioiden ydinhenkilöistä, jotka toimivat joko lähellä perheitä tapahtuvassa kohtaamipaikkatyössä tai monialaisessa osaamisverkostossa perheiden tarpeiden mukaisesti. Lähellä perheitä toimivat ydinhenkilöt vastaanottavat perheiden yhteydenoton ja kohtaavat perheitä kunnan avoimessa kohtaamispaikassa. Monialaisen osaamisverkoston ydinhenkilöt työskentelevät oman organisaation tiedon ja osaamisen jakamisen pohjalta lasten, nuorten ja perheiden hyväksi, yhteisessä verkostossa. Perheneuvoverkosto-työssä jaetaan osaamista, jalkaudutaan sekä rakennetaan systemaattista ja koordinoitua, monialaista työtä.

Kokoamme nyt yhteen ydinhenkilöitä, joille tarjoamme valmennuksen. Valmennuksen kautta pyrimme vahvistamaan lapsi- ja perhelähtöistä työotetta sekä lisäämään tietoa ja ymmärrystä perheneuvoverkoston käytettävissä olevasta perheiden tuesta ja avusta. Perheneuvoverkosto ei ole valmis toimintatapa, vaan osallistujat rakentavat sen yhdessä.

Perhekeskusverkosto v.4

Valmennus touko-lokakuussa 2018

Kokoamme maakunnallisesti noin 20 henkilön monialaisen valmennusryhmän, johon odotamme hakemuksia jokaisen kunnan toiminta-alueelta eri alojen osaajilta. Ryhmän jäsenet voivat työskennellä esim. järjestössä, varhaiskasvatuksessa, koulussa, nuorisotyössä tai soten matalan kynnyksen palveluissa. Toivomme, että alueilta hakeutuu keskeisiä henkilöitä toimimaan kuvatun kaltaisessa verkostossa.

  • Valmennettavat toimivat ydinhenkilöinä oman paikallisen perheneuvoverkoston luomisessa.
  • Valmennus koostuu neljästä n. 3-4h lähitapaamisesta, joista ensimmäinen on toukokuussa ja loput syksyllä.
  • Tapaamisten välissä on tehtäviä sekä paikallisen verkoston rakentamiseen liittyvää työskentelyä.
  • Valmennukseen osallistutaan omalla työajalla.

Lähetä hakemus valmennukseen 30.3.18 mennessä Tiinalle: tiina.valjakka@essote.fi. Ilmoita hakemuksessa seuraavat tiedot: Yhteystiedot, työtehtävä, organisaatio, esimies, miksi haluat mukaan verkostoon.

Lisätietoa valmennuksen sisällöistä: Saara Hanhela ja Olli Humalamäki, LAPE-hankekoordinaattorit
Lisätietoa eri toimijoiden osallistumisesta ja rooleista: Katja Saukkonen, LAPE muutosagentti
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@essote.fi

Sama palvelumalli ei toimi joka paikassa, tarpeenmukaisuus tukee hyvinvointia. – Ajatuksia Puumalan kehittämistyöstä.

Puumalassa lapsiperheet ovat melko tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Tämä käy ilmi opinnäytetyöstä, jonka XAMKin opiskelija Elsa Husu teki Puumalan kunnalle osana sosionomiopintojaan. Kunnassa on 2200 vakituista asukasta, kesäisin väkimäärä viisinkertaistuu. Lue Elsan ajatuksia palveluiden kehittämisestä peilaten Puumalan lapsiperheille tekemäänsä kyselyä.

puumala saimaan kaunein

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa eli LAPE:ssa pyritään kehittämään lasten, nuorten ja perheiden palvelut sektori- ja hallintorajat ylittäväksi palvelukokonaisuudeksi, jossa palvelut ovat lapsi- ja perhelähtöisiä ja painopiste on varhaisessa tuessa. Puumala voidaan tulkita tietynlaiseksi edelläkävijäksi – moniammatillinen verkosto on edistänyt lasten ja nuorten hyvinvointia jo kauan.

Haastattelin puumalalaisia lapsiperheitä tutkimustani varten. Sain tutustua kuuden perheen ainutlaatuiseen elämäntilanteeseen ja kuunnella heidän palvelukokemuksiaan. Perheet kertoivat kokemuksistaan eteläsavolaiseen tyyliin – avoimesti, arvostaen palvelujentuottajien työpanosta, mutta myös potentiaalisia kehitysideoita esiin nostaen.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa Puumalan perhekeskustoimintamallin kehittämisen pohjaksi ja samalla osallistaa lapsiperheitä kehittämistyöhön. Olen esittänyt tutkimuksen tulokset Puumalan LAPE-työryhmässä, jonka jäsenenä toimin. Kehittämistyössä hyödynnetään tutkimuksen tuloksia.

Leikkipäivä_Puumala2

Tunnelmia Puumalan leikkipäivästä keväällä 2017.

Tutkimuksessa ilmeni, että toimivat peruspalvelut ja monipuoliset vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat lapsiperheiden hyvinvoinnin edellytys. Puumalan lapsiperheet ovat valmiita menemään vaativampien palveluiden piiriin paikkakunnan ulkopuolelle, mutta toivottiin, että omassa kunnassa olisi toimija, joka arvioisi perheen tilanteen ja ohjaisi oikean palvelun piiriin. Tarkempaa tietoa tutkimuksestani saa toukokuussa, jolloin työ on julkaistu ja se on kaikkien saatavilla.

Tutkimuksen tekeminen on saanut minut pohtimaan, miksi kehittämisohjeet tulevat ylhäältä alaspäin? Voidaanko sanoa, että palveluita pyritään kehittämään yhä lapsi- ja perhelähtöisemmiksi, kun on valmiiksi luodut muotit, mihin pitäisi asettua? Lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeet voivat olla hyvin erilaisia eri puolella Suomea. Mielestäni kehittämistyön pitäisi lähteä aidosti asiakkaan tarpeista, paikalliset erityispiirteet suurennuslasilla huomioiden. Miksi korjataan jotain mikä ei ole rikki? Eikö nekin resurssit voisi käyttää asiakkaan aitoon kohtaamiseen ja varhaiseen tukemiseen?

Elsa Husu
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) opiskelija

www.apuaeroon.fi – mahdollisuus saada apua helposti ja nopeasti

Nettiauttaminen on tämän päivän keino tavoittaa hankalien kysymysten ja asioiden kanssa painivia ihmisiä. Osaltaan vaikuttamassa ovat sosiaalisen median helppous ja arkipäiväistyminen, johon välineet löytyvät lähes jokaiselta. Netistä avun hakemisen taustalla ei välttämättä ole somen helppous, vaan syyt voivat olla hyvinkin syvällä. Oma, mieltä painava asia saatetaan kokea häpeällisenä tai ehkäpä ei vaan ole sellaista ihmistä, jolle siitä kertoa. Usein ero koetaan tällaisena haasteellisena asiana, josta puhuminen voi olla vaikeaa.

Lape Etelä-Savossa on tehty vuonna 2017 yhteistyössä Xamkin kanssa kartoitusta asiakkaiden kokemuksista ja tarpeista perheiden palveluihin liittyen. Eroauttaminen oli yksi kartoituksen alueista. Tähän teemaan liittyi monia asioita, miksi avun saaminen koettiin hankalaksi. Odotukset ja saatu apu eivät useinkaan kohdanneet. Toisaalta erosta keskusteleminen lapsen kuullen esimerkiksi neuvolassa ei tuntunut vanhemmista mielekkäältä. Pienen paikkakunnan haittana oleva tuttuus oli myös yksi syy puhumisen haasteellisuuteen. Isona ongelmana koettiin myös, että ei tiedetty mistä apua voisi hakea tai sitä ei saanut ennen kuin oli itse aktiivinen.

www.apuaeroon.fi

Se mitä palveluilta toivottiin, oli mahdollisuus sähköiseen ja anonyymisti tapahtuvaan asiointiin. Unohtamatta kuitenkaan aidon kohtaamisen mahdollisuutta palveluissa. Kaikki eivät hyödy nettiauttamisesta, joten tässäkin on muistettava meidän erilaisuus ihmisinä. Toisille nettiauttaminen ja Chat-palvelut voivat kuitenkin olla ainutlaatuinen mahdollisuus tulla kuulluksi ja saada tukea. Nettiauttamisen haasteeseen ollaan Etelä-Savossa haluttu tarttua ja apuaeroon.fi -sivuston Chat-palveluissa aloittaa maaliskuussa myös eteläsavolaisia auttajia vastaamaan eroon liittyviin kysymyksiin.

Ensi- ja turvakotien liiton ylläpitämä apuaeroon.fi -palvelu antaa mahdollisuuden saada tietoa erosta, vanhemmuudesta eron jälkeen sekä eron vaikutuksesta lapsen kokemukseen ja erosta keskusteluun lapsen kanssa. Sivustolta pääsee etsimään alueellisesti eropalveluja ja yhteystietoja. Siellä on myös mahdollisuus käydä chatin kautta keskustelua eroon liittyvistä asioista nimettömänä. Chattiin voi ja kannattaa osallistua matalalla kynnyksellä, millaisten eroon liittyvien kysymysten kanssa vaan.

Ei kannata arpoa, vaan rohkeasti kysyä! Älä jää yksin ajatustesi kanssa.

Käy kurkkaamassa ja kerro myös kaverille: www.apuaeroon.fi 

Tiina Kainulainen
Eroauttamisen hankekoordinaattori
LAPE Etelä-Savo

apuaeroon kuvakaappaus
Kuvakaappaus http://www.apuaeroon.fi -sivustolta.