Kuukausi: toukokuu 2018

Eroauttamisen kehittämisessä yhdessä tekeminen on voimaa

/ lapeetelasavo / Jätä kommentti

Meitä jokaista on varmasti koskettanut ero jollakin tapaa. Jos ei omakohtaisesti, niin sukulaisen, tuttavan tai työkaverin kautta. Eroja tapahtuu nykyaikana paljon, noin 13000-14000 avioliittoa päätyy eroon vuosittain, joten tähän on hankala olla törmäämättä. Myöskään päättyneitä avoliittoja emme voi tässä kohtaa unohtaa. Perheiden kanssa työskentelevät kohtaavat työssään paljon perheitä, joissa ero on ollut ajankohtainen jossain vaiheessa elämää. Ero koskettaa kaikkia perheen jäseniä sekä lähisukulaisia. Kaikilla heillä on oikeus tulla kohdatuksi eron keskellä.

keksi_stm_karkihankkeet

Kuva: STM:n kuvapankki // Suvi-Tuuli Kankaanpää

LAPE Etelä-Savon eroauttamisen hankkeessa eroihin liittyvän kohtaamisen ja tukemisen tärkeys on nostettu esille pitämällä keskustelua yllä eroon liittyvistä teemoista ja tuen saannin mahdollisuuksista. Keskustelua ja pohdintoja on käyty eri alojen toimijoista koostuvissa kehittäjäryhmissä. Eroauttamisen kehittäjäryhmät ovat kokoontuneet Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Kehittäjäryhmien jäsenet ovat työnsä kautta sidoksissa eroauttamisen teemaan, mutta heillä voi olla myös omakohtaista kokemusta asiasta.

Perheiden ääni on ollut esillä LAPE Etelä-Savon ja Xamkin perheille teettämässä kyselyssä. Lisäksi hankkeen aikana erot ovat olleet teemana esillä kansalaisten keskuudessa teemailtojen muodossa sekä lehtijutuissa. Näkökulmana on ollut avun hakemisen tärkeys ja keinot saada tukea erotilanteessa. Voi olla, että helposti unohdamme itsemme, lapsemme tai läheisemme, kun kohtaamme eron. Kyse on kuitenkin kriisistä, jolla on suuri vaikutus elämäämme ja sen käsittelemiseen usein tarvitsemme tukea vertaiselta, ystävältä, ammattiauttajalta tai muista keskustelukanavista, kuten www.apuaeroon.fi -chatista.

chat huhtikuu 2

Eroauttamisen tärkeys on LAPE työskentelyn aikana saanut uuden merkityksen myös toimijoiden keskuudessa. Asia todellakin puhututtaa. Halutaan löytää uusia tapoja auttaa perheitä ja kehittää omaa työtä sekä palveluihin liittyviä rakenteita siten, että ne palvelevat eron kohdanneita perheitä ja läheisiä. On mahtavaa huomata toimijoiden suuri halu auttaa. Eroauttamisen kehittäjäryhmissä on käyty keskustelua tuen tärkeydestä, joista etenkin lapsen tukemisen merkitys eroissa korostuu. Yhteinen puhe on ollut tie kehittämisen painopisteiden löytämisen äärelle. Tällä hetkellä yhteinen kehittäminen on siinä pisteessä, että rakennamme eroauttamisen toimintamallia, joka tukee sekä perheitä että toimijoita. Paljon muutakin hyvää on matkan varrella tehty, kuten vertaistuen mahdollisuuksien vahvistamista ja kehittämistä Etelä-Savoon.

Tämä osoittaa sen, miten paljon yhteistyöllä ja yhdessä tekemisellä on merkitystä. Ilman yhteisestä puheesta muodostunutta näkyä olisi vaikea siirtää suuria kiviä tiellämme. Yhdessä meissä on enemmän voimaa!

Tiina Kainulainen
Eroauttamisen hankekoordinaattori, LAPE Etelä-Savo
Viola – väkivallasta vapaaksi ry

Lapset puheeksi – arvostavaa kohtaamista arjessa

/ lapeetelasavo / Jätä kommentti

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmakaudella valtakunnallisena tavoitteena on vahvistaa perheiden hyvää arkea ja tarjota sopivaa tukea oikeaan aikaan. Ammattilaisten osaamista vahvistetaan näyttöön perustuvilla menetelmillä, joista yksi on Lapset puheeksi -menetelmä, jota myös Etelä-Savossa koulutetaan. 

Lapset puheeksi –menetelmän juuret ovat aikuisten palveluissa. Menetelmää on vuosien saatossa kehitetty käytettäväksi kaikissa niissä kasvu- ja kehitysympäristöissä, joissa lapsi ja nuori elää. Menetelmän käytön laajenemisen taustalla on havainto, jonka mukaan yhteisen ymmärryksen lisääntyminen kodin ja lapsen kehitysympäristöjen välillä tukee lapsen ja nuoren arkipäivän sujumista. Kun havaitsemme ja tuemme vahvuuksia ja teemme yhteisiä suunnitelmia, miten toimitaan haavoittuvuuksia havaitessa kotona, päivähoidossa tai koulussa ja vapaa-aikana, tuemme hyvää arkea, kasvua ja kehitystä varhain. Lasta, nuorta ja perhettä ei lähetetä pois, vaan kohdataan siinä hetkessä ja tilanteessa, niillä taidoilla ja käytettävissä olevilla keinoilla, joita kulloisessakin kasvu- ja toimintaympäristössä ammattilaisella on, puhuttiinpa neuvolasta, varhaiskasvatuksesta, koulusta tai jostakin palvelusta, miksi ei myös vapaa-ajan harraste- ja kerhotoiminnoista.

Solakallion koulu

Kuva STM:n kuvapankki // Maria Miklas

Lapset puheeksi –menetelmä sisältää LP –keskustelun ja neuvonpidon. Keskustelu on aina vapaaehtoinen ja perustuu strukturoituun lomakkeeseen. Kaikkiin kohtiin ei tarvitse vastata, jos jonkin asian kertominen ei tunnu mielekkäältä. Keskustelussa edetään siihen tahtiin, kuin sopivalta tuntuu. Jokaisen keskustelun jälkeen tehdään toimintasuunnitelma, jossa pienillä lupauksilla ja konkreettisilla teoilla välitämme ja tuemme pärjäävyyttä. Jos keskustelun perusteella havaitaan, että omat voimat ja käytettävissä olevat keinot tässä eivät riitä, järjestetään neuvonpito. Neuvonpitoon kutsutaan niitä, joilla on mahdollisuus tukea konkreettisesti. Yhdessä sovitaan, mitä kukin voi luvata ja milloin arjen teko toteutetaan. Aina ei tarvita ammattilaisia tai palveluita, sillä perheen omastakin verkostosta ja olemassa olevista kasvu- ja kehitysympäristöistä voi löytyä riittävä tuki!

Lapset puheeksi -menetelmä ei perustu arviointiin

Keskustelussa kohdataan ja kuullaan aidosti, arvostavasti ja tasavertaisesti. Vain näillä tavoin rakentuu aito luottamus. Ammattilaisen tehtävänä on ennen keskustelua tyhjentää oma mieli ennakkoluuloista, valmiista vastauksista ja olettamista. Vanhemman annetaan kertoa ja määritellä lapsen ja nuoren elämään liittyvät vahvuudet ja haavoittuvuudet, joiden kautta todellisuus ja tuki arkeen rakentuu. Keskustelussa pysähdytään sen äärelle, minkä vanhempi sillä hetkellä näkee tärkeimpänä. Keskustelun avulla tuetaan vanhemmuutta ja pohditaan, miten lapsen kanssa voi puhua vaikeistakin asioista ja miten aikuinen voi toimia lapsen kannalta parhaimmalla tavalla. Asioihin on mahdollista palata, seurannasta sovitaan yhdessä; olemmehan kiinnostuneita siitä, mitä muutoksia arjessa havaitaan.

Naisvuori2.jpg

”Kiva päivä” // Lapsen piirustus LAPEn päiväkotivierailulta

Lapset puheeksi -keskustelun äärelle pysähdytään silloinkin, kun arki sujuu, tai viimeistään sillon, kun lapsen käytös tai olemus muuttuu ja on tarve keskustella siitä, mitä lapselle ja perheelle kuuluu. Välttämättä ei synny tarvetta pyytää mukaan muita tukijoita, koska keskustelun myötä ollaan liikkeellä varhain, tukemassa hyvinvointia ja sopimassa yhteisistä kasvatuspäämääristä. Pienillä arjen teoilla voidaan tehdä ihmeitä ja vahvistaa selviytymistä elämän vaikeuksista huolimatta.

Jos kiinnostuit mistä Lapset puheeksi –menetelmässä on kyse, ole rohkeasti yhteydessä; me kerromme mielellään lisää! Tutustu myös Perheterapialehdessä 1/16 julkaistuun erinomaiseen artikkeliin: Arki kantaa -kun se pannaan kantamaan

Anne Pellikka
LAPE Etelä-Savon hankekoordinaattori, Pieksämäen kaupunki

anne.pellikka(at)pieksamaki.fi

Uutta lapsipolitiikkaa tehdään jo Etelä-Savossa

/ lapeetelasavo / Jätä kommentti

Lasten hyvinvoinnin eriarvoistuminen on jatkunut jo pitkään. Eriarvoistumista ovat ruokkineet lasten ja perheiden palveluiden hajanaisuus, asiakkaiden tarpeiden ja palveluiden huono kohtaaminen sekä varhaisen tuen puutteet.  Tärkeitä korjausliikkeitä on tehty, mutta työ on usein katkennut hallituksen vaihdoksiin. Samalla suurin osa lapsista voi hyvin ja jopa entistä paremmin.

Hallituksen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on ottanut oppia menneestä.  Pysyvää muutosta tehdään laajapohjaisesti tulevien sote- ja sivistystoimen palveluiden rakenteisiin ja sisältöön. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaavat työtä yhdessä. Tuhansia toimijoita jokaisen maakunnan alueelta, myös Etelä-Savossa, on tuomassa perheille sopivaa tukea oikeaan aikaan. Viranomaisten lisäksi mukana ovat myös järjestöt ja seurakunnat.

lape muutosohjelma roll up kuva

STM:n kuvapankki // Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma // Suvi-Tuuli Kankaanpää

Tavoitteena on kaikille lapsille parempi kasvu- ja oppimisympäristö sekä perheiden hyvä arki. Vanhemmuuden tukea vahvistetaan näyttöön perustuvilla menetelmillä. Kehittämisen ytimenä on varhaisen tuen tarjoaminen vanhemmuuteen ja parisuhteen tukeen sekä erotilanteiden kohdatessa. Sovinnollisuutta erotilanteessa tukee uudistuva laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.  Varhaiskasvatuslaki uudistuu lapsen oikeuksiin perustuvaksi. Perhekeskukset verkostoivat palveluita asiakaslähtöisesti. Erityispalveluiden, kuten lastenpsykiatrian, osaamista tuodaan lähemmäs neuvolaa, varhaiskasvatusta ja koulua.  Lastensuojelua uudistetaan ihmissuhteita vahvistavaksi tiimityöksi (lue TÄSTÄ LINKISTÄ Ylen artikkeli Essoten lastensuojelun kokeilusta).  Perheet ovat mukana kehitystyössä.

Hyvää arkea turvaamaan tarvitaan lapsi- ja perhelähtöistä toimintakulttuuria. Hallinto- ja ammattikuntalähtöisestä toimintatavasta irtautuminen vie aikaa. Muutostyö on vasta alussa. Ministeriöiden yhteiset LAPE-selvityshenkilöt ovat ehdottaneet yhteisen tahtotilan linjaamista kansallisella lapsi- ja perhestrategialla, joka perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Lapsi- ja perhejärjestöt ovat antaneet tälle laajan tukensa.  Hallituksen kehysriihi linjasi äskettäin että strategian valmistelu aloitetaan.

Etelä-Savon keskeisin LAPE muutosohjelman kohde on maakunnallisen perhekeskustoiminnan käynnistäminen. Toiminnan sydämenä on lähellä arkea toimivat perheiden kohtaamispaikat ja lasten kasvu- ja kehitysympäristöön tuotavat palvelut. Perheille suunnattujen palveluiden osaamista kootaan perhekeskuksiin, josta ne jalkautuvat ympäri maakuntaa. Tämä edellyttää kaikilta lasten kanssa toimijoilta, niin kunta, järjestö, seurakunnat, yksityiset kuin sote, erityistä yhdessä toimimisen opettelua, uudenlaisen verkostotyön otetta. Sen oppimisesta voisi kertoa mm. yhteistilasuunnittelut, yhdessä perheiden kanssa suunniteltu toiminta ja palvelut sekä yhteen sovitettu toiminnan koordinointi ja johtaminen.

Maria Kaisa Aula
Hankejohtaja
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma
Sosiaali- ja terveysministeriö

Katja Saukkonen
Muutosagentti
LAPE Etelä-Savo

Taas näitä aamuja.

/ lapeetelasavo / Jätä kommentti

Esikoinen makaa lattialla ja huutaa, legginssien sauma kiertää. Vauva alkaa tuskastua, koska pukeminen kestää liian kauan. Lasken vauvan lattialle ja hän parahtaa itkemään, esikoinen pitelee korviaan, hän ei kestä pienen itkua. Hetken aikaa mietin, jos ei lähdettäisikään. Jäätäisiin kotiin, kun tämä lähteminen on niin vaikeaa. Ei, ei, en kestä taas pitkää päivää yksin lasten kanssa neljän seinän sisällä, pakko päästä välillä ihmisten ilmoille. Jotenkin kokoan itseni ja tsemppaan esikoista, kun hän jatkaa pukemista. Kohta olemme pihalla ja vauva nukahtaa vaunuihin, ja reipas esikoinen polkee innoissaan apupyörineen. Kylläpä raitis ilma tuntuu hyvältä, hengitän syvään ja hidastan askeleita. Mennään ihan rauhassa.

Kun pääsemme sisälle perhekahvilaan, ohjaaja moikkaa hyvät huomenet ja toivottaa tervetulleeksi. Esikoinen saa ennätysvauhdilla vaatteet pois päältään ja häviää kauppaleikin pyörteisiin kavereiden kanssa. Minä raahustan kahvin tuoksun perässä keittiön puolelle itkuhälytin kädessäni. Otan kahvin ja rojahdan pöytään. Jonnan äiti istuu kaverikseni, hän on viimeisillään raskaana, perheen toinen lapsi syntyy lähiviikkoina. Jonnan äiti katsoo minua ja sanoo, että näytän väsyneeltä. Hän kysyy, kuinka jaksan? Kyyneleet nousevat silmiini, olen todella väsynyt. Vauva on herännyt yöllä syömään kolme kertaa. Vuodatan omaa väsymystäni Jonnan äidille ja hän jaksaa kuunnella ja ymmärtää täysin mistä puhun. Venlan äiti istuu viereeni ja laittaa päänsä olkapäälleni ja kuiskaa väsyneenä, että samoilla mennään. Nappaan häntä olkapäästä ja kiitän että hän on siinä, vierelläni.

Neuvolan terveydenhoitaja saapuu paikalle. Olimme aiemmin esittäneet toiveen, että joku tulisi kertomaan meille lapsen unesta. Jes, se kerta olikin tänään. Juuri oikeaan hetkeen, meidän perheen tarpeisiin. Kuuntelen mielenkiinnolla terveydenhoitajan puhetta, ja saan varmistuksen epäilykseeni siitä, että vauvalla on menossa tiheän imun kausi ja se herättää hänet yölläkin syömään useamman kerran. Olen helpottunut, yöheräämisille löytyi selitys ja hyvin todennäköisesti kausi menee viikossa ohi. Tämän tiedon voimalla jaksan kyllä yöllä herätä imettämään.

Itkuhälyttimistä kuuluu ähinää, käyn hakemassa vauvan sisälle ja imetän hänet. Hetken vauva kellii lattialla ja esikoinen ehtii vielä leikkiä.

perhe_leikkii_15x10

Lähdemme kotiin yhtä matkaa Ellin ja tämän äidin kanssa. Tytöt haluavat jatkaa vielä leikkejään. Sovimme, että päiväunien jälkeen leikit jatkuvat Ellin kotona. Kiitän jo etukäteen Ellin äitiä, tämä järjestely mahdollistaa minulle pienet päiväunet vauvan kanssa. Yleensä en päivällä itse pysty nukkumaan, koska lapset nukkuvat eri aikaan. Sanomme heipat Ellille ja hänen äidilleen ja kävelemme kotiinpäin.

Olen tyytyväinen, että tuli lähdettyä. Tämän voimalla jaksaa odottaa huomista ja miehen palaamista työmatkalta. Tuntuu tosi hyvältä kuulua tähän joukkoon, olla yksi äiti toisten äitien joukossa. Jakaa kokemuksia toisten kanssa, saada vinkkejä ja huomata, että muilla on ihan samanlaisia haasteita omassa arjessaan. On kiva, että on paikka mihin on hyvä mennä ja mihin tuntuu kuuluvansa, tämä tunne houkuttaa pois omien seinien sisältä.

Katri Manninen
LAPE-hankekoordinaattori, MLL Järvi-Suomen piiri

MLL_perhekahvila_blogilaatikko (2)

Blogi_Tekstilaatikot_Katri (1)