Etelä-Savon asiantuntijat avoimuuden ja osallisuuden äärellä

“Jokainen nuori on asiantuntija.” Se on Etelä-Savon nuoret vaikuttajat -konseptin slogan, joka on syntynyt nuorilta itseltään. Kielitoimiston sanakirjan mukaan asiantuntija on henkilö, jolla on asiantuntemusta; asiantuntija on erikoistuntija, ekspertti, spesialisti. Sloganilla halutaan tuoda esille toimintamme tavoite vahvistaa joka ikistä eteläsavolaista nuorta siinä, että hänen ajatuksensa ja mielipiteensä ovat arvokkaita – ekspertin lausuntoja! Niinpä osana tätäkin blogitekstiä pääsette tutustumaan eteläsavolaisten asiantuntijoiden kommentteihin, jotka keräsin viimeisimmässä Etelä-Savon nuoret vaikuttajat -tapaamisessa Pieksämäellä.

Osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEa olemme maakunnassa käynnistäneet noin vuosi sitten Etelä-Savon nuoret vaikuttajat. Usein kun esittelen konseptia ammattilaisille ympäri maakuntaa, törmään kysymykseen: “Saatteko te nuoria mukaan?” Yleinen vitsaus tuntuu olevan, että maakunnassamme on erityisen vaikeaa löytää nuoria mukaan yhteiseen tekemiseen: järjestöihin vapaaehtoisiksi, nuorisovaltuustoihin, oppilaskuntien aktiiveiksi jne. Jos nuoria on saatu mukaan, he ovat usein kaikessa mahdollisessa toiminnassa ja väsyvät melko nopeasti. Pohdin usein mikä tai kuka saa nuoret aktivoitumaan?

“Alunperin tulin mukaan nuoriso-ohjaajan houkuttelemaan. Kyllä tässä tuntuu, että pääsee johonkin osallistumaan ja vaikuttamaan. Kannattaa tulla tänne käymään, kattomaan mikä on meininki.“ -Lassi

Meillä aikuisilla on valtavan iso rooli. Kannustavat sanat, rohkaiseva kutsu, ääneen lausuttu ajatus siitä, että tää juttu vois ollakin sellanen mistä tykkäät. Niillä tsemppaavilla sanoilla on painoarvoa ja voimaa enemmän kuin me usein ajatellaan. Etelä-Savon nuorten vaikuttajien toiminnassa tärkeä arvo on avoimuus. Kaikki tapaamiset on avoimia ja niihin saa tulla mukaan ihan kuka vaan ihan mistä taustasta tahansa. Pyrkimyksenä on, että ei tarvitse jännittää osaako sanoa oikeita sanoja ja kommentteja, vaan jokaiselle on tilaa.

“Mä en oo ihan varma mistä tässä on kyse, mutta täällä saa olla ihan pihalla.” -Saaraemilia

Kaikki vaikuttajien tapaamiset on teemoitettu, jotta tietystä teemasta kiinnostunut nuori voi saapua siihen itseä edes vähäsen kiinnostavan teeman tapaamiseen. Kokoamme jokaisesta tapaamisesta muistion tai muuta materiaalia ja laitamme esille verkkosivuille, someen ja/tai toimitamme viestin suoraan niille päättäjille ja toimijoille, joita asia koskettaa. Teemat liittyvät nuorten arkisiin asioihin. Kierrämme maakunnan eri kunnissa, jotta kyseisen kunnan nuoret pääsisivät näkemään mitä toiminta on ja voisivat sitten päättää haluavatko tulla mukaan uudestaan.

Vaikuttamiseen ja mielipiteiden lausumiseen ei missään nimessä voi pakottaa. Voidaan kuitenkin vahvistaa vähintäänkin sitä, että nuorella on mahdollisuus kommentoida.

“Kyllä tästä hyvä tulee. Pikkuhiljaa ruvetaan levittämään vaikuttamisesta ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneita kaikkialle maakunnan nuoriin.“ -Makke

Etelä-Savon nuoret vaikuttajat 21.8.2018

Vaikuttajien tapaaminen Pieksämäellä 21.8.2018.

Melko suuren roolin tapaamisissa on saanut myös tiedon jakaminen ja tieto-osallisuuden vahvistaminen. Nuorilla on vain vähän tietoa siitä, mitä tapahtuu maakunta- ja sote-uudistuksessa tai siitä, mitkä asiat ylipäänsä ovat maakunnan vastuulla. Meidän aikuisten haastava tehtävä siinä on muotoilla meillekin vaikeita asioita sellaisiksi, jotka ovat nuorille ymmärrettäviä. Voimme luoda myönteistä ilmapiiriä sen suhteen, että uudistus ei välttämättä aina ole huono asia.

“Tapaamiset on tosi kiinnostavia sillee ja tääl on yleensä jtn hyvää ruokaa.  Sit saa tietää enemmän niinku nyt tapahtuvista asioista ku ei niistä oikei jaeta tietoo muuten.” -Salla

Kehotan lämpimästi jokaista aikuista tutustumaan oman maakuntansa nuoriin asiantuntijoihin. Mitkä asiat askarruttaa, mitä nuorten elämässä oikein tapahtuu? Kun pääsee kurkkaamaan nuorten elämään, aukeaa omakin ajattelu taas ihan eri tavalla. Joskus oma työ saattaa tuntua jähmeältä ja mietityttää miten pystyisi ottamaan seuraavan askeleen, jotta työ voi edetä. Silloin asiantuntijoiden kommenteilla on erityisen suuri painoarvo.

“Etelä-Savon nuoret jytää! Koska ne on hyviä. Ne ovat luovia ja innokkaita luomaan nuorille polkuja tulevaisuuteen. Tavotellaan vaikka sitä, että mahdollisimman moni eteläsavolainen nuori olis vuoden päästä kuullut tästä toiminnasta!” -Timoteus

Saara Hanhela
Hankekoordinaattori, LAPE Etelä-Savo
Etelä-Savon nuoret vaikuttajat

Opiskelijat lapsi-ja perhelähtöistä työtä kehittämässä Etelä-Savossa

Xamkin opiskelijat ovat olleet mukana kehittämässä lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa Etelä-Savossa. Yhteistyötä on tehty monella tapaa ja LAPE teemoihin liittyviä opinnäytetöitä on tuotettu neljä kappaletta. Tässä on esiteltynä opinnäytetöiden aiheet ja keskeiset tulokset.

Kuva blogiin2

 Kuva: Pixabay Bess-Hamiti

Husu selvitti opinnäytetyössään lapsiperheiden palvelukokemuksia Puumalassa tuottaen tietoa  perhekeskustoimintamallin pohjaksi. Lapsiperheet toivovat Puumalaan omaa työntekijää, joka arvioisi perheen tilanteen ja ohjaisi perheen tarvittavien palvelujen piiriin. Perheet nimesivät neuvolan luontevaksi toimijaksi kokoamaan palveluja yhteen. Vaativimpien palvelujen osalta haastatellut perheet olisivat valmiita menemään kauemmas kuin omaan kuntaan. Husun kirjoittama blogi-teksti löytyy TÄSTÄ.

Pulkka ja Uimi olivat mukana teemallisissa perheilloissa Mikkelissä ja koostivat perheiden näkemyksiin pohjautuvan toimintamallin lapsiperheiden perheiltoihin. Toimintamallissa iltojen ytimessä on vanhemmuuden tuki sekä avoin ja matala kynnys osallistumiselle. Perheet tuottivat runsaasti ideoita teemoiksi, jotka on kirjattu toimintamalliin. Perheiltoihin toivottiin teemoihin liittyviä lyhyitä alustuksia ammattilaisilta sekä vapaata keskustelua ammattilaisten ja vertaisten kanssa. Lastenhoitoavun järjestäminen perheiltojen ajaksi sisältyy malliin.

Pynnönen ja Tiainen selvittivät eroon liittyviä työskentelymalleja varhaiskasvatuksessa. Tärkeänä pidettiin arjen rutiinien säilyttämistä, vanhempien kanssa arjen käytännöistä sopimista sekä huoltajuustietojen päivittämistä. Lapsia tuetaan eri menetelmin kuten sadut, pelit, draamakasvatus, lapset puheeksi-menetelmä, tunnekortit, havainnointi, leikki sekä hoiva. Työntekijät kannattivat yhteisen eroauttamisen mallin kehittämistä, vaikka toisaalta heidän mukaan nykykäytännöissä kunkin perheen tilanne arvoitiin hyvinkin yksilöllisesti.

Moilanen ja Suhonen käsittelevät opinnäytetyössään eroauttamisen palveluita Etelä-Savossa ja kokosivat toiminnallisena osuutena sähköisen oppaan eropalveluista. Opasta varten opinnäytetyöntekijät haastattelivat perhepalveluissa työskenteleviä ammattilaisia Mikkelissä, Savonlinnassa sekä Pieksämäellä. Opas on otettu käyttöön ja se soveltuu sekä perheiden että ammattilaisten käyttöön. Opinnäytetyön teoreettisessa taustassa käsitellään vanhemmuutta, eroa sekä lapsen tilannetta vanhempien erotessa.

Karoliina Rötkö,
Lehtori, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

xamk_logo

Lähteet:

Husu Elsa.2018. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Puumalassa. Lapsiperheet osallisina lapsi- ja perhepalveluiden kehittämistyössä. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu.

Moilanen Roosa ja Suhonen Emilia.2018. Lapsiperheiden eroauttamisen palvelut Etelä-Savon alueella. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu.

Pulkka Emma & Uimi Ronja.2018. Vanhemmuuden tukeminen lapsiperheissä Etelä-Savon alueella. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu.

Pynnönen Sanni & Tiainen Sanni.2017. Eroperheiden lasten ja vanhempien kanssa työskentely   päivähoidossa. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu.