LAPE akatemiat tulevaisuutta tekeville johtajille

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin vaikuttava johtaminen vaatii eri toimijoiden yhteistyötä. LAPE-akatemia kokoaa kunkin maakunnan, kuntien sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen johdon sekä järjestöjen ja seurakuntien edustajat yhteiseen oppimisprosessiin. LAPE akatemia on vuoden kestävä valmennusprosessi, joka tukee johdon työtä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin johtamisessa. LAPE akatemiassa vahvistetaan lapsi- ja perhelähtöistä toimintakulttuuria. LAPE akatemioita johdetaan kansallisesti ja taustavoimina ovat sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Mukana suunnittelussa on myös kuntaliitto.

Lape akatemiat starttaavat valtakunnallisella avaustilaisuudella Helsingissä 20.3. ja Etelä-Savon maakunnalliset akatemiat järjestetään 4.6. Mikkelissä ja 24.9. Savonlinnassa. Akatemiaprosessin viimeinen tilaisuus pidetään yhteistyöalueen päätöstilaisuutena 14.11. Jyväskylässä. Etelä-Savon painopistealueena lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) ovat lapsi- ja perhelähtöisyys sekä maakunnallinen perhekeskustoiminta. Akatemiaprosessissa keskitytään näiden monialaiseen johtamiseen ja toiminnan mahdollistamiseen. Kansallista starttitilaisuutta on mahdollisuus seurata verkossa suorana lähetyksenä tai myöhemmin tallenteena: http://videonet.fi/web/stm/20190320/

Akatemia_startti

Oppimisprosessin lopputuloksena luodaan yhteistyön toimintamallit, sopimukset ja rakenteet, jotta palveluista saadaan lapsi- ja perhelähtöisiä. Johtajat saavat tukea entistä vaikuttavampaan toimintaan, kokonaisuuksien ymmärtämiseen sekä verkostojen johtamiseen yhteisessä toimintaympäristössä.

Lisätietoa https://stm.fi/lapeakatemia

#tulevaisuudentahdissa

LAPE Etelä-Savo muutosagentti Katja Saukkonen
katja.saukkonen(at)essote.fi, 044 351 6616

Kunta-agentti Kristiina Hyvärinen
kristiina.hyvarinen(at)kuopio.fi, 044 718 4409

Hankejohtaja Maria-Kaisa Aula, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
maria-kaisa.aula (at)stm.fi, 0295 163 658

Perheneuvo käynnistyy Etelä-Savossa

Perheneuvo on ohjausta ja neuvontaa lapsiperheille yhden yhteydenoton taktiikalla. Perheneuvo on käytettävissä silloin, kun haluat keskustella elämäntilanteestasi, kysyä neuvoa tai vaihtoehtoja asiointiin ja arjen kysymyksiin liittyen. Perheneuvo on kuntakohtainen ja siellä työskentelee lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Tarvittaessa etsimme oikean palvelun perheellenne.

Olemme luoneet yhteisen Etelä-Savolaisen tavan vastata perheiden toiveisiin saada helpommin yhteys lapsiperhetoimijoihin, kun jokin askarruttaa mieltä. Yhdeksän kunnan lapsiperheiden kanssa toimivat ammattilaiset ja järjestö- ja seurakuntatoimijat ovat käyneet syksyllä 2018 valmennuksen ja ovat valmiina aloittamaan perheneuvotyöskentelyn. Perheneuvo starttaa ja sitä suunnitellaan joka kuntaan omaa tahtia. Erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia koskevissa asioissa teitä palvelevat myös ohjaamo Olkkari Mikkelissä ja ohjaamo Pientare Pieksämäellä.

Vuoden 2019 alusta perheneuvossa tapahtuu seuraavaa

  • Mikkelin perheneuvo jatkaa toimintaansa entiseen tapaansa puhelimitse perheneuvoaikoina sekä sähköisen yhteydenottolomakkeen kautta
  • Savonlinnassa palvelee lasten ja nuorten Luukku puhelimitse, sähköisesti ja chatin kautta
  • Mäntyharjulla on käytössä perheneuvon sähköinen yhteydenottolomake
  • Rantasalmella käynnistyy perheneuvo 7.1. Perheneuvopuhelimesta vastataan joka päivä klo 7.30-9
  • Puumalan perheneuvoverkosto käynnistyy sähköisen yhteydenotto-lomakkeen kautta

Lisätietoa perheneuvotoiminnasta ja sen etenemisestä saa kuntien nettisivuilta ja maakunnan perhekeskustoiminnan sivuilta https://lapeetelasavo.com/yhteystiedot/

Etela-Savon_Perheneuvo_LOGO_vaaka_RGB

 

Katja Saukkonen, LAPE Etelä-Savo muutosagentti

Kiitos LAPE-hankekaudesta!

LAPE-hankekausi päättyy vuoden vaihteessa. Olemme hankkeessa kulkeneet aktiivisesti eteenpäin kohti lapsi- ja perhelähtöisempää Etelä-Savoa. Haluamme lämpimästi kiittää kaikkia teitä, joita olemme kohdanneet matkan varrella. On ollut ilo jakaa ajatuksia, hymyjä, murheita, innovaatioita ja inhimillisyyttä kanssanne. Olemme koonneet tähän tekstiin muutaman ajatuksen LAPE-matkasta.

LAPE-kausi oli kaikkinensa erittäin tiivis ajanjakso. Se pakotti pohtimaan missä kaikessa voimme olla mukana ja miten työtä rajataan. Arvioimme jatkuvasti tiimin työtä: keskitymmekö olennaiseen, eteneekö perhekeskustoimintamalli, näkyykö ponnistelumme lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistamisessa ulospäin?

Me koemme ja näemme, että olemme saaneet lisättyä maakunnallista yhdessä tekemistä. Ylipäänsä toimijoiden yhteinen tekeminen on mennyt isoin askelin eteenpäin ja toimijoiden keskinäinen luottaus kasvanut. Uudenlaisia työryhmiä ja tiimejä on syntynyt, niissä näkyy monitoimijainen ajattelumme. Järjestöt ovat olleet aktiivisesti mukana keskusteluissa. Olemme tästä tosi iloisia. Uusia perheneuvoja on syntynyt maakuntaan ja olemme edelleen ihan varmoja, että alueemme lapsiperheet saavat sitä kautta tukea aiemmin ja perhelähtöisesti.

Erityisen ylpeitä olemme siitä, miten olemme saaneet luotua ihan uutta kulttuuria kokemustiedon keräämiselle ja hyödyntämiselle tuen ja palvelujen järjestämisessä. Latu on auki lapsille, nuorille ja kehittäjävanhemmille.

Etelä-Savon perhekeskustoimintamalli porskuttaa eteenpäin ja saimme loppuvuoden puristuksena vielä videon – tsekkaa se TÄSTÄ! Jatkossa on varmasti syytä keskittyä entistä enemmän siihen, miten koulu ja varhaiskasvatus kiinnittyvät vielä tiukemmin perhekeskustoimintaan.

Hankekauden päätteeksi on haikea fiilis, innostava LAPE-tiimi loppuu. Tulevaa katsomme hyvillä mielin: Perheet keskiössä ajatus on vahvistunut sekä hyviä toimintamalleja ja verkostoja on syntynyt. Pidetään niistä yhdessä kiinni. Olemme oppineet itsestämme, toisiltamme, eri ammattilaisilta, lapsilta, nuorilta ja perheiltä paljon. Suuri kiitos jokaiselle matkassa mukana olleelle, yhteinen työmme lasten ja perheiden voimavarojen vahvistamisessa jatkuu!

Hanketyöntekijöiden LAPE-tiimi 2017-2018
Anne, Katja, Katri, Mari, Olli, Pauliina, Pia, Ria, Saara, Tiina K. & Tiina V.

Rauhallista joulua_LAPE

Parisuhteen tuen kortti – työkalu tarpeeseen

Parisuhde on keskeinen osa perheen hyvinvointia

Vanhempien parisuhde on lapsen koti.
Kun vanhemmat voivat hyvin, lapsikin voi hyvin.

Parisuhde on perheen jalusta.
Kun tuemme parisuhdetta, tuemme myös vanhemmuutta.

Näillä ajatuksilla eri ammattilaiset pohtivat parisuhteen tuen merkitystä LAPE Etelä-Savon työryhmissä. Parisuhteen merkitys lapsen ja koko perheen hyvinvoinnille tiedostetaan erittäin hyvin.

Kun ammattilaisten kanssa keskusteltiin, kuinka he konkreettisesti tukevat parisuhdetta perheiden kanssa työskentelyssä, löytyikin jo enemmän hajontaan. Joillekin työntekijöille vanhempien parisuhteesta puhuminen on luontevaa ja olennainen osa omaa työnkuvaa. Moni ammattilainen kuitenkin myöntää parisuhteen olevan toisinaan myös arka aihe nostaa esille. Parisuhde koetaan henkilökohtaiseksi asiaksi eikä sen puheeksi ottaminen ole aina helppoa.

Perheet toivovat parisuhteen puheeksiottoa

Asiasta ei uskalleta puhua.
Parisuhteesta puhumiselle ei ole varattu aikaa.

Parisuhteen vahvistamista eri ammattilaisten suunnalta.
Kysyttäisiin miten parisuhde voi.

Koulutusta työntekijöille, että olisi valmiuksia tukea oikeasti parisuhdetta.

Perheiden vastauksissa esitetään, olisiko mahdollista saada parisuhteeseen matalan kynnyksen keskusteluapua ammattilaisilta. Kaikki vanhemmat eivät halua puhua parisuhteestaan muiden kuin oman kumppanin tai ystävien kanssa, mutta iso osa kuitenkin toivoo, että parisuhteesta puhuttaisiin avoimemmin ja tarjottaisiin tukea jo varhain.

Työkalu parisuhteesta puhumisen tueksi

Perheiltä ja toimijoilta saatujen toiveiden ja ajatusten pohjalta lähdimme kehittämään Parisuhteen tuen korttia. Idea kortista sai innostuneen vastaanoton ammattilaisilta, aiemmat työkalut ovat olleet laajoja ja vaatineet enemmän työskentelyaikaa. LAPEn oma parisuhteen tuen kortti on helppo antaa perheelle kotiin mukaan tai käydä kortin kautta teemoja läpi yhdessä vanhempien kanssa. Kortin lopullista muotoa on hiottu useaan otteeseen, sitä ovat kommentoineet parisuhteen tuen ammattilaiset ja vanhemmat. Lisäksi se on käynyt testattavana pariskunnilla ja ollut kokeilussa työntekijöiden ja vanhempien välisessä työskentelyssä. Yhdessä on työstetty helmi, työkalu tarpeeseen.

Parisuhteen tuki-ETUPUOLI

Kortin etupuolella kuvataan parisuhteen keskeiset teemat: läheisyys, yhteiset arvot, vuorovaikutus ja vastuun jakaminen. Kääntöpuolella pariskunta haastetaan yhteiseen tehtävään. Keskustelun kautta avataan omia ajatuksia ja keskitytään kuulemaan parisuhteen toista osapuolta. Kortti tarjoaa konkreettisen mahdollisuuden sopia yhdessä, mitä osa-aluetta lähdetään kehittämään ja milloin tarkistetaan, onko muutosta tapahtunut.

Parisuhteen tuki-TAKAPUOLI.png

Kortin tavoite on herätellä vanhempia miettimään parisuhteen tilaa ja käymään yhteistä keskustelua. Ammattilaisille kortti tarjoaa helpon, konkreettisen välineen ottaa parisuhde puheeksi vanhempien kanssa. Mukana kehittämisessä olleet ammattilaiset ideoivat, että korttia voi käyttää myös muiden menetelmien tai työkalujen rinnalla (esim. parisuhteen roolikartta, parisuhteemme arvot -opas). Parisuhteen tuen työskentelyä voi ohjata kortin avulla myös ensin pienin askelin ja sitten kokonaisvaltaisemmin.

Tulosta kortti tästä: Parisuhteen tuen kortti

Kokeile itse omassa parisuhteessasi tai ota käyttöön työssäsi perheiden voimavarojen vahvistamiseksi.

LAPE hankekoordinaattorit
Katri Manninen, MLL Järvi-Suomen piiri
Saara Hanhela, Essote

Kertomus eteläsavolaisten perheiden arjesta.

Mummu lähetti postikortin. Se laitettiin jääkaapin oveen. Jääkaapista isi lorautti maitoa kahviin. Ennenkuin kahvi on juotu, ei tehdä mitään. Leikin sillä välin kissan kanssa. Siinä kortissakin on kissa, joka on harmaa ja näyttää melkein yhtä vanhalta kun mummu. Isovanhemmat on mahtavia, ne auttaa, kun tarvitsemme tukea ja tsemppiä ja kun haluamme puolisoni kanssa käydä kahdestaan rauhassa kaupassa. Lapset nauttii, kun on hyvää ruokaa. Spagetti kuulemma on. Ja mehukeitto. Sitä tarjotaan joka päivä päikyssä. Päikyn täti puistelee päätään: ”ei nyt ihan joka päivä”. Päiväkoti saisi kyllä olla vähän lähempänä. Ja sitä on vaikea ymmärtää, miksi jonkun perheen lapset joutuvat eri päiväkoteihin? Silloin on hyvä arki vaakalaudalla. Lauta on erinomainen asia, koska leikkipuistojen keinut ja liukumäet on laudasta. Ne, jos mitkä, helpottaa lapsiperheen arkea. Kiitos kiikuista kaupungin miehet, joilla on kypärät päässä! Jääkiekkoharrastuksessa kypärä on tärkeä. Olen harrastanut jääkiekkoa jo kolme viikkoa, eli osaan jo tosi paljon asioita – melkein yhtä paljon kun ammattilaiset. Isona minusta tulee Neymar. Paitsi hän pelaa jalkapalloa, huomauttaa äiti. Äitit tietää paljon asioita. Parasta on, kun äiti ja isä tietää saman verran samoista asioista, eikä synny riitaa. Jos syntyy, menen omaan huoneeseen, koska riitelyä ja huutoa en halua kuulla. Joskus vaan tämänkin super-äidin raivo pulpahtaa pintaan ja tuntuu, että on pakko huutaa. Huutamisen hillintään auttaa vertaistuki. Olisi tosi hyvä, jos tukiryhmät olisi nähtävillä netissä yhdestä paikasta. Kävin Essoten verkkosivuilla etsimässä. Se oli turhauttavaa. En mene uudestaan. Uudestaan, uudestaan! Huutaa lapsi, kun hän on ollut ekaa kertaa luokkakaverilla yökylässä. Meidän kylällä kaikki moikkaa kaikkia, siitä syntyy hyvä yhteisöllisyyden tunne. Silloin tuntuu pahalta mennä kouluun, jos mulla ei ole siellä yhtään kaveria. Kaverit on niin tärkeitä. Lapsille ja vanhemmille. Mun kaverit asuu muualla Suomessa ja maailmalla. Siksi usein mietin, voisiko näihin vanhemmuuden haasteisiin ja parisuhteeseen saada keskusteluapua ihan ammattilaisilta? Jotenkin tuntuu, että tuki on arviointien ja lomakkeiden, lähetteiden takana. Ja minä vain haluaisin purkaa ajatuksiani jollekin muulle kuin puolisolle. ”Puoliso on sellainen, joka tykkää mun äidistä ja minusta. Se hymyilee ja ottaa mut mukaan, kun viedään joulukortit postiin.”

Koottu eteläsavolaisilta lapsilta, nuorilta ja vanhemmilta saaduista Hyvä arki & Kiva päivä -teksteistä ja kuvista.

Saara Hanhela, Hankekoordinaattori
LAPE Etelä-Savo

2.3 Uusioperhe

Kehittäjävanhempana Rantasalmella

Huh! Mistä päästä aloittaisin. Kokeilin jo tehdä netissä hakua käyttäen hakusanoja ”lapsiperhepalvelut Rantasalmella”. Selkeästi ei mitään noussut heti esille, muuta kuin toimintasuunnitelman näköinen tiedosto. Ei näin! Seuraava kohde: Rantasalmen kunnan sivut. Hakeako alaotsikolla koulut ja opiskelu, varhaiskasvatus, sosiaalipalvelut, nuoriso, sivistystoimi… ? Saisiko kaikki kivasti yhden otsikon alle. Helpottaisi huomattavasti hakua.

Olen muuttanut Rantasalmelle noin kaksi vuotta sitten. Tuntuu etten vieläkään ole oikein perillä mitä kaikkea meillä täällä on. Olisiko näin että toimintaa ja tukea on jopa niin paljon, ettei yksinkertaisesti tiedä edes mitä etsiä? Jos paikalliselta kysyy, vastaus on: ”Meillä on puhallinorkesteri ja teatteri”. Hyvä, mutta mitä jos ei ole muusikkoja tai näyttelijöitä perheessä?

rantasalmi.fi

Kuvakaappaus http://www.rantasalmi.fi -sivustolta.

Vanhasta tottumuksesta tiesin että seurakunta ainakin järjestää kerhoja, joten katse suuntautui sinne. Nappiosuma! Yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa on maksuttomia kerhoja alle kouluikäisille, joita järjestetään ilman vanhempaa ja vanhemman kanssa. Sinne siis! Sieltä sain lisätietoa, että varhaiskasvatus järjestää omassa tilassa myös avoimia, maksuttomia kerhoja. Mitenkäs meidän nuori, teini-ikäinen? Loistavaa, Rantasalmella on Nuokkari, maksuton paikka jonne nuoret voi mennä koulun jälkeen, aukioloajat vaihtelevat viikottain, samoin ikäjakauma: tiettyinä päivinä tietyn ikäisille. Haa! Nuorille järjestetään myös matkoja, mm. Elämä Lapselle -konserttiin ja shoppailemaan. Näissä ei tiettävästi ole edes ikärajaa? Koko perheelle avoimia matkoja, joille voi ilmoittautua, matkat maksavat jonkin verran, samoin jos on konsertti tms. liput pitää lunastaa itse.

Kesäaikana vähän vilkastuu ja toisaalta rauhoittuu. Nuokkari menee kiinni, kerhot jäävät kesälomille, MUTTA leikkipuistossa alkaa varhaiskasvatuksen järjestämä maksuton leikkipuistokerho johon otetaan tietyn ikäisiä lapsia. Myös maksuttomat uimakoulut alkavat, sijoittuen jopa neljälle (?) eri alueelle. Nuorille ei valitettavasti ole oikein mitään, siinä olisi korjaamisen kohta. Nuoret ovat aika vallattomia kesäisin, aika käy pitkäksi, joten heille voisi tarjota jotain.
Syksyn/talven aikana tuetaan mm. uimista järjestämällä kyyditykset Juvan uimahallille. Liput lunastetaan itse, matka on muistaakseni maksuton.

Kirjastoon on pikkuhiljaa levinnyt enemmän lapsiperheille sunnattua toimintaa. MLL järjestää kouluvuoden aikana parin viikon välein maksuttomia satutunteja, jotka on tarkoitettu alle kouluikäisille, mutta on avoimessa tilassa, joten vapaa pääsy. Keväällä varhaiskasvatus ja neuvola (?) järjestivät maksutonta muskaria, joka oli suunnattu alle 3-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmille. Joka syksy järjestetään Taiteiden ilta jossa on paljon ohjelmaa lapsille ja perheille. Nyt alkoi pyörimään myös Vanhempainkahvila, johon toivoisin enemmän osallistujia vanhemmista. Onko niin, että tieto ei kulkeudu vanhemmille että Vanhempainkahvila on, vai onko kynnys tulla paikalle liian korkea? Ollaanko me somestuttu liikaa?

Vanhempainkahvilan logo_Rantasalmi

Päätin lähteä kehittäjävanhemmaksi ollakseni enemmän kartalla mitä kunnassa tapahtuu. Toinen lapsista on teini, jolla ei ole ikinä mitään tekemistä ja toinen koulutaivaltaan aloitteleva, jolla on kaikki uusi edessä. Todellakin, toivoisin tapaavani muita vanhempia, keskellä ei-mitään asuvana olisi kiva tavata muita aikuisia ja saada mahdollisesti uusia kavereita, kenen luona voisi vierailla ja ketä voisi tavata, kutsua kylään – koskien siis lapsia ja omaa itseäni.

Kehittäjävanhempi, Rantasalmi

Terveisiä Pertunmaan LAPE-perheilloista!

Syksyllä 2017 LAPEssa toteutimme kokeilun LAPE-perheilloista. Iltojen teemat tulivat toiveena vanhemmilta, teemallisia iltoja järjestettiin Mikkelin kouluissa ja päiväkodeissa. Mukana oli asiantuntijoita, aikaa järjestettiin asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi yhteiselle keskustelulle ja vertaisuuden mahdollistamiselle. Kaiken ytimessä pyrittiin pitämään vanhemmuuden tukea, informaation jakamista sekä ammattilaisten tulemista lähemmäs perheitä. Illoista tehtiin myös mallinnus ja opinnäytetyö. Konseptin voi ottaa kuka tahansa käyttöön tekemämme osallisuustyökalun avulla. Pertunmaan toimijat ottivat kopin ja toteuttivat iltoja tänä syksynä. Blogissa saattekin lukea  Mäntyharjulla terveydenhoitajana toimivan Piian raportoinnin Pertunmaan LAPE perheilloista!  

Pertunmaan paikallisten LAPE- iltojen idea heräsi ja nousi alun perin LAPE Etelä-Savon kehittäjäryhmän tuen avulla ideoivassa ilmapiirissä, paikallisen Pertunmaan LAPE-ryhmän tuen ja myös yksittäisten terveydenhuollon ammattilaisten aktiivisuuden avuilla, ideoiden iltoja yhdessä kuntapuolen edustajan ja hankekoordinaattori Katri Mannisen kanssa.

Järjestäjätiimin kuului Pertunmaalla yksittäiset järjestöt: SPR, MLL, 4-H, Pertunmaan kunta ja lisäksi myös Essoten Pertunmaan perhe- ja neuvolapalveluiden sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä sosiaalitoimen työntekijät omalta osaltaan.

Pertunmaan LAPE perheilta 2

Osallistujia oli kahdessa eri illassa (19.9.18 ja 9.10.18) n.30.aikuista/ilta, sekä lapsia n.10. Ensimmäinen ilta oli lasten käytösvaikeuksista ja puhumassa oli Anu Kokkonen erityisluokan opettajan roolissaan. Toisessa illassa oli perheterapeutti Hilkka Aurinko keskustelemassa perheiden kanssa riittävän hyvästä vanhemmuudesta. Molemmat illat koettiin paikallisesti erittäin positiivisiksi, vaikuttaviksi ja hyviksi. Lisäksi illoista oli antia ja positiivisia vaikutuksia arkeen myös erityislasten ja haastavissa perhetilanteissa olevien lasten perheisiin.

Jatkossa Pertunmaalla olisi tavoitteena järjestää paikallisia LAPE -iltoja peräti kaksi syksyisin ja kaksi keväisin, eli 4.iltaa vuodessa. Varhaisen tuen perheiltojen aiheita on tarkoitus vaihdella, eri-ikäisten lasten perheisiin tuen antamiseksi sekä lisäksi myös ESSOTE perustason palveluiden esittelyn ja tiedostamisen unohtamatta. Tuleviin iltoihin olisi tarkoitus yhdistää myös ajankohtaisia aihealueita vanhemmuuden, perheiden hyvinvoinnin lisäämisen sekä ryhmämuotoisen vanhemmuuden tuen verkostoitumisen mahdollisuuksille. Yksi tulevan perheillan aiheena paikallisen LAPE- työryhmän toimesta voisi olla päihde- ja mielenterveystyöntekijä Jaana Vähäkankaan koulutustilaisuus pienten lasten vanhemmille päihteistä.

Pertunmaan LAPE perheilta

Pertunmaan LAPE perheillassa 9.10.2018 tupa täynnä Yhtenäiskoululla.

Kevään 2019 tavoitteeksi asetettiin yhteisesti paikallisen LAPE- työryhmän toimesta: Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmän toteuttaminen 5-10 -vuotiaiden lasten perheisiin Pertunmaalla. Kyseinen toive nousi perheiltä mielipiteiden ja palautteen antamisen yhteydessä.

Piia Repola, terveydenhoitaja
Pertunmaan neuvola ja kouluterveydenhuolto
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä

Ota käyttöön osallisuustyökalut lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi

LAPE Etelä-Savossa olemme pitäneet tärkeänä lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta. Kirjoitimme osallisuustyöstä raportin, johon pääset tutustumaan tästä linkistä. Kaikessa tekemisessä olemme pyrkineet lähtemään liikkeelle siitä, miten perheet näkevät ja kokevat nykytilan ja mikä olisi heidän näkökulmastaan tavoitteellista. Olemme niin innoissamme osallisuudesta, että haluamme tarjota kaikille sopivia mahdollisuuksia osallisuustyöhön! Alla on esiteltynä kolme LAPEssa luotua osallisuuden mallia, joihin olemme tehneet yksinkertaiset A4 -kokoiset osallisuustyökalut. Tutustu, innostu ja kokeile! Lähde vaikka liikkeelle siitä, että kirjoitat tähän pohjaan oman toimintasuunnitelmasi osallisuustyölle.

Vanhemmuuden tuki: LAPE Perheillat

Mukana_Karkihankkeessa_FI_RGB (1)

Osallisuustyökalu perheiltojen järjestämiseen

Syksyllä 2017 toteutimme Mikkelissä perheiltoja.  Järjestimme teemallisia vanhempainiltoja päiväkodeissa ja kouluissa. Ytimessä oli vanhemmuuden tukeminen, informaation jakaminen, palveluiden ja toimijoiden esille tuominen sekä vertaistuen mahdollistaminen. Perheiltojen teemat olivat lapsen käytöksen pulmat, vanhemmuus eron jälkeen sekä kiusaaminen. Toiveet teemoista tuli eteläsavolaisilta perheiltä LAPEn hyödyntämien sosiaalisen median kanavien kautta. Tilaisuudet olivat kaikille avoimia riippumatta lasten iästä, hoitopaikasta tai koulusta.

Aloitimme illat tarjoamalla iltapalan. Tämän jälkeen MLL:n lastenhoitajat järjestivät ohjelmaa lapsille, kun aikuisten ohjelmassa pureuduttiin illan teemaan. Alueen asiantuntijat syventivät aihetta ja esittelivät omaa toimintaansa. Pyrimme saamaan mukaan iltoihin sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistystoimen ja järjestöjen toimijoita. Osassa iltoja vertaiset olivat mukana paneelikeskustelussa. Tällä vauhditettiin yhteistä keskustelua, jota jatkettiin pienissä ryhmissä. Perheilloissa oli mukana kaksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijaa, jotka toteuttivat kyselyn perheille ja tekivät illoista opinnäytetyön. Mallin pohjalta perheiltoja on järjestetty syksyllä 2018 myös Pertunmaalla.

Kodin ja koulun välinen yhteistyö: Kiva päivä -työskentely luokissa

Osallisuustyökalu opettajille luokan hyvinvointityöhön

LAPEn yhtenä tavoitteena on kuvata yhteisöllisen   IMG_1376hyvinvointityön maakunnallinen malli. Tätä varten halusimme kuulla koululaisten ajatuksia hyvinvoinnista. Keväällä 2018 sovimme kouluvierailuja Pieksämäelle ja loimme samalla työskentelymallin, jolla luokan oppilaat osallistuvat hyvinvointityön määrittelyyn.

Ensin piirsimme lasten kanssa kiva päivä -kuvat. Aloitimme siitä hetkestä, kun lapsi tulee kouluun ja päätimme siihen, kun lapsi menee nukkumaan. Tämän jälkeen oppilaat tekivät itsenäistä työskentelyä post it -lappujen kanssa. Oppilaat saivat miettiä vihreille lapuille 1-3 asiaa, mitkä vaikuttavat siihen, että tulee mielellään kouluun sekä punaisille lapuille 1-3 asiaa, mitkä vaikuttavat siihen, että ei tule mielellään kouluun. Tämän jälkeen lapset kirjoittivat post it -lapuille miten aikuinen voi vaikuttaa lapsen kivaan päivään tai kouluun tulemisen mielekkyyteen. Kävimme laput läpi yhteisen keskustelun kautta. Opettaja oli mukana keskustelussa.

Koimme, että työskentely oli antoisaa, mutta jäi vajavaiseksi toimenpiteiden osalta. Opettajien kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen lisäsimme malliin osion, jossa opettaja kokoaa oppilaiden kanssa tehdyn työskentelyn tulokset yhteen ja esittelee ne luokan vanhempainillassa. Vanhempien ja opettajan tehtäväksi jää luoda luokan hyvinvointia tukeva toimintasuunnitelma oppilailta kerätyn materiaalin pohjalta.

Perheiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen: Perheparlamentti

Osallisuustyökalu kunnan Perheparlamentin perustamiseenHyvä arki_matala kynnys palveluille

Pieksämäen LAPE-työryhmä mietti LAPE-kauden alussa miten osallistaa lapset, nuoret ja perheet yhdessä kunnan ja kolmannen sektorin kanssa toimimaan ja kehittämään lasten, nuorten ja perheiden palveluja Pieksämäellä. Yhtenä uutena toimintatapana päätettiin toteuttaa perheparlamentti, jonka tavoitteena oli nostaa perheiden kokemusasiantuntijuus kehittämiseen mukaan.

Perheparlamentti on edustuksellinen tavallisista pieksämäkeläisistä koottu kokemusasiantuntijaryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti kehittämään palveluja. Pyrkimyksenä on, että avoimen keskustelun ja kahvittelun lomassa voidaan luoda uudenlaisia tapoja tuottaa palveluja varhaisemmin, perheiden tarpeet huomioiden. Perheparlamentin tapaamisiin on avoin pääsy kaikilla  vanhemmilla. Osa on tullut mukaan myös henkilökohtaisesta kutsusta, kun toimijat ovat bonganneet palveluiden kehittämisestä kiinnostuneita vanhempia. Parlamentti on kokeiluvaiheessa ja etsii muotoaan. Pieksämäellä haetaan uudenlaisia, osallisuutta tukevia toimia ja käytäntöjä, jotta kuntalaisilla olisi aito mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Toiminta on tarkoitus vakiinnuttaa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden perustyöhön.

Saara Hanhela, varhaisen tuen hankekoordinaattori 
LAPE Etelä-Savo

Vanhempainkahvila -toimintaa Rantasalmella

Useassa Etelä-Savon kunnassa on alkanut näkyä mukava yhdessä tekemisen meininki LAPE-työn tiimoilta. Perheneuvoverkoston valmennuksessa on mukana toimijoita 9 kunnan alueelta, pikkuhiljaa Perheneuvot käynnistyvät ympäri maakuntaa perhekeskustoiminnan mukaisesti. Lisäksi kunnissa on alettu järjestää perheiltoja, perustettu uusia vertaistukiryhmiä ja mietitty miten yksissä tuumin perheiden arjen voimavaroja voitaisiin vahvistaa. Rantasalmella noin 3 600 asukkaan kunnassa uusi perheitä varten suunniteltu matalan kynnyksen kohtaamispaikka on toimintatalo Oskarissa kerran kuussa järjestettävä Vanhempainkahvila, josta tällä kertaa blogissa kertovat Maija ja Jenna.

Vanhempainkahvila on saanut alkunsa LAPE-hankkeen myötä, jossa yhtenä tärkeänä osana on avoimien kohtaamispaikkojen luominen perheille. Samalla olemme pystyneet myös vastaamaan perheiltä tulleisiin toiveisiin siitä, että olisi mukava tavata ilta-aikaan muita vanhempia vertaistukena, toiselta paikkakunnalta muuttaneet voisivat tutustua uuden paikkakunnan perheisiin ja myös nuorten vanhemmille olisi tarjolla paikka, jossa vaihtaa ajatuksia ja saada tarvittaessa matalalla kynnyksellä tukea asioihin, jotka mietityttävät.

Vanhempainkahvila -toiminta on luonut innostavan yhteistyön eri toimialojen välillä. Yhteistyössä vanhempainkahvilaa järjestämässä ovat terveys-, sivistys- ja sosiaalitoimi sekä kehittäjävanhempi. Hyvin kuvaava esimerkki toimivasta yhteistyöstä on syyskuussa järjestetty mopomiitti, jossa vanhempia ja nuoria olivat kuulemassa varhaiskasvatuksen esimies, kehittäjävanhempi, etsivä nuorisotyöntekijä sekä muutama kunnanvaltuutettu, jotka intaantuivat ajamaan nuorien kanssa mopoilla. Syksyn toisen vanhempainkahvilan teemana oli harrastusmahdollisuudet Rantasalmella, jolloin lukuisa joukko aktiivisia paikallisia toimijoita oli kertomassa eri harrastuksista. Olemme kiitollisia heidän panostuksestaan rantasalmelaisten lasten ja nuorten hyväksi.

Vanhempainkahvilan logo_Rantasalmi

Rantasalmen vanhempainkahvilan uusi logo. ❤

Parhaillaan mietitään markkinointia ja miten saisimme vanhempainkahvilalle enemmän näkyvyyttä. Tällä hetkellä vanhempia on ollut paikalla 4-6. Olemme käyttäneet markkinoinnissa sähköisiä kanavia esim. Facebookia ja Wilmaa sekä perinteisiä ilmoitustauluja. Jatkossa on tarkoitus jalkautua sinne missä perheet ovat mm. harrastuksiin ja tapahtumiin ja tehdä näin vanhempainkahvilaa näkyväksi.

Mitä tulevan pitää? Jatkossa aiomme edelleen kuulla vanhemmilta nousevia ideoita ja ajatuksia vanhempainkahvilailtojen teemoiksi. Kiusaaminen on noussut jo yhdeksi toiveteemaksi, jota olemme alkaneet suunnitella keväälle 2019.

Maija Lappalainen, neuvolan perhetyö
Jenna Roponen, avoimen varhaiskasvatustoiminnan ohjaaja

Etelä-Savon lastensuojelunuoret kehittäjinä

Neljä nuorta ja kolme ammattilaista istuu kahvilassa. Kaikki ovat vähän väsyneitä, mutta kuitenkin rentoja. Nauru katkaisee keskustelun aina juuri sopivassa kohdassa. Vaikka kukaan meistä ei toistaan erityisen tarkasti tunne, on ilmapiiri kuitenkin luottavainen ja kaikki uskaltavat kertoa omista, kipeistäkin kokemuksistaan. Välillä vaihdetaan arkisia kuulumisia, välillä taas sukelletaan hyvinkin syvälle keskusteluun omasta arvosta. Kabinetissa istuvien ryhmän jäsenten yhteinen tehtävä on nostaa esiin keskeisiä asioita sijoitettujen lasten ja nuorten elämästä. Toiveena kaikilla on, jos tätä kautta pääsisimme vaikuttamaan ammatillisiin käytäntöihin. Olisi meille tärkeää, jos jollain myöhemmin tulevalla lapsella olisi sijoituksessa vähän helpompaa, jos häntä kuunneltaisiin vähän enemmän, jos hän saisi olla vähän enemmän itsensä, yksilö.

2

Vuonna 2011 joukko helsinkiläisiä lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä perusti kehittäjäryhmän nimeltä Nuoret kehittäjät. Ryhmä koostui nuorista lastensuojelun kokemusasiantuntijoista ja ryhmän tehtäväksi muodostui lastensuojelupalveluiden kehittäminen yhdessä työntekijöiden kanssa. Ryhmä sai innovatiivisuudellaan suurta huomiota ja se palkittiin vuonna 2012 oikeusministeriön demokratiapalkinnolla. Kehittäjäryhmä muodosti vuonna 2014 Osallisuuden aika nimisen yhdistyksen, joka toimii ansiokkaasti tänä päivänä lastensuojelun yhteiskehittämisen kentällä.

Etelä-Savon LAPE aloitti työnsä keväällä 2017. Niin kuin monessa blogissa ennen tätä olemme kertoneet, hankkeen tärkeimmäksi ytimeksi meillä valittiin osallisuus. Oli siis aivan päivän selvää, että halusimme seurata Osallisuuden ajan työtä ja koota eteläsavolaisille nuorille oman kehittäjäryhmän. Ryhmä on kokoontunut nyt keväästä 2018 asti, kerran kuukaudessa. Tarkoituksena on, että ryhmä jää elämään nuorten omana toimintana, siten, että Essoten lastensuojelu on kiinteä osa ryhmää. Tarkoituksena on, että kanava on auki ja täysin suora, jotta nuoret voivat vaikuttaa palveluihin ja ammattilaisten sisältöihin. Meillä on suuri tahtotila sille, että Etelä-Savossa voitaisiin tehdä hyvää ja laadukasta, lapset ja nuoret kohtaavaa lastensuojelutyötä.

1

Tällä kerralla ollaan juteltu elämän kiintopisteistä ja turvallisuudesta sijoituspaikassa. Keskustelu jatkui siihen, millainen on lastensuojelunuoren arvo muille. Mietittiin myös yhdessä jos vaikka kuvaisimme ammattilaisille videoita siitä, miltä sijoitetusta nuoresta tuntuu. Väsymys on kadonnut kahden tunnin aikana jonnekin. Porukka hymyilee, vitsailee ja rämäkkä nauru valtaa kabinetin ajoittain. Aloitettiin myös suunnittelemaan yhteistä iltapäivää nuorille ja lastensuojelun ammattilaisille syksyksi. Jengi innostuu: ”Totta kai halutaan olla siellä äänessä!” Lopuksi vielä pohdintaa; mitä tästä kerrasta jäi reppuun. Fiilis on hemmetin hyvä, nähdään!

Olli Humalamäki
LAPE Etelä-Savon erityisen ja vaativan tuen hankekoordinaattori

ps. Tervetuloa nuorten kehittäjäryhmän, LAPE-hankkeen, Essoten lastensuojelun ja Osallisuuden aika ry:n järjestämään yhteiskehittämispäivään 31.10. klo. 12-15!

Lastensuojelun yhteiskehittämispäivä 31.10.2018