Etelä-Savon lastensuojelunuoret kehittäjinä

Neljä nuorta ja kolme ammattilaista istuu kahvilassa. Kaikki ovat vähän väsyneitä, mutta kuitenkin rentoja. Nauru katkaisee keskustelun aina juuri sopivassa kohdassa. Vaikka kukaan meistä ei toistaan erityisen tarkasti tunne, on ilmapiiri kuitenkin luottavainen ja kaikki uskaltavat kertoa omista, kipeistäkin kokemuksistaan. Välillä vaihdetaan arkisia kuulumisia, välillä taas sukelletaan hyvinkin syvälle keskusteluun omasta arvosta. Kabinetissa istuvien ryhmän jäsenten yhteinen tehtävä on nostaa esiin keskeisiä asioita sijoitettujen lasten ja nuorten elämästä. Toiveena kaikilla on, jos tätä kautta pääsisimme vaikuttamaan ammatillisiin käytäntöihin. Olisi meille tärkeää, jos jollain myöhemmin tulevalla lapsella olisi sijoituksessa vähän helpompaa, jos häntä kuunneltaisiin vähän enemmän, jos hän saisi olla vähän enemmän itsensä, yksilö.

2

Vuonna 2011 joukko helsinkiläisiä lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä perusti kehittäjäryhmän nimeltä Nuoret kehittäjät. Ryhmä koostui nuorista lastensuojelun kokemusasiantuntijoista ja ryhmän tehtäväksi muodostui lastensuojelupalveluiden kehittäminen yhdessä työntekijöiden kanssa. Ryhmä sai innovatiivisuudellaan suurta huomiota ja se palkittiin vuonna 2012 oikeusministeriön demokratiapalkinnolla. Kehittäjäryhmä muodosti vuonna 2014 Osallisuuden aika nimisen yhdistyksen, joka toimii ansiokkaasti tänä päivänä lastensuojelun yhteiskehittämisen kentällä.

Etelä-Savon LAPE aloitti työnsä keväällä 2017. Niin kuin monessa blogissa ennen tätä olemme kertoneet, hankkeen tärkeimmäksi ytimeksi meillä valittiin osallisuus. Oli siis aivan päivän selvää, että halusimme seurata Osallisuuden ajan työtä ja koota eteläsavolaisille nuorille oman kehittäjäryhmän. Ryhmä on kokoontunut nyt keväästä 2018 asti, kerran kuukaudessa. Tarkoituksena on, että ryhmä jää elämään nuorten omana toimintana, siten, että Essoten lastensuojelu on kiinteä osa ryhmää. Tarkoituksena on, että kanava on auki ja täysin suora, jotta nuoret voivat vaikuttaa palveluihin ja ammattilaisten sisältöihin. Meillä on suuri tahtotila sille, että Etelä-Savossa voitaisiin tehdä hyvää ja laadukasta, lapset ja nuoret kohtaavaa lastensuojelutyötä.

1

Tällä kerralla ollaan juteltu elämän kiintopisteistä ja turvallisuudesta sijoituspaikassa. Keskustelu jatkui siihen, millainen on lastensuojelunuoren arvo muille. Mietittiin myös yhdessä jos vaikka kuvaisimme ammattilaisille videoita siitä, miltä sijoitetusta nuoresta tuntuu. Väsymys on kadonnut kahden tunnin aikana jonnekin. Porukka hymyilee, vitsailee ja rämäkkä nauru valtaa kabinetin ajoittain. Aloitettiin myös suunnittelemaan yhteistä iltapäivää nuorille ja lastensuojelun ammattilaisille syksyksi. Jengi innostuu: ”Totta kai halutaan olla siellä äänessä!” Lopuksi vielä pohdintaa; mitä tästä kerrasta jäi reppuun. Fiilis on hemmetin hyvä, nähdään!

Olli Humalamäki
LAPE Etelä-Savon erityisen ja vaativan tuen hankekoordinaattori

ps. Tervetuloa nuorten kehittäjäryhmän, LAPE-hankkeen, Essoten lastensuojelun ja Osallisuuden aika ry:n järjestämään yhteiskehittämispäivään 31.10. klo. 12-15!

Lastensuojelun yhteiskehittämispäivä 31.10.2018

Perhekeskustoiminta Etelä-Savossa:  Avointa toimintaa & kohtaamisia, tukea ja palveluja

Etelä-Savoon rakennetaan maakunnallista perhekeskustoimintaa vuosien 2017–2020 aikana. Paljon on jo olemassa, ja koko ajan toiminta laajenee. Avointa toimintaa ja tukea lisätään kunnissa sekä paremmin perheitä huomioivia palveluja rakennetaan yhdessä sovituilla työskentelytavoilla, kuten monialainen arviointi, systeeminen lastensuojelu, lastenpäivystys jne.

Mitä kaikkea perhekeskustoiminta tarjoaa lapsille, nuorille ja perheille?

Perhekeskus_mukana perheesi arjessa_kansikuva

Avoimia kohtaamispaikkoja, toimintaa ja tukea

Kohtaamispaikoissa voi kohdata muita perheitä. Siellä järjestetään avointa toimintaa (esim. avoin varhaiskasvatus, kahvilatoiminta, kerhot), vertaistuellisia ryhmiä, vanhemmuuden tukea, parisuhteen tsekkausta esim. LAPEn korttimateriaalin avulla ja erotilanteiden tukea. Kohtaamispaikoissa voi olla tarjolla lastenhoitoapua tai erilaisia palveluja ilman ajanvarausta tai vastaanottona. Kohtaamispaikkoja nimetään joka kuntaan ja syksyn 2018 aikana perustetaan uusia perheiden paikkoja. Kohtaamispaikoista löytyy tulevaisuudessa Perheneuvon työntekijä, johon voi ottaa yhteyttä yhden numeron ja kohtaamisen taktiikalla, jos jokin asia askarruttaa.

Nuorten kohtaamispaikkoina toimivat Etelä-Savossa jo toiminnassa olevat nuorten ohjaamot (Mikkeli Olkkari, Pieksämäki Pientare, Savonlinna Ohjaamo) sekä kuntien nuorisotilat.

Perhekeskuksista palvelua ja osaamista

Etelä-Savosta löytyy tulevaisuudessa kolme perhekeskusta (Mikkelin perhetalo valmistuu 2019, Savonlinna ja Pieksämäki). Perhekeskuksista löytyvät perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut aina neuvolasta, perhetyöstä erityisen tuen palveluihin (erikoissairaanhoito, lastensuojelu, perheoikeudelliset palvelut) saakka. Perhekeskuksen palvelut tarjotaan koko maakunnan alueelle mahdollisimman lähelle lapsia, nuoria ja perheitä niilläkin paikkakunnilla, joissa ei ole perhekeskusta. Työntekijän voi tavata kohtaamispaikoissa, päiväkodissa, kouluilla tai sote-keskuksissa kuntien tilatarjonnan mukaan. Perhekeskustoiminnassa tavoitteena on tarjota laadukasta ja sujuvaa palvelua sekä keskittää osaamista, ei ainoastaan fyysisiä tiloja.

Perheneuvosta kuulemista, neuvoa, tukea ja oikean palvelun etsimistä

Perheet ovat LAPEn aikana nostaneet esiin suuren tarpeen parantaa tuen ja palveluiden saatavuutta. Perheneuvo tarjoaa yhden yhteydenottokanavan (puhelin, sähköinen lomake) ja suoran kontaktin työntekijään asiassa kuin asiassa. Perheneuvossa voi yhdessä pohtia arjen kysymyksiä ja huolen aiheita. Mikkelissä Perheneuvo on toiminut jo pidemmän aikaa ja Savonlinnassa toimii lasten ja nuorten Luukku. Pikku hiljaa syksystä 2018 alkaen yli 30 työntekijää kunnista, sotesta, järjestöistä ja seurakunnista käynnistää Perheneuvotoimintaa Etelä-Savon eri kuntiin.

Nuorille on tarjolla tukea ohjaamoista ilman ajanvarausta ja joustavasti asioiden.

Perhekeskustoimintamalli_viimeisin

Aitoa kohtaamista ja yhteistä tiedostusta

Tärkeintä perhekeskustoiminnassa on ihmisten välinen aito kohtaaminen. Perheet ja varhaisen tuen kehittäjät ovat määritelleet LAPEn aikana aidon kohtaamisen kriteerit: Mitä kuuluu?, kunnioittaminen, luottamus, pysähtyminen ja kannustus. Aitoa kohtaamista on jo paljon, mutta aina voimme keskittyä asiaan vahvemmin. Eteläsavolaiset perheet ovat jo ilmiantaneet yli 70 lasten ja nuorten kanssa toimijaa, joiden työssä aidon kohtaamisen kriteerit ovat täyttyneet. LAPElaiset välittävät ylpeinä kunniakirjoja maakunnassa reissatessaan. Aidon kohtaamisen ilmiantoja voi edelleen tehdä verkkosivuillamme: www.lapeetelasavo.com/aito-kohtaaminen/

Kohtaamisen lisäksi perheiltä nousee tarve saada informaatiota sähköisesti yhdestä paikasta. Suunnitelmissa on koota perhekeskustoimintaa koskeva tieto yhteisen sähköisen kanavan alle. Käynnistämme tietojen kokoamista LAPEssa kunnes se siirtyy osaksi kaikkien toimijoiden yhteistä työtä.

Lapsi-, nuori- ja perhelähtöisyyttä, osallisuutta sekä tulevan maakunnan palvelukokonaisuuden järjestämistä

Lapsi-, nuori- ja perhelähtöinen ajattelutapa edellyttää isoa toimintakulttuurin muutosta, joka nyt LAPEn aikana on käynnistynyt ja on hyvässä vauhdissa. Kaikessa toiminnassa, palveluissa ja päätöksenteossa tulee huomioida lapsen ja nuoren näkökulma. Edistämme lapsivaikutusten arviointia osana päätöksentekoa. Olemme kokeilleet erilaisia tapoja lisätä lasten, nuorten ja perheiden ääntä ja vaikuttamisen mahdollisuuksia perhekeskustoiminnan rakentumisessa. Olemme käynnistäneet Etelä-Savon nuoret vaikuttajat -toiminnan maakunnassa.  Perhekeskustoiminta on pohjana tulevan maakunnan lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuden järjestämiselle.

Perhekeskustoiminnassa rakennamme tulevaisuuden lapsi-, nuori- ja perheystävällistä Etelä-Savoa.

Katja Saukkonen
LAPE Etelä-Savon muutosagentti

Ps. Järjestämme syksyn aikana ”Perhekeskus tutuksi työntekijöille” -keskustelutuokioita livenä sekä kaikille avoimia ”Perhekeskus-infoja” Skypen kautta. Seuraa ilmoittelua Facebookissa ja verkkosivujen kalenterissa.

Etelä-Savon asiantuntijat avoimuuden ja osallisuuden äärellä

“Jokainen nuori on asiantuntija.” Se on Etelä-Savon nuoret vaikuttajat -konseptin slogan, joka on syntynyt nuorilta itseltään. Kielitoimiston sanakirjan mukaan asiantuntija on henkilö, jolla on asiantuntemusta; asiantuntija on erikoistuntija, ekspertti, spesialisti. Sloganilla halutaan tuoda esille toimintamme tavoite vahvistaa joka ikistä eteläsavolaista nuorta siinä, että hänen ajatuksensa ja mielipiteensä ovat arvokkaita – ekspertin lausuntoja! Niinpä osana tätäkin blogitekstiä pääsette tutustumaan eteläsavolaisten asiantuntijoiden kommentteihin, jotka keräsin viimeisimmässä Etelä-Savon nuoret vaikuttajat -tapaamisessa Pieksämäellä.

Osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEa olemme maakunnassa käynnistäneet noin vuosi sitten Etelä-Savon nuoret vaikuttajat. Usein kun esittelen konseptia ammattilaisille ympäri maakuntaa, törmään kysymykseen: “Saatteko te nuoria mukaan?” Yleinen vitsaus tuntuu olevan, että maakunnassamme on erityisen vaikeaa löytää nuoria mukaan yhteiseen tekemiseen: järjestöihin vapaaehtoisiksi, nuorisovaltuustoihin, oppilaskuntien aktiiveiksi jne. Jos nuoria on saatu mukaan, he ovat usein kaikessa mahdollisessa toiminnassa ja väsyvät melko nopeasti. Pohdin usein mikä tai kuka saa nuoret aktivoitumaan?

“Alunperin tulin mukaan nuoriso-ohjaajan houkuttelemaan. Kyllä tässä tuntuu, että pääsee johonkin osallistumaan ja vaikuttamaan. Kannattaa tulla tänne käymään, kattomaan mikä on meininki.“ -Lassi

Meillä aikuisilla on valtavan iso rooli. Kannustavat sanat, rohkaiseva kutsu, ääneen lausuttu ajatus siitä, että tää juttu vois ollakin sellanen mistä tykkäät. Niillä tsemppaavilla sanoilla on painoarvoa ja voimaa enemmän kuin me usein ajatellaan. Etelä-Savon nuorten vaikuttajien toiminnassa tärkeä arvo on avoimuus. Kaikki tapaamiset on avoimia ja niihin saa tulla mukaan ihan kuka vaan ihan mistä taustasta tahansa. Pyrkimyksenä on, että ei tarvitse jännittää osaako sanoa oikeita sanoja ja kommentteja, vaan jokaiselle on tilaa.

“Mä en oo ihan varma mistä tässä on kyse, mutta täällä saa olla ihan pihalla.” -Saaraemilia

Kaikki vaikuttajien tapaamiset on teemoitettu, jotta tietystä teemasta kiinnostunut nuori voi saapua siihen itseä edes vähäsen kiinnostavan teeman tapaamiseen. Kokoamme jokaisesta tapaamisesta muistion tai muuta materiaalia ja laitamme esille verkkosivuille, someen ja/tai toimitamme viestin suoraan niille päättäjille ja toimijoille, joita asia koskettaa. Teemat liittyvät nuorten arkisiin asioihin. Kierrämme maakunnan eri kunnissa, jotta kyseisen kunnan nuoret pääsisivät näkemään mitä toiminta on ja voisivat sitten päättää haluavatko tulla mukaan uudestaan.

Vaikuttamiseen ja mielipiteiden lausumiseen ei missään nimessä voi pakottaa. Voidaan kuitenkin vahvistaa vähintäänkin sitä, että nuorella on mahdollisuus kommentoida.

“Kyllä tästä hyvä tulee. Pikkuhiljaa ruvetaan levittämään vaikuttamisesta ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneita kaikkialle maakunnan nuoriin.“ -Makke

Etelä-Savon nuoret vaikuttajat 21.8.2018

Vaikuttajien tapaaminen Pieksämäellä 21.8.2018.

Melko suuren roolin tapaamisissa on saanut myös tiedon jakaminen ja tieto-osallisuuden vahvistaminen. Nuorilla on vain vähän tietoa siitä, mitä tapahtuu maakunta- ja sote-uudistuksessa tai siitä, mitkä asiat ylipäänsä ovat maakunnan vastuulla. Meidän aikuisten haastava tehtävä siinä on muotoilla meillekin vaikeita asioita sellaisiksi, jotka ovat nuorille ymmärrettäviä. Voimme luoda myönteistä ilmapiiriä sen suhteen, että uudistus ei välttämättä aina ole huono asia.

“Tapaamiset on tosi kiinnostavia sillee ja tääl on yleensä jtn hyvää ruokaa.  Sit saa tietää enemmän niinku nyt tapahtuvista asioista ku ei niistä oikei jaeta tietoo muuten.” -Salla

Kehotan lämpimästi jokaista aikuista tutustumaan oman maakuntansa nuoriin asiantuntijoihin. Mitkä asiat askarruttaa, mitä nuorten elämässä oikein tapahtuu? Kun pääsee kurkkaamaan nuorten elämään, aukeaa omakin ajattelu taas ihan eri tavalla. Joskus oma työ saattaa tuntua jähmeältä ja mietityttää miten pystyisi ottamaan seuraavan askeleen, jotta työ voi edetä. Silloin asiantuntijoiden kommenteilla on erityisen suuri painoarvo.

“Etelä-Savon nuoret jytää! Koska ne on hyviä. Ne ovat luovia ja innokkaita luomaan nuorille polkuja tulevaisuuteen. Tavotellaan vaikka sitä, että mahdollisimman moni eteläsavolainen nuori olis vuoden päästä kuullut tästä toiminnasta!” -Timoteus

Saara Hanhela
Hankekoordinaattori, LAPE Etelä-Savo
Etelä-Savon nuoret vaikuttajat

Opiskelijat lapsi-ja perhelähtöistä työtä kehittämässä Etelä-Savossa

Xamkin opiskelijat ovat olleet mukana kehittämässä lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa Etelä-Savossa. Yhteistyötä on tehty monella tapaa ja LAPE teemoihin liittyviä opinnäytetöitä on tuotettu neljä kappaletta. Tässä on esiteltynä opinnäytetöiden aiheet ja keskeiset tulokset.

Kuva blogiin2

 Kuva: Pixabay Bess-Hamiti

Husu selvitti opinnäytetyössään lapsiperheiden palvelukokemuksia Puumalassa tuottaen tietoa  perhekeskustoimintamallin pohjaksi. Lapsiperheet toivovat Puumalaan omaa työntekijää, joka arvioisi perheen tilanteen ja ohjaisi perheen tarvittavien palvelujen piiriin. Perheet nimesivät neuvolan luontevaksi toimijaksi kokoamaan palveluja yhteen. Vaativimpien palvelujen osalta haastatellut perheet olisivat valmiita menemään kauemmas kuin omaan kuntaan. Husun kirjoittama blogi-teksti löytyy TÄSTÄ.

Pulkka ja Uimi olivat mukana teemallisissa perheilloissa Mikkelissä ja koostivat perheiden näkemyksiin pohjautuvan toimintamallin lapsiperheiden perheiltoihin. Toimintamallissa iltojen ytimessä on vanhemmuuden tuki sekä avoin ja matala kynnys osallistumiselle. Perheet tuottivat runsaasti ideoita teemoiksi, jotka on kirjattu toimintamalliin. Perheiltoihin toivottiin teemoihin liittyviä lyhyitä alustuksia ammattilaisilta sekä vapaata keskustelua ammattilaisten ja vertaisten kanssa. Lastenhoitoavun järjestäminen perheiltojen ajaksi sisältyy malliin.

Pynnönen ja Tiainen selvittivät eroon liittyviä työskentelymalleja varhaiskasvatuksessa. Tärkeänä pidettiin arjen rutiinien säilyttämistä, vanhempien kanssa arjen käytännöistä sopimista sekä huoltajuustietojen päivittämistä. Lapsia tuetaan eri menetelmin kuten sadut, pelit, draamakasvatus, lapset puheeksi-menetelmä, tunnekortit, havainnointi, leikki sekä hoiva. Työntekijät kannattivat yhteisen eroauttamisen mallin kehittämistä, vaikka toisaalta heidän mukaan nykykäytännöissä kunkin perheen tilanne arvoitiin hyvinkin yksilöllisesti.

Moilanen ja Suhonen käsittelevät opinnäytetyössään eroauttamisen palveluita Etelä-Savossa ja kokosivat toiminnallisena osuutena sähköisen oppaan eropalveluista. Opasta varten opinnäytetyöntekijät haastattelivat perhepalveluissa työskenteleviä ammattilaisia Mikkelissä, Savonlinnassa sekä Pieksämäellä. Opas on otettu käyttöön ja se soveltuu sekä perheiden että ammattilaisten käyttöön. Opinnäytetyön teoreettisessa taustassa käsitellään vanhemmuutta, eroa sekä lapsen tilannetta vanhempien erotessa.

Karoliina Rötkö,
Lehtori, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

xamk_logo

Lähteet:

Husu Elsa.2018. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Puumalassa. Lapsiperheet osallisina lapsi- ja perhepalveluiden kehittämistyössä. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu.

Moilanen Roosa ja Suhonen Emilia.2018. Lapsiperheiden eroauttamisen palvelut Etelä-Savon alueella. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu.

Pulkka Emma & Uimi Ronja.2018. Vanhemmuuden tukeminen lapsiperheissä Etelä-Savon alueella. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu.

Pynnönen Sanni & Tiainen Sanni.2017. Eroperheiden lasten ja vanhempien kanssa työskentely   päivähoidossa. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu.

 

Hei me lomaillaan ja lähetetään teille iso kiitos!

LAPE-tiimin kesälomat ovat alkaneet pyöriä ja keräämme energiaa täyteläisen oloista syksyä silmällä pitäen. Tämä puolivuotinen on ollut toiminnan täyteinen, olemme kehittäneet suurella innolla kohti yhteistä päämäärää: eteläsavolaisten lapsiperheiden voimavarojen vahvistumista ja hyvää arkea. Kevään toiminnasta tiivistetysti sekä syksyn maakunnallisista verkostopäivistä löydät tietoa tuoreimmasta tiedotteestamme.

Pääset tiedotteeseen klikkaamalla tätä linkkiä:

https://lapeetelasavo.files.wordpress.com/2018/06/tiedote-1_2018.pdf 

Suuri kiitos!

Mukana olonne LAPEn tapahtumissa, työpajoissa, kehittäjäryhmissä, palavereissa, valmennuksessa, sähköpostiketjuissa, blogin lukijoina, Facebook-sivun tykkääjinä, kehittäjävanhempina – kaikki nämä osallistumisen muodot ovat tärkeitä yhteiskehittymisen näkökulmasta. Suuri kiitos osallistumisestanne kuluneen vuoden osalta. ❤

Aurinkoa kesäpäiviinne, jatketaan syksyllä!

LAPE-tiimi

IMG_0969

LAPE-tiimi Juvalla huhtikuussa. Vasemmalta oikealle nenän mukaan Mari, Tiina V., Anne, Katja, Tiina K., Saara, Katri & Olli.

LAPE-harjoittelijan näkemyksiä kehittämistyöstä

Olen valmistuva sosionomi-opiskelija ja opintojeni viimeisessä harjoittelussa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa, LAPE:ssa. Takana on pian kolme viikkoa työtä LAPE-tiimin kanssa ja olen päässyt näkemään ja kokemaan todella paljon. Muutosohjelma on hallituksen kärkihanke ja koskettaa myös Etelä-Savoa.  Tavoitteena on lisätä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Koen olevani etuoikeutetussa asemassa päästessäni näkemään mistä tässä kaikessa oikein on kyse.  Opiskelija -roolin lisäksi olen myös äiti, joten minulta löytyy kokemusta myös palvelun käyttäjän silmin.

Etelä-Savon LAPE- hankkeen pienen ydinporukan työskentely on tiivistä. Ympärille kootun laajemman toimijajoukon kanssa tehtävä yhteistyö laittaa kuitenkin opiskelijan pään joskus pyörälle. Erilaisia tiimejä ja kehittäjäryhmiä on useita ja päässä vilisee nimiä ja nimikkeitä. Olen huomannut, että monesti samat toimijat ovat olleet mukana eri ryhmissä, vaihtelevista tulokulmista käsin.

LAPE- tiimin työntekijät ovat hyvin sitoutuneita työhönsä. Heillä on vahvaa asiantuntijuutta josta olen opiskelijana pyrkinyt ammentamaan itselleni mahdollisimman paljon. Hankekoordinaattoreilla on monta rautaa tulessa ja päivän aikana tapaamisia eri toimijoiden kanssa voi olla useitakin. Onneksi on myös olemassa mahdollisuus videoneuvotteluihin, aina ei vain ole mahdollista saada kaikkia saman pöydän ääreen. Työtä tehdään kuitenkin maantieteellisesti laajalle alueelle.

keksi_stm_sote_lapset_askartelu_aikuinen_lapsi_lautapeli_lohduttaminen

Kuva STM:n kuvapankki // Suvi-Tuuli Kankaanpää

On ollut hyvä nähdä millaista työtä kehittämistyö on. Työ tapahtuu taustalla, ilman asiakaskontakteja. Hankkeen parissa työskentelevät sysäävät alkuun jotain uutta, mutta eivät jää varsinaista työtä kuitenkaan tekemään. He tekevät pohjatyötä yhdessä toimijoiden kanssa ja heittävät siten pallon eteenpäin.

Olen eri työpajoissa ja koulutuksissa kuullut ammattilaisten näkemyksiä ja kokemuksia. Tarvetta muutokselle on ja sen eteenpäin viemiseen ollaan valmiita yhteistyötä tehden. Olen pian itse astumassa työntekijän rooliin, toivottavasti lasten, nuorten ja perheiden pariin. Harjoittelun aikana olen saanut vahvistusta siitä millainen työntekijä haluan itse olla ja mitä sosiaalialan työntekijältä asiakkaan näkökulmasta toivotaan.

Hyvä arki_matala kynnys palveluille.jpg

”Millainen on lapsiperheiden hyvä arki Etelä-Savossa?”

Työ on aloitettu noin puolitoista vuotta sitten ja nyt hanke alkaa olla loppusuoralla. Tässä vaiheessa hanketta ja opiskeluja on ollut erittäin hyödyllistä hypätä hetkeksi mukaan. Olen oppinut uudistuksista paljon. Hankkeen alussa on aikaa käytetty paljon tiedon keruuseen erilaisin menetelmin. Tarkoituksena on ollut saada palvelun käyttäjiltä eli lapsilta, nuorilta ja perheiltä ajatuksia siitä mitä on tarpeen lähteä kehittämään. Nyt on jo päästy konkreettisen tekemisen pariin ja olen päässyt seuraamaan miten uutta mallia rakennetaan.

Valtakunnallisesti ja maakunnan osalta on mahdollisesti tulossa suuriakin myllerryksiä. Mutta vaikka suuremmat muutokset eivät tulisikaan voimaan aivan aiotulla aikataululla tai sellaisina kuin on kaavailtu, LAPEn parannukset ja uudet tavat on tarkoitus saada jatkumaan ja kehittymään. Kyse on yksilön oikeudesta hyvään palveluun ja kohtaamiseen niin sosiaali- kuin terveydenhuollon palveluissa.

Liisa Laine
Sosionomi-opiskelija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Kesäaikana kuntien lapsiystävällisyys punnitaan

Eräs äiti soitti. Kysyi onko perheiden tuen ja pienten koululaisten hoidon mahdollisuuksia selvitetty kesäajan osalta. Hän on yksinhuoltaja ja kouluikäisen lapsen kesäloma-aika, jolloin pitäisi olla yksin kotona, tuntuu mahdottoman pitkältä. Varsinkin kun pieni koululainen kaipaa vahvempaa tukea ja hoitoa kuin ikäisensä tavallisesti. Perheen tukiverkosto on hajallaan ympäri Suomea. Erilaisia hoidon mahdollisuuksia julkisen ja kolmannen sektorin osalta on kartoitettu ahkerasti, mutta polut johtavat umpikujaan.  Äidin huoli oman lapsen turvallisuudesta ja hämmennys tuen puutteesta herätti ainakin minut.

Koululaisten kesälomat hurahtivat käyntiin ja perheiden lomajärjestelyt käyvät kuumana. Työelämän muutokset sekä monimuotoistuneet perheet haastavat perinteisen kesäloman vieton. Aiemmin heinäkuu on ollut tyypillinen lomakuukausi, nykyään vanhempien kesälomat ajoittuvat pitkin vuotta. Monissa perheissä kesä voi hyvin mennä töiden parissa. Alueellamme on työpaikkoja, joiden suurin työsesonki ajoittuu kesään. Lasten yksinoloa kotona halutaan minimoida ja lapselliset perheet joutuvat limittämään vanhempien lomia. Koko perheen yhteinen kesäloma supistuu tai sitä ei ole lainkaan. Monien perheiden isovanhemmat, vanhempien sisarukset ja muut läheiset eivät ole samalla paikkakunnalla, samassa maakunnassa tai edes samassa maassa. Yhden vanhemman perheet sekä perheet, joiden kouluikäiset lapset kaipaavat erityistä tukea, ovat kaikista haavoittuvimmassa asemassa.

Hulivili-karnevaali8

LAPE mukana Hulivilikarnevaaleilla heinäkuussa 2017 // Saara Hanhela

Tässä muuttuneessa yhteiskunnallisessa tilanteessa mietin, miten kunnat sekä lasten ja perheiden palvelut ja muut toimijat vastaavat perheiden tarpeisiin? Miten lapsiystävällisyyden periaate ja arvo näkyy käytännössä?

Lapsia ja perheitä huomioiva lapsiystävällinen kesä vaatii ponnisteluja, yhdessä tekemistä ja sopimista, uudenlaista ajattelua. Miten teidän organisaatio voi tukea vanhemmuutta ja lapsiystävällisyyttä kesällä? Miten esim. varhaiskasvatus joustaa pienten, erityistä tukea tarvitsevien koululaisten hoidon suhteen? Mitä matalan kynnyksen toimintaa organisaationne voi tarjota lapsille pitkin kesää? Jos tarjoatte palveluja lapsiperheille, pystyttekö järjestelemään niin, ettei lappua tarvitse laittaa luukulle kesäkuukausina?

Ison kuvan muutokseen tarvitaan meitä jokaista: pieniä tekoja, mutta ennen kaikkea yhdessä koordinoitua koko kesän kattavaa hoitoa ja tukea kaikissa perhe-elämän tilanteissa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että lapset kokevat turvattomuutta ja vanhemmat riittämättömyyttä. Yhteisellä ajattelun ja toiminnan muutoksella voimme vahvistaa perheiden voimavaroja – myös kesäaikana.

Saara Hanhela
Hankekoordinaattori, LAPE Etelä-Savo

Eroauttamisen kehittämisessä yhdessä tekeminen on voimaa

Meitä jokaista on varmasti koskettanut ero jollakin tapaa. Jos ei omakohtaisesti, niin sukulaisen, tuttavan tai työkaverin kautta. Eroja tapahtuu nykyaikana paljon, noin 13000-14000 avioliittoa päätyy eroon vuosittain, joten tähän on hankala olla törmäämättä. Myöskään päättyneitä avoliittoja emme voi tässä kohtaa unohtaa. Perheiden kanssa työskentelevät kohtaavat työssään paljon perheitä, joissa ero on ollut ajankohtainen jossain vaiheessa elämää. Ero koskettaa kaikkia perheen jäseniä sekä lähisukulaisia. Kaikilla heillä on oikeus tulla kohdatuksi eron keskellä.

keksi_stm_karkihankkeet

Kuva: STM:n kuvapankki // Suvi-Tuuli Kankaanpää

LAPE Etelä-Savon eroauttamisen hankkeessa eroihin liittyvän kohtaamisen ja tukemisen tärkeys on nostettu esille pitämällä keskustelua yllä eroon liittyvistä teemoista ja tuen saannin mahdollisuuksista. Keskustelua ja pohdintoja on käyty eri alojen toimijoista koostuvissa kehittäjäryhmissä. Eroauttamisen kehittäjäryhmät ovat kokoontuneet Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Kehittäjäryhmien jäsenet ovat työnsä kautta sidoksissa eroauttamisen teemaan, mutta heillä voi olla myös omakohtaista kokemusta asiasta.

Perheiden ääni on ollut esillä LAPE Etelä-Savon ja Xamkin perheille teettämässä kyselyssä. Lisäksi hankkeen aikana erot ovat olleet teemana esillä kansalaisten keskuudessa teemailtojen muodossa sekä lehtijutuissa. Näkökulmana on ollut avun hakemisen tärkeys ja keinot saada tukea erotilanteessa. Voi olla, että helposti unohdamme itsemme, lapsemme tai läheisemme, kun kohtaamme eron. Kyse on kuitenkin kriisistä, jolla on suuri vaikutus elämäämme ja sen käsittelemiseen usein tarvitsemme tukea vertaiselta, ystävältä, ammattiauttajalta tai muista keskustelukanavista, kuten www.apuaeroon.fi -chatista.

chat huhtikuu 2

Eroauttamisen tärkeys on LAPE työskentelyn aikana saanut uuden merkityksen myös toimijoiden keskuudessa. Asia todellakin puhututtaa. Halutaan löytää uusia tapoja auttaa perheitä ja kehittää omaa työtä sekä palveluihin liittyviä rakenteita siten, että ne palvelevat eron kohdanneita perheitä ja läheisiä. On mahtavaa huomata toimijoiden suuri halu auttaa. Eroauttamisen kehittäjäryhmissä on käyty keskustelua tuen tärkeydestä, joista etenkin lapsen tukemisen merkitys eroissa korostuu. Yhteinen puhe on ollut tie kehittämisen painopisteiden löytämisen äärelle. Tällä hetkellä yhteinen kehittäminen on siinä pisteessä, että rakennamme eroauttamisen toimintamallia, joka tukee sekä perheitä että toimijoita. Paljon muutakin hyvää on matkan varrella tehty, kuten vertaistuen mahdollisuuksien vahvistamista ja kehittämistä Etelä-Savoon.

Tämä osoittaa sen, miten paljon yhteistyöllä ja yhdessä tekemisellä on merkitystä. Ilman yhteisestä puheesta muodostunutta näkyä olisi vaikea siirtää suuria kiviä tiellämme. Yhdessä meissä on enemmän voimaa!

Tiina Kainulainen
Eroauttamisen hankekoordinaattori, LAPE Etelä-Savo
Viola – väkivallasta vapaaksi ry

Lapset puheeksi – arvostavaa kohtaamista arjessa

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmakaudella valtakunnallisena tavoitteena on vahvistaa perheiden hyvää arkea ja tarjota sopivaa tukea oikeaan aikaan. Ammattilaisten osaamista vahvistetaan näyttöön perustuvilla menetelmillä, joista yksi on Lapset puheeksi -menetelmä, jota myös Etelä-Savossa koulutetaan. 

Lapset puheeksi –menetelmän juuret ovat aikuisten palveluissa. Menetelmää on vuosien saatossa kehitetty käytettäväksi kaikissa niissä kasvu- ja kehitysympäristöissä, joissa lapsi ja nuori elää. Menetelmän käytön laajenemisen taustalla on havainto, jonka mukaan yhteisen ymmärryksen lisääntyminen kodin ja lapsen kehitysympäristöjen välillä tukee lapsen ja nuoren arkipäivän sujumista. Kun havaitsemme ja tuemme vahvuuksia ja teemme yhteisiä suunnitelmia, miten toimitaan haavoittuvuuksia havaitessa kotona, päivähoidossa tai koulussa ja vapaa-aikana, tuemme hyvää arkea, kasvua ja kehitystä varhain. Lasta, nuorta ja perhettä ei lähetetä pois, vaan kohdataan siinä hetkessä ja tilanteessa, niillä taidoilla ja käytettävissä olevilla keinoilla, joita kulloisessakin kasvu- ja toimintaympäristössä ammattilaisella on, puhuttiinpa neuvolasta, varhaiskasvatuksesta, koulusta tai jostakin palvelusta, miksi ei myös vapaa-ajan harraste- ja kerhotoiminnoista.

Solakallion koulu

Kuva STM:n kuvapankki // Maria Miklas

Lapset puheeksi –menetelmä sisältää LP –keskustelun ja neuvonpidon. Keskustelu on aina vapaaehtoinen ja perustuu strukturoituun lomakkeeseen. Kaikkiin kohtiin ei tarvitse vastata, jos jonkin asian kertominen ei tunnu mielekkäältä. Keskustelussa edetään siihen tahtiin, kuin sopivalta tuntuu. Jokaisen keskustelun jälkeen tehdään toimintasuunnitelma, jossa pienillä lupauksilla ja konkreettisilla teoilla välitämme ja tuemme pärjäävyyttä. Jos keskustelun perusteella havaitaan, että omat voimat ja käytettävissä olevat keinot tässä eivät riitä, järjestetään neuvonpito. Neuvonpitoon kutsutaan niitä, joilla on mahdollisuus tukea konkreettisesti. Yhdessä sovitaan, mitä kukin voi luvata ja milloin arjen teko toteutetaan. Aina ei tarvita ammattilaisia tai palveluita, sillä perheen omastakin verkostosta ja olemassa olevista kasvu- ja kehitysympäristöistä voi löytyä riittävä tuki!

Lapset puheeksi -menetelmä ei perustu arviointiin

Keskustelussa kohdataan ja kuullaan aidosti, arvostavasti ja tasavertaisesti. Vain näillä tavoin rakentuu aito luottamus. Ammattilaisen tehtävänä on ennen keskustelua tyhjentää oma mieli ennakkoluuloista, valmiista vastauksista ja olettamista. Vanhemman annetaan kertoa ja määritellä lapsen ja nuoren elämään liittyvät vahvuudet ja haavoittuvuudet, joiden kautta todellisuus ja tuki arkeen rakentuu. Keskustelussa pysähdytään sen äärelle, minkä vanhempi sillä hetkellä näkee tärkeimpänä. Keskustelun avulla tuetaan vanhemmuutta ja pohditaan, miten lapsen kanssa voi puhua vaikeistakin asioista ja miten aikuinen voi toimia lapsen kannalta parhaimmalla tavalla. Asioihin on mahdollista palata, seurannasta sovitaan yhdessä; olemmehan kiinnostuneita siitä, mitä muutoksia arjessa havaitaan.

Naisvuori2.jpg

”Kiva päivä” // Lapsen piirustus LAPEn päiväkotivierailulta

Lapset puheeksi -keskustelun äärelle pysähdytään silloinkin, kun arki sujuu, tai viimeistään sillon, kun lapsen käytös tai olemus muuttuu ja on tarve keskustella siitä, mitä lapselle ja perheelle kuuluu. Välttämättä ei synny tarvetta pyytää mukaan muita tukijoita, koska keskustelun myötä ollaan liikkeellä varhain, tukemassa hyvinvointia ja sopimassa yhteisistä kasvatuspäämääristä. Pienillä arjen teoilla voidaan tehdä ihmeitä ja vahvistaa selviytymistä elämän vaikeuksista huolimatta.

Jos kiinnostuit mistä Lapset puheeksi –menetelmässä on kyse, ole rohkeasti yhteydessä; me kerromme mielellään lisää! Tutustu myös Perheterapialehdessä 1/16 julkaistuun erinomaiseen artikkeliin: Arki kantaa -kun se pannaan kantamaan

Anne Pellikka
LAPE Etelä-Savon hankekoordinaattori, Pieksämäen kaupunki

anne.pellikka(at)pieksamaki.fi

Uutta lapsipolitiikkaa tehdään jo Etelä-Savossa

Lasten hyvinvoinnin eriarvoistuminen on jatkunut jo pitkään. Eriarvoistumista ovat ruokkineet lasten ja perheiden palveluiden hajanaisuus, asiakkaiden tarpeiden ja palveluiden huono kohtaaminen sekä varhaisen tuen puutteet.  Tärkeitä korjausliikkeitä on tehty, mutta työ on usein katkennut hallituksen vaihdoksiin. Samalla suurin osa lapsista voi hyvin ja jopa entistä paremmin.

Hallituksen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on ottanut oppia menneestä.  Pysyvää muutosta tehdään laajapohjaisesti tulevien sote- ja sivistystoimen palveluiden rakenteisiin ja sisältöön. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaavat työtä yhdessä. Tuhansia toimijoita jokaisen maakunnan alueelta, myös Etelä-Savossa, on tuomassa perheille sopivaa tukea oikeaan aikaan. Viranomaisten lisäksi mukana ovat myös järjestöt ja seurakunnat.

lape muutosohjelma roll up kuva

STM:n kuvapankki // Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma // Suvi-Tuuli Kankaanpää

Tavoitteena on kaikille lapsille parempi kasvu- ja oppimisympäristö sekä perheiden hyvä arki. Vanhemmuuden tukea vahvistetaan näyttöön perustuvilla menetelmillä. Kehittämisen ytimenä on varhaisen tuen tarjoaminen vanhemmuuteen ja parisuhteen tukeen sekä erotilanteiden kohdatessa. Sovinnollisuutta erotilanteessa tukee uudistuva laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.  Varhaiskasvatuslaki uudistuu lapsen oikeuksiin perustuvaksi. Perhekeskukset verkostoivat palveluita asiakaslähtöisesti. Erityispalveluiden, kuten lastenpsykiatrian, osaamista tuodaan lähemmäs neuvolaa, varhaiskasvatusta ja koulua.  Lastensuojelua uudistetaan ihmissuhteita vahvistavaksi tiimityöksi (lue TÄSTÄ LINKISTÄ Ylen artikkeli Essoten lastensuojelun kokeilusta).  Perheet ovat mukana kehitystyössä.

Hyvää arkea turvaamaan tarvitaan lapsi- ja perhelähtöistä toimintakulttuuria. Hallinto- ja ammattikuntalähtöisestä toimintatavasta irtautuminen vie aikaa. Muutostyö on vasta alussa. Ministeriöiden yhteiset LAPE-selvityshenkilöt ovat ehdottaneet yhteisen tahtotilan linjaamista kansallisella lapsi- ja perhestrategialla, joka perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Lapsi- ja perhejärjestöt ovat antaneet tälle laajan tukensa.  Hallituksen kehysriihi linjasi äskettäin että strategian valmistelu aloitetaan.

Etelä-Savon keskeisin LAPE muutosohjelman kohde on maakunnallisen perhekeskustoiminnan käynnistäminen. Toiminnan sydämenä on lähellä arkea toimivat perheiden kohtaamispaikat ja lasten kasvu- ja kehitysympäristöön tuotavat palvelut. Perheille suunnattujen palveluiden osaamista kootaan perhekeskuksiin, josta ne jalkautuvat ympäri maakuntaa. Tämä edellyttää kaikilta lasten kanssa toimijoilta, niin kunta, järjestö, seurakunnat, yksityiset kuin sote, erityistä yhdessä toimimisen opettelua, uudenlaisen verkostotyön otetta. Sen oppimisesta voisi kertoa mm. yhteistilasuunnittelut, yhdessä perheiden kanssa suunniteltu toiminta ja palvelut sekä yhteen sovitettu toiminnan koordinointi ja johtaminen.

Maria Kaisa Aula
Hankejohtaja
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma
Sosiaali- ja terveysministeriö

Katja Saukkonen
Muutosagentti
LAPE Etelä-Savo