Eroauttamisen kehittämisessä yhdessä tekeminen on voimaa

Meitä jokaista on varmasti koskettanut ero jollakin tapaa. Jos ei omakohtaisesti, niin sukulaisen, tuttavan tai työkaverin kautta. Eroja tapahtuu nykyaikana paljon, noin 13000-14000 avioliittoa päätyy eroon vuosittain, joten tähän on hankala olla törmäämättä. Myöskään päättyneitä avoliittoja emme voi tässä kohtaa unohtaa. Perheiden kanssa työskentelevät kohtaavat työssään paljon perheitä, joissa ero on ollut ajankohtainen jossain vaiheessa elämää. Ero koskettaa kaikkia perheen jäseniä sekä lähisukulaisia. Kaikilla heillä on oikeus tulla kohdatuksi eron keskellä.

keksi_stm_karkihankkeet

Kuva: STM:n kuvapankki // Suvi-Tuuli Kankaanpää

LAPE Etelä-Savon eroauttamisen hankkeessa eroihin liittyvän kohtaamisen ja tukemisen tärkeys on nostettu esille pitämällä keskustelua yllä eroon liittyvistä teemoista ja tuen saannin mahdollisuuksista. Keskustelua ja pohdintoja on käyty eri alojen toimijoista koostuvissa kehittäjäryhmissä. Eroauttamisen kehittäjäryhmät ovat kokoontuneet Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Kehittäjäryhmien jäsenet ovat työnsä kautta sidoksissa eroauttamisen teemaan, mutta heillä voi olla myös omakohtaista kokemusta asiasta.

Perheiden ääni on ollut esillä LAPE Etelä-Savon ja Xamkin perheille teettämässä kyselyssä. Lisäksi hankkeen aikana erot ovat olleet teemana esillä kansalaisten keskuudessa teemailtojen muodossa sekä lehtijutuissa. Näkökulmana on ollut avun hakemisen tärkeys ja keinot saada tukea erotilanteessa. Voi olla, että helposti unohdamme itsemme, lapsemme tai läheisemme, kun kohtaamme eron. Kyse on kuitenkin kriisistä, jolla on suuri vaikutus elämäämme ja sen käsittelemiseen usein tarvitsemme tukea vertaiselta, ystävältä, ammattiauttajalta tai muista keskustelukanavista, kuten www.apuaeroon.fi -chatista.

chat huhtikuu 2

Eroauttamisen tärkeys on LAPE työskentelyn aikana saanut uuden merkityksen myös toimijoiden keskuudessa. Asia todellakin puhututtaa. Halutaan löytää uusia tapoja auttaa perheitä ja kehittää omaa työtä sekä palveluihin liittyviä rakenteita siten, että ne palvelevat eron kohdanneita perheitä ja läheisiä. On mahtavaa huomata toimijoiden suuri halu auttaa. Eroauttamisen kehittäjäryhmissä on käyty keskustelua tuen tärkeydestä, joista etenkin lapsen tukemisen merkitys eroissa korostuu. Yhteinen puhe on ollut tie kehittämisen painopisteiden löytämisen äärelle. Tällä hetkellä yhteinen kehittäminen on siinä pisteessä, että rakennamme eroauttamisen toimintamallia, joka tukee sekä perheitä että toimijoita. Paljon muutakin hyvää on matkan varrella tehty, kuten vertaistuen mahdollisuuksien vahvistamista ja kehittämistä Etelä-Savoon.

Tämä osoittaa sen, miten paljon yhteistyöllä ja yhdessä tekemisellä on merkitystä. Ilman yhteisestä puheesta muodostunutta näkyä olisi vaikea siirtää suuria kiviä tiellämme. Yhdessä meissä on enemmän voimaa!

Tiina Kainulainen
Eroauttamisen hankekoordinaattori, LAPE Etelä-Savo
Viola – väkivallasta vapaaksi ry

www.apuaeroon.fi – mahdollisuus saada apua helposti ja nopeasti

Nettiauttaminen on tämän päivän keino tavoittaa hankalien kysymysten ja asioiden kanssa painivia ihmisiä. Osaltaan vaikuttamassa ovat sosiaalisen median helppous ja arkipäiväistyminen, johon välineet löytyvät lähes jokaiselta. Netistä avun hakemisen taustalla ei välttämättä ole somen helppous, vaan syyt voivat olla hyvinkin syvällä. Oma, mieltä painava asia saatetaan kokea häpeällisenä tai ehkäpä ei vaan ole sellaista ihmistä, jolle siitä kertoa. Usein ero koetaan tällaisena haasteellisena asiana, josta puhuminen voi olla vaikeaa.

Lape Etelä-Savossa on tehty vuonna 2017 yhteistyössä Xamkin kanssa kartoitusta asiakkaiden kokemuksista ja tarpeista perheiden palveluihin liittyen. Eroauttaminen oli yksi kartoituksen alueista. Tähän teemaan liittyi monia asioita, miksi avun saaminen koettiin hankalaksi. Odotukset ja saatu apu eivät useinkaan kohdanneet. Toisaalta erosta keskusteleminen lapsen kuullen esimerkiksi neuvolassa ei tuntunut vanhemmista mielekkäältä. Pienen paikkakunnan haittana oleva tuttuus oli myös yksi syy puhumisen haasteellisuuteen. Isona ongelmana koettiin myös, että ei tiedetty mistä apua voisi hakea tai sitä ei saanut ennen kuin oli itse aktiivinen.

www.apuaeroon.fi

Se mitä palveluilta toivottiin, oli mahdollisuus sähköiseen ja anonyymisti tapahtuvaan asiointiin. Unohtamatta kuitenkaan aidon kohtaamisen mahdollisuutta palveluissa. Kaikki eivät hyödy nettiauttamisesta, joten tässäkin on muistettava meidän erilaisuus ihmisinä. Toisille nettiauttaminen ja Chat-palvelut voivat kuitenkin olla ainutlaatuinen mahdollisuus tulla kuulluksi ja saada tukea. Nettiauttamisen haasteeseen ollaan Etelä-Savossa haluttu tarttua ja apuaeroon.fi -sivuston Chat-palveluissa aloittaa maaliskuussa myös eteläsavolaisia auttajia vastaamaan eroon liittyviin kysymyksiin.

Ensi- ja turvakotien liiton ylläpitämä apuaeroon.fi -palvelu antaa mahdollisuuden saada tietoa erosta, vanhemmuudesta eron jälkeen sekä eron vaikutuksesta lapsen kokemukseen ja erosta keskusteluun lapsen kanssa. Sivustolta pääsee etsimään alueellisesti eropalveluja ja yhteystietoja. Siellä on myös mahdollisuus käydä chatin kautta keskustelua eroon liittyvistä asioista nimettömänä. Chattiin voi ja kannattaa osallistua matalalla kynnyksellä, millaisten eroon liittyvien kysymysten kanssa vaan.

Ei kannata arpoa, vaan rohkeasti kysyä! Älä jää yksin ajatustesi kanssa.

Käy kurkkaamassa ja kerro myös kaverille: www.apuaeroon.fi 

Tiina Kainulainen
Eroauttamisen hankekoordinaattori
LAPE Etelä-Savo

apuaeroon kuvakaappaus
Kuvakaappaus http://www.apuaeroon.fi -sivustolta.

 

Meneekö lapsi vanhempien erotessa pesuveden mukana?

Vanhempien eron kokee Suomessa vuosittain noin 30 000 lasta.

Ero on kaikille perheenjäsenille usein vaikea ja haavoittava tilanne. Arvoisan lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan vanhempien ero on yksi yleisimmistä stressitekijöistä lapsen elämässä. Hän kannustaa uudessa kirjassaan (Lapsi ja ero) vanhempia harkitsemaan kahdesti ennen eropäätöstä. Koska pienten alle kouluikäisten lasten vanhemmat eroavat useimmin, ajattelee Sinkkonen, että eroissa olisi kyse unen puutteesta, rahahuolista ja kaikista muistakin pienten lasten perheitä stressaavista asioista, joita ratkotaan eroamalla.

”Vanhempien hyvä parisuhde on lapsen koti”, tähdentää Sinkkonen. Mietin tätä kirjoittaessani, kuinka moni eroaa hyvästä parisuhteesta. Mikä voisi olla hyvä syy lähteä ”lätkimään” hyvästä suhteesta?

Erossa lapsia vahingoittaa eniten vanhempien välinen vihamielisyys ja pitkittynyt riitely.

Blogi_PiaKun omat tunteet myllertävät, vanhemmat eivät aina jaksa huomioida sitä, kuinka ero voi satuttaa lapsia. Myös lapsella tulee olla lupa tuntea tunteitaan, ajatella hyvää molemmista vanhemmistaan ja ylläpitää TURVALLISIA suhteita molempiin vanhempiinsa. Sana turvallisia täytyi kirjoittaa isolla, koska joskus vanhemman kauna, katkeruus ja viha ex-kumppania kohtaan saa mustamaalaamaan toista vanhempaa ja kostamaan lapsen kautta.

Joskus huoltajuusriidat venyvät pitkiksi eikä yhteisymmärrystä lapsen parhaasta löydy  yrityksistä huolimatta. Kärsijänä näissä tilanteissa on lapsi. Jari Sinkkonen sanoo, että ”yksinhuoltajan pitää muistaa vaalia lapsen suhdetta toiseen vanhempaan. Pahimmillaan erotilanne johtaa lapsen vieraannuttamiseen. Se on lapsen aivopesua ja lapsi voi kärsiä siitä samalla tavoin kuin uskonnollisen kultin uhri”. Tämän allekirjoitan ja samalla kysyn, millainen kasvaa lapsesta, joka oppii kohtelemaan toisia huonosti ja/tai halveksimaan omaa vanhempaansa?

Työssäni LAPE Etelä-Savon eroauttamisen koordinaattorina ja VARJO-hankkeen työntekijänä kuulen paljon kokemuksia huonoista ja haastavista eroista. Vanhemman toiminta voi myös silloin vaikuttaa vieraannuttamiselta, kun vanhempi pyrkii rajoittamaan lastensa ja toisen vanhemman tapaamisia. Suhteessa vieraannuttajiin näillä vanhemmilla on kuitenkin se perustavanlaatuinen ero, että he todella toivovat lapsensa ja toisen vanhemman suhteen säilyvän. Lisäksi he haluavat  lastensa olevan turvallisessa suhteessa toiseen vanhempaansa. Ammattilaisten tulisi aiempaa paremmin pystyä arvioimaan vanhemmuuden laatua erotilanteissa, tähän ei olosuhdeselvityksissä usein riittävästi paneuduta tai pystytä.

Blogi_Pia2

Myös vanhempien erotessa lapsilla on perustarve ja oikeus:

  • Turvaan ja suojeluun
  • Rakkauteen
  • Hoivaan ja hoitoon
  • Kunnioitukseen ja hyväksyntään
  • Nähdyksi ja kuulluksi tulemiseen
  • Iänmukaisiin virikkeisiin

Ennen kaikkea lapselle kuuluu oikeus lämpimään, lapsen tunteet ja rajat huomioivaan vuorovaikutukseen vanhempansa kanssa!

Pia Marttala
LAPE Etelä-Savo eroauttamisen koordinaattori
psykologi, VARJO-hanke