Kertomus eteläsavolaisten perheiden arjesta.

Mummu lähetti postikortin. Se laitettiin jääkaapin oveen. Jääkaapista isi lorautti maitoa kahviin. Ennenkuin kahvi on juotu, ei tehdä mitään. Leikin sillä välin kissan kanssa. Siinä kortissakin on kissa, joka on harmaa ja näyttää melkein yhtä vanhalta kun mummu. Isovanhemmat on mahtavia, ne auttaa, kun tarvitsemme tukea ja tsemppiä ja kun haluamme puolisoni kanssa käydä kahdestaan rauhassa kaupassa. Lapset nauttii, kun on hyvää ruokaa. Spagetti kuulemma on. Ja mehukeitto. Sitä tarjotaan joka päivä päikyssä. Päikyn täti puistelee päätään: ”ei nyt ihan joka päivä”. Päiväkoti saisi kyllä olla vähän lähempänä. Ja sitä on vaikea ymmärtää, miksi jonkun perheen lapset joutuvat eri päiväkoteihin? Silloin on hyvä arki vaakalaudalla. Lauta on erinomainen asia, koska leikkipuistojen keinut ja liukumäet on laudasta. Ne, jos mitkä, helpottaa lapsiperheen arkea. Kiitos kiikuista kaupungin miehet, joilla on kypärät päässä! Jääkiekkoharrastuksessa kypärä on tärkeä. Olen harrastanut jääkiekkoa jo kolme viikkoa, eli osaan jo tosi paljon asioita – melkein yhtä paljon kun ammattilaiset. Isona minusta tulee Neymar. Paitsi hän pelaa jalkapalloa, huomauttaa äiti. Äitit tietää paljon asioita. Parasta on, kun äiti ja isä tietää saman verran samoista asioista, eikä synny riitaa. Jos syntyy, menen omaan huoneeseen, koska riitelyä ja huutoa en halua kuulla. Joskus vaan tämänkin super-äidin raivo pulpahtaa pintaan ja tuntuu, että on pakko huutaa. Huutamisen hillintään auttaa vertaistuki. Olisi tosi hyvä, jos tukiryhmät olisi nähtävillä netissä yhdestä paikasta. Kävin Essoten verkkosivuilla etsimässä. Se oli turhauttavaa. En mene uudestaan. Uudestaan, uudestaan! Huutaa lapsi, kun hän on ollut ekaa kertaa luokkakaverilla yökylässä. Meidän kylällä kaikki moikkaa kaikkia, siitä syntyy hyvä yhteisöllisyyden tunne. Silloin tuntuu pahalta mennä kouluun, jos mulla ei ole siellä yhtään kaveria. Kaverit on niin tärkeitä. Lapsille ja vanhemmille. Mun kaverit asuu muualla Suomessa ja maailmalla. Siksi usein mietin, voisiko näihin vanhemmuuden haasteisiin ja parisuhteeseen saada keskusteluapua ihan ammattilaisilta? Jotenkin tuntuu, että tuki on arviointien ja lomakkeiden, lähetteiden takana. Ja minä vain haluaisin purkaa ajatuksiani jollekin muulle kuin puolisolle. ”Puoliso on sellainen, joka tykkää mun äidistä ja minusta. Se hymyilee ja ottaa mut mukaan, kun viedään joulukortit postiin.”

Koottu eteläsavolaisilta lapsilta, nuorilta ja vanhemmilta saaduista Hyvä arki & Kiva päivä -teksteistä ja kuvista.

Saara Hanhela, Hankekoordinaattori
LAPE Etelä-Savo

2.3 Uusioperhe

Perhekeskustoiminta Etelä-Savossa:  Avointa toimintaa & kohtaamisia, tukea ja palveluja

Etelä-Savoon rakennetaan maakunnallista perhekeskustoimintaa vuosien 2017–2020 aikana. Paljon on jo olemassa, ja koko ajan toiminta laajenee. Avointa toimintaa ja tukea lisätään kunnissa sekä paremmin perheitä huomioivia palveluja rakennetaan yhdessä sovituilla työskentelytavoilla, kuten monialainen arviointi, systeeminen lastensuojelu, lastenpäivystys jne.

Mitä kaikkea perhekeskustoiminta tarjoaa lapsille, nuorille ja perheille?

Perhekeskus_mukana perheesi arjessa_kansikuva

Avoimia kohtaamispaikkoja, toimintaa ja tukea

Kohtaamispaikoissa voi kohdata muita perheitä. Siellä järjestetään avointa toimintaa (esim. avoin varhaiskasvatus, kahvilatoiminta, kerhot), vertaistuellisia ryhmiä, vanhemmuuden tukea, parisuhteen tsekkausta esim. LAPEn korttimateriaalin avulla ja erotilanteiden tukea. Kohtaamispaikoissa voi olla tarjolla lastenhoitoapua tai erilaisia palveluja ilman ajanvarausta tai vastaanottona. Kohtaamispaikkoja nimetään joka kuntaan ja syksyn 2018 aikana perustetaan uusia perheiden paikkoja. Kohtaamispaikoista löytyy tulevaisuudessa Perheneuvon työntekijä, johon voi ottaa yhteyttä yhden numeron ja kohtaamisen taktiikalla, jos jokin asia askarruttaa.

Nuorten kohtaamispaikkoina toimivat Etelä-Savossa jo toiminnassa olevat nuorten ohjaamot (Mikkeli Olkkari, Pieksämäki Pientare, Savonlinna Ohjaamo) sekä kuntien nuorisotilat.

Perhekeskuksista palvelua ja osaamista

Etelä-Savosta löytyy tulevaisuudessa kolme perhekeskusta (Mikkelin perhetalo valmistuu 2019, Savonlinna ja Pieksämäki). Perhekeskuksista löytyvät perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut aina neuvolasta, perhetyöstä erityisen tuen palveluihin (erikoissairaanhoito, lastensuojelu, perheoikeudelliset palvelut) saakka. Perhekeskuksen palvelut tarjotaan koko maakunnan alueelle mahdollisimman lähelle lapsia, nuoria ja perheitä niilläkin paikkakunnilla, joissa ei ole perhekeskusta. Työntekijän voi tavata kohtaamispaikoissa, päiväkodissa, kouluilla tai sote-keskuksissa kuntien tilatarjonnan mukaan. Perhekeskustoiminnassa tavoitteena on tarjota laadukasta ja sujuvaa palvelua sekä keskittää osaamista, ei ainoastaan fyysisiä tiloja.

Perheneuvosta kuulemista, neuvoa, tukea ja oikean palvelun etsimistä

Perheet ovat LAPEn aikana nostaneet esiin suuren tarpeen parantaa tuen ja palveluiden saatavuutta. Perheneuvo tarjoaa yhden yhteydenottokanavan (puhelin, sähköinen lomake) ja suoran kontaktin työntekijään asiassa kuin asiassa. Perheneuvossa voi yhdessä pohtia arjen kysymyksiä ja huolen aiheita. Mikkelissä Perheneuvo on toiminut jo pidemmän aikaa ja Savonlinnassa toimii lasten ja nuorten Luukku. Pikku hiljaa syksystä 2018 alkaen yli 30 työntekijää kunnista, sotesta, järjestöistä ja seurakunnista käynnistää Perheneuvotoimintaa Etelä-Savon eri kuntiin.

Nuorille on tarjolla tukea ohjaamoista ilman ajanvarausta ja joustavasti asioiden.

Perhekeskustoimintamalli_viimeisin

Aitoa kohtaamista ja yhteistä tiedostusta

Tärkeintä perhekeskustoiminnassa on ihmisten välinen aito kohtaaminen. Perheet ja varhaisen tuen kehittäjät ovat määritelleet LAPEn aikana aidon kohtaamisen kriteerit: Mitä kuuluu?, kunnioittaminen, luottamus, pysähtyminen ja kannustus. Aitoa kohtaamista on jo paljon, mutta aina voimme keskittyä asiaan vahvemmin. Eteläsavolaiset perheet ovat jo ilmiantaneet yli 70 lasten ja nuorten kanssa toimijaa, joiden työssä aidon kohtaamisen kriteerit ovat täyttyneet. LAPElaiset välittävät ylpeinä kunniakirjoja maakunnassa reissatessaan. Aidon kohtaamisen ilmiantoja voi edelleen tehdä verkkosivuillamme: www.lapeetelasavo.com/aito-kohtaaminen/

Kohtaamisen lisäksi perheiltä nousee tarve saada informaatiota sähköisesti yhdestä paikasta. Suunnitelmissa on koota perhekeskustoimintaa koskeva tieto yhteisen sähköisen kanavan alle. Käynnistämme tietojen kokoamista LAPEssa kunnes se siirtyy osaksi kaikkien toimijoiden yhteistä työtä.

Lapsi-, nuori- ja perhelähtöisyyttä, osallisuutta sekä tulevan maakunnan palvelukokonaisuuden järjestämistä

Lapsi-, nuori- ja perhelähtöinen ajattelutapa edellyttää isoa toimintakulttuurin muutosta, joka nyt LAPEn aikana on käynnistynyt ja on hyvässä vauhdissa. Kaikessa toiminnassa, palveluissa ja päätöksenteossa tulee huomioida lapsen ja nuoren näkökulma. Edistämme lapsivaikutusten arviointia osana päätöksentekoa. Olemme kokeilleet erilaisia tapoja lisätä lasten, nuorten ja perheiden ääntä ja vaikuttamisen mahdollisuuksia perhekeskustoiminnan rakentumisessa. Olemme käynnistäneet Etelä-Savon nuoret vaikuttajat -toiminnan maakunnassa.  Perhekeskustoiminta on pohjana tulevan maakunnan lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuden järjestämiselle.

Perhekeskustoiminnassa rakennamme tulevaisuuden lapsi-, nuori- ja perheystävällistä Etelä-Savoa.

Katja Saukkonen
LAPE Etelä-Savon muutosagentti

Ps. Järjestämme syksyn aikana ”Perhekeskus tutuksi työntekijöille” -keskustelutuokioita livenä sekä kaikille avoimia ”Perhekeskus-infoja” Skypen kautta. Seuraa ilmoittelua Facebookissa ja verkkosivujen kalenterissa.

Kesäaikana kuntien lapsiystävällisyys punnitaan

Eräs äiti soitti. Kysyi onko perheiden tuen ja pienten koululaisten hoidon mahdollisuuksia selvitetty kesäajan osalta. Hän on yksinhuoltaja ja kouluikäisen lapsen kesäloma-aika, jolloin pitäisi olla yksin kotona, tuntuu mahdottoman pitkältä. Varsinkin kun pieni koululainen kaipaa vahvempaa tukea ja hoitoa kuin ikäisensä tavallisesti. Perheen tukiverkosto on hajallaan ympäri Suomea. Erilaisia hoidon mahdollisuuksia julkisen ja kolmannen sektorin osalta on kartoitettu ahkerasti, mutta polut johtavat umpikujaan.  Äidin huoli oman lapsen turvallisuudesta ja hämmennys tuen puutteesta herätti ainakin minut.

Koululaisten kesälomat hurahtivat käyntiin ja perheiden lomajärjestelyt käyvät kuumana. Työelämän muutokset sekä monimuotoistuneet perheet haastavat perinteisen kesäloman vieton. Aiemmin heinäkuu on ollut tyypillinen lomakuukausi, nykyään vanhempien kesälomat ajoittuvat pitkin vuotta. Monissa perheissä kesä voi hyvin mennä töiden parissa. Alueellamme on työpaikkoja, joiden suurin työsesonki ajoittuu kesään. Lasten yksinoloa kotona halutaan minimoida ja lapselliset perheet joutuvat limittämään vanhempien lomia. Koko perheen yhteinen kesäloma supistuu tai sitä ei ole lainkaan. Monien perheiden isovanhemmat, vanhempien sisarukset ja muut läheiset eivät ole samalla paikkakunnalla, samassa maakunnassa tai edes samassa maassa. Yhden vanhemman perheet sekä perheet, joiden kouluikäiset lapset kaipaavat erityistä tukea, ovat kaikista haavoittuvimmassa asemassa.

Hulivili-karnevaali8

LAPE mukana Hulivilikarnevaaleilla heinäkuussa 2017 // Saara Hanhela

Tässä muuttuneessa yhteiskunnallisessa tilanteessa mietin, miten kunnat sekä lasten ja perheiden palvelut ja muut toimijat vastaavat perheiden tarpeisiin? Miten lapsiystävällisyyden periaate ja arvo näkyy käytännössä?

Lapsia ja perheitä huomioiva lapsiystävällinen kesä vaatii ponnisteluja, yhdessä tekemistä ja sopimista, uudenlaista ajattelua. Miten teidän organisaatio voi tukea vanhemmuutta ja lapsiystävällisyyttä kesällä? Miten esim. varhaiskasvatus joustaa pienten, erityistä tukea tarvitsevien koululaisten hoidon suhteen? Mitä matalan kynnyksen toimintaa organisaationne voi tarjota lapsille pitkin kesää? Jos tarjoatte palveluja lapsiperheille, pystyttekö järjestelemään niin, ettei lappua tarvitse laittaa luukulle kesäkuukausina?

Ison kuvan muutokseen tarvitaan meitä jokaista: pieniä tekoja, mutta ennen kaikkea yhdessä koordinoitua koko kesän kattavaa hoitoa ja tukea kaikissa perhe-elämän tilanteissa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että lapset kokevat turvattomuutta ja vanhemmat riittämättömyyttä. Yhteisellä ajattelun ja toiminnan muutoksella voimme vahvistaa perheiden voimavaroja – myös kesäaikana.

Saara Hanhela
Hankekoordinaattori, LAPE Etelä-Savo

Taas näitä aamuja.

Esikoinen makaa lattialla ja huutaa, legginssien sauma kiertää. Vauva alkaa tuskastua, koska pukeminen kestää liian kauan. Lasken vauvan lattialle ja hän parahtaa itkemään, esikoinen pitelee korviaan, hän ei kestä pienen itkua. Hetken aikaa mietin, jos ei lähdettäisikään. Jäätäisiin kotiin, kun tämä lähteminen on niin vaikeaa. Ei, ei, en kestä taas pitkää päivää yksin lasten kanssa neljän seinän sisällä, pakko päästä välillä ihmisten ilmoille. Jotenkin kokoan itseni ja tsemppaan esikoista, kun hän jatkaa pukemista. Kohta olemme pihalla ja vauva nukahtaa vaunuihin, ja reipas esikoinen polkee innoissaan apupyörineen. Kylläpä raitis ilma tuntuu hyvältä, hengitän syvään ja hidastan askeleita. Mennään ihan rauhassa.

Kun pääsemme sisälle perhekahvilaan, ohjaaja moikkaa hyvät huomenet ja toivottaa tervetulleeksi. Esikoinen saa ennätysvauhdilla vaatteet pois päältään ja häviää kauppaleikin pyörteisiin kavereiden kanssa. Minä raahustan kahvin tuoksun perässä keittiön puolelle itkuhälytin kädessäni. Otan kahvin ja rojahdan pöytään. Jonnan äiti istuu kaverikseni, hän on viimeisillään raskaana, perheen toinen lapsi syntyy lähiviikkoina. Jonnan äiti katsoo minua ja sanoo, että näytän väsyneeltä. Hän kysyy, kuinka jaksan? Kyyneleet nousevat silmiini, olen todella väsynyt. Vauva on herännyt yöllä syömään kolme kertaa. Vuodatan omaa väsymystäni Jonnan äidille ja hän jaksaa kuunnella ja ymmärtää täysin mistä puhun. Venlan äiti istuu viereeni ja laittaa päänsä olkapäälleni ja kuiskaa väsyneenä, että samoilla mennään. Nappaan häntä olkapäästä ja kiitän että hän on siinä, vierelläni.

Neuvolan terveydenhoitaja saapuu paikalle. Olimme aiemmin esittäneet toiveen, että joku tulisi kertomaan meille lapsen unesta. Jes, se kerta olikin tänään. Juuri oikeaan hetkeen, meidän perheen tarpeisiin. Kuuntelen mielenkiinnolla terveydenhoitajan puhetta, ja saan varmistuksen epäilykseeni siitä, että vauvalla on menossa tiheän imun kausi ja se herättää hänet yölläkin syömään useamman kerran. Olen helpottunut, yöheräämisille löytyi selitys ja hyvin todennäköisesti kausi menee viikossa ohi. Tämän tiedon voimalla jaksan kyllä yöllä herätä imettämään.

Itkuhälyttimistä kuuluu ähinää, käyn hakemassa vauvan sisälle ja imetän hänet. Hetken vauva kellii lattialla ja esikoinen ehtii vielä leikkiä.

perhe_leikkii_15x10

Lähdemme kotiin yhtä matkaa Ellin ja tämän äidin kanssa. Tytöt haluavat jatkaa vielä leikkejään. Sovimme, että päiväunien jälkeen leikit jatkuvat Ellin kotona. Kiitän jo etukäteen Ellin äitiä, tämä järjestely mahdollistaa minulle pienet päiväunet vauvan kanssa. Yleensä en päivällä itse pysty nukkumaan, koska lapset nukkuvat eri aikaan. Sanomme heipat Ellille ja hänen äidilleen ja kävelemme kotiinpäin.

Olen tyytyväinen, että tuli lähdettyä. Tämän voimalla jaksaa odottaa huomista ja miehen palaamista työmatkalta. Tuntuu tosi hyvältä kuulua tähän joukkoon, olla yksi äiti toisten äitien joukossa. Jakaa kokemuksia toisten kanssa, saada vinkkejä ja huomata, että muilla on ihan samanlaisia haasteita omassa arjessaan. On kiva, että on paikka mihin on hyvä mennä ja mihin tuntuu kuuluvansa, tämä tunne houkuttaa pois omien seinien sisältä.

Katri Manninen
LAPE-hankekoordinaattori, MLL Järvi-Suomen piiri

MLL_perhekahvila_blogilaatikko (2)

Blogi_Tekstilaatikot_Katri (1)

 

Hyvän arjen edistäjä, oletko se sinä?

Olen nyt kuulostellut LAPEn korvilla ja näkökulmalla lapsiperheiden arkea Etelä-Savossa kohta vuoden ajan. Tunnen iloa siitä, että niin valtakunnallisesti kuin meidän maakunnan LAPEssa on otettu lapsiperheiden hyvä arki tavoittelemisen arvoiseksi asiaksi. Hyvän arjen teemaa on kuljetettu tapahtumasta, tapaamisesta ja kyselystä toiseen. Perheiden esille tuomat hyvän arjen palaset ovat melko pieniä asioita. Toiveena ei ole saada kuuta taivaalta. Toiveena on pieniä asioita, joilla on suuri merkitys.

Olen tiivistänyt LAPE-kehittämisen myötä perheiltä saatuja risuja ja ruusuja alla olevaan kuvaan. Missä ikinä perheitä jututan, korviini kantautuu toiveet inhimillisestä kohtaamisesta, tukiverkostojen olemassaolosta ja palveluiden saavutettavuudesta. Kun mietin näitä kolmea seikkaa, näen, että jokainen lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimiva pystyy omalta osaltaan edistämään lapsiperheiden hyvää arkea.

Tunnistatko itsesi?

Hyvä arki-koonti perheiltä (2)

Järjestöt,
rekrytoimanne kullanarvoiset vapaaehtoiset tukevat ja helpottavat monen perheen arkea. Ihanaa kun järjestätte erilaisia matalan kynnyksen tapahtumia, joissa voi piipahtaa virkistäytymässä.

Kunnat,
pitäkää jatkossakin huolta leikkipuistojen kunnossapidosta ja riittävyydestä – leikkipuistoille pitäisi myöntää perheiden mielenterveyden edistämispalkinto! Muistattehan viestiä ahkerasti perheille tärkeistä kunnan palveluista mm. kasvatuksen ja kulttuurin saralla.

Sote-toimijat,
palveluvalikkonne on laaja ja avun saamisella on iso merkitys perheille. Palveluista viestiminen ja informaation jatkuva välittäminen lähellä perheitä on keskeistä. Perheet korostavat toivetta varhaisemmasta tuesta ja avunannosta.

Mummit,
tiedättekö miten tärkeitä ovat teidän avuliaat käsiparit, jotka kantavat pienokaisia sekä lempeät silmät, jotka eivät arvostele. Teidät mainitaan usein hyvän arjen tärkeänä palasena.

Minä, sinä, hän, me, te, he;
muistammehan oman läsnäolomme suuren vaikutuksen, kun kohtaamme lapsia, nuoria ja perheitä työntekijänä, vapaaehtoisena, kaduntallaajana, naapurina tai ystävänä. Me voimme antaa omaa aikaamme ja kuunnella. Voimme nyökätä ymmärtäväisesti ja jakaa hymyn. Se ei vaadi meiltä paljoa, mutta sillä on iso merkitys perheille. Sillä on iso merkitys kenelle tahansa.

Tässä pieniä esimerkin palasia. Pistähän aidosti pohdintaan: Miten sinä itse edistät lapsiperheiden hyvää arkea omalla toiminnallasi?

Saara Hanhela
Hankekoordinaattori, matala kynnys & varhainen tuki
LAPE Etelä-Savo

 

Kaipaatko tsemppiä lapsiperheen arkeen? LAPE perheillat – just for you!

Kohtaamisen tarve on universaali

Olemme LAPE Etelä-Savon tiimillä kiertäneet perhetapahtumia ja jututtaneet vanhempia arjesta; elämän kulmakivistä ja pienistä iloista. Teemme kehittämistyötä perheiden ajatusten pohjalta. Yksi keskeinen asia on kohtaamisen tarve. Vanhemmat kaipaavat kohtaamisia oman lähipiirin lisäksi asiantuntijoiden, toimijoiden ja muiden vanhempien kanssa.

Syksyllä 2017 testaamme LAPE perheiltoja Mikkelissä perheiden kohtaamisen paikkoina. Teemat ovat tulleet toiveena vanhemmilta – ja kuinka sattuikaan, ne ovat myös muutosohjelma LAPEn kehittämisen ytimessä. LAPE perheiltojen keskiössä on varhainen tuki, vanhemmuuden vahvistaminen, vertaisuus, palveluiden ja toimijoiden esille tuominen sekä informaation jakaminen.

Hulivili-karnevaali3

Hulivili-karnevaaleilla kysyttiin ”mikä helpottaisi lapsiperheiden arkea?” ja askarreltiin upeita ”mukana hallituksen kärkihankkeessa” -viirejä!

Konsepti osaksi maakunnallista perhekeskustoimintamallia?

Jokainen ilta toteutetaan samalla konseptilla. Ensin syödään välipala ja juodaan kahvit, tämän jälkeen pureudutaan illan teemaan asiantuntijoiden kanssa. Lopuksi keskustellaan pienissä ryhmissä. Konseptin kehittämisessä on mukana XAMKin opiskelijat Emma ja Ronja, jotka mallintavat perheiltoja ja keräävät palautetta. Opinnäytetyön yhtenä tavoitteena on luoda perheilta-konsepti, jonka voimme kopioida jokaiseen Etelä-Savon kuntaan osana perhekeskustoimintamallia. Tämä siinä tapauksessa, jos perheet kokevat illat mielekkäänä ja tarpeellisena!

LAPE Perheillat - kooste

Löydät tapahtumat myös Facebookista: www.facebook.com/lapees/

Kynnys matalalla, mieli korkealla!

Olemme pyrkineet poistamaan kynnykset. MLL:n lastenhoitajat pitävät huolta lapsista illan ajan, jotta vanhemmat voivat keskittyä sisältöön. Paikat on valittu helpon sijainnin ja tunnettuuden mukaan. Illat ovat kaikille avoimia riippumatta lapsen iästä, hoitopaikasta tai koulusta. Ilmoittautuminen on vapaaehtoista.

Haluamme tsempata perheitä eteenpäin, ja antaa avaimia arkeen. Yksin ei tarvitse pärjätä – ympärillä on vertaistuen mahdollistavia paikkoja ja ryhmiä, erilaisia tuki- ja palvelumuotoja, sekä monia muita vanhempia, jotka miettivät ihan samoja kysymyksiä!

Lähde ennakkoluulottomasti mukaan!

Saara Hanhela 
LAPE Etelä-Savo
Hankekoordinaattori – matalan kynnyksen palvelut

Maakunnallinen perhekeskustoimintamalli – yhdessä perheiden parhaaksi

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn tehtävänä on koota lapsiperheiden palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi, joka toimii yhdessä sovitun toimintamallin mukaisesti. Tätä verkostomaista yhdessä toimimisen tapaa kutsutaan perhekeskusverkostoksi. LAPE Etelä-Savossa olemme tavanneet ja kuulleet lapsia ja perheitä. Lapset ovat kertoneet ajatuksiaan kivasta päivästä ja perheet hyvästä arjesta. Kokoamme perheiden ympärille perhekeskusverkostoa, jossa useat perheiden tuen toimijat ja paikat toimivat yhteistuumin. Perheitä kuunnellessa tärkeimmäksi on noussut hyvän arjen tukeminen. Se tarkoittaa joustavia päivähoitokäytäntöjä, tietoa ja mahdollisuutta tavata toisia perheitä sekä helposti saavutettavia palveluita. Perheen hyvä arki koostuu pienistä palasista, joiden mahdollistamisessa kunnilla ja järjestöillä on tärkeä rooli.

Olemme kuvanneet perheiden tuen ja paikallisten lähipalveluiden kokonaisuutta seuraavassa kuvassa.

Perhekeskusverkosto_kuva

Perhekeskusverkosto perheiden tukena

Elämässä tulee eteen tilanteita, joissa vanhempien voimat ovat vähissä: työttömyys, avioero tai vanhemman sairastuminen heijastuu koko perheen hyvinvointiin. Perhekeskusverkostossa tulee olla saatavilla joustavasti tukea muuttuviin elämäntilanteisiin lapsille, nuorille ja vanhemmille. Näihin tilanteisiin LAPEssa etsitään uusia tapoja auttaa perheitä – lähellä ja helposti. Sosiaali- ja tereyspalveluiden tulee vahvistaa perheiden hyvää arkea ja tarjota tukea perheiden voimavarat ja tarpeet huomioiden. Kun perhettä kohtaa erityiset haasteet, kuten väkivalta tai kriisitilanne, on verkostosta löydyttävä erityisosaajien apu, joka tarjotaan aktiivisesti perheille, ilman että sitä tarvitsee etsiä.

Alla olevassa kuvassa tähdillä on kuvattu kohtaamispaikkoja, jotka ovat lähellä perheiden arkea sekä sote-palvelukeskittymiä, joita koordinoidaan maakunnan suurimpien kaupunkien suunnasta. Kuva on esimerkinomainen, fyysisiä kohtaamispaikkoja ei ole vielä sovittu.

Maakunta_perhekeskustoimintamalli

Mitä tarvitsemme Etelä-Savon perhekeskusverkoston syntymiseksi?

Perheet mukaan – kaipaamme koko ajan lisää perheitä mukaan kehittäjäryhmän jäseniksi, haastatteluihin, kyselyjen vastaajiksi ja facebook teemakeskustelujen osallistujiksi. Perheet ovat heidän hyvän arkensa parhaita asiantuntijoita.

Yhdessä – meidän on rakennettava yhdessä malli, johon kaikki sitoudumme järjestöissä, kunnissa ja sotessa.

Rakenne – meillä on oltava sovittuna ja kuvattuna mitä kaikkea perhekeskusverkostoon kuuluu.

Sopimukset – meidän täytyy sopia kuinka toimimme yhdessä, kuinka perheet voivat olla mukana toiminnassa, palvelun käyttäjinä ja tuen saajina.

Ketkä rakentavat mallia?

Etelä-Savon perhekeskustoimintamalli_15.9.

Kuntiin nimetyissä LAPE-työryhmissä paikalliset toimijat kokoavat lähipalveluiden kokonaisuutta ja avoimen kohtaamispaikan toimintaa.

Maakunnalliset kehittäjäryhmät luovat matalan kynnyksen toimintoja vanhemmuuden ja parisuhteen tukeen, eroauttamiseen sekä varhaiskasvatuksen ja koulun kytkemisestä perhekeskusverkostoon.

Kuntien sivistystoimen johtajat ja sote johtajat rakentavat yhteistyön rakenteita ja yhdessä toimimisen tapoja.

Poliittiset päättäjät linjaavat kuntien ja sote organisaatioiden lapsiystävällistä toimintakulttuuria ja toiminnallisia muutoksia.

Lapset päiväkodeissa ja kouluissa kertovat mikä heille on tärkeää ja tuottaa hyvää mieltä.

Nuoret maakunnan eri alueilta kokoontuvat ja vahvistavat nuorten vaikuttamismahdollisuuksia.

Perheet jakavat asiantuntemustaan sisällölliseen kehittämiseen. He ovat mukana kehittäjäryhmissä, vastaavat kyselyihin ja osallistuvat haastatteluihin.

Oletko jo mukana jossakin LAPE kehittämisessä? Oletpa maakunnassamme asuva lapsiperhe, järjestötoimija tai palvelua tarjoava ammattilainen – ilmianna itsesi! Verkostomaisen perhekeskusverkoston tiivein kehittämistyö tehdään tulevan talven aikana.

Katja Saukkonen
LAPE muutosagentti
katja.saukkonen@essote.fi
044 351 6616, käytän myös WhatsAppia

Hulivilikarnevaalin toimintapäivän 17.7. satoa

LAPE Hulivilikarnevaaleilla Mikkelin Naisvuorella

Olemme olleet kevään ja kesän aikana eri tapahtumissa mukana kokoamassa ”lapsiperheen hyvä arki” -teemaisia viirinauhoja. Mikkelin Hulivilikarnevaaleille lähdimme kohtaamaan lapsia ja perheitä kesänvieton merkeissä. Katoksemme sijaitsi Naisvuoren puiston ylätasanteen leikkialueella, kauniissa maisemissa. Askartelimme lasten kanssa heille omat LAPE -viirit sekä kyselimme vanhemmilta ajatuksia hyvästä arjesta ja keskustelimme arjen ongelmatilanteista. Keräsimme vanhempien ajatukset viirinauhaksi, lapset saivat mukaan omat karnevaaliviirinsä.

Hulivili-karnevaali

Hankekoordinaattori Saara sekä hankesihteeri Tiina työn touhussa.

Iloinen ja aurinkoinen tunnelma vallitsi Naisvuorella!

LAPE-viirit niittivät suosiota niin, että viimeinen tunti puuhasteltiin viirejä puskasta haettujen keppien turvin, kun rautakaupan kepit loppuivat kesken. Askartelun lomassa puhuttiin vanhempien kanssa arjen varhaisesta tuesta tai tuen puutteesta, sekä vanhemmuuden haasteista. Näin kesällä vanhempia mietitytti edullisen päiväkerhotoiminnan puute eka-tokaluokkalaisille loma-aikoina. Yhden vanhemman perheet kertoivat järjestelyistään, jotta saisivat vanhemmalle omaa aikaa kesälomalla edes yhden illan verran. Yleisesti puhututti päivähoidon jostamattomuus, tukiverkoston ja isovanhempien tärkeys sekä toiveet lapsiystävällisestä työpaikasta.

Puhetta riitti ja viireistä tuli upeita. Kiitos kaikille teltalla pistäytyneille askartelijoille sekä ajatuksensa jakaneille! 🙂

Hulivili-karnevaali6

Etualalla lasten valmiita LAPE viirejä, taustalla vanhempien ”hyvä arki” -viirinauhaa.

Seuraa lapetusta: www.facebook.com/lapees/

Tiina Valjakka, hankesihteeri