Kehittäjävanhempana Rantasalmella

Huh! Mistä päästä aloittaisin. Kokeilin jo tehdä netissä hakua käyttäen hakusanoja ”lapsiperhepalvelut Rantasalmella”. Selkeästi ei mitään noussut heti esille, muuta kuin toimintasuunnitelman näköinen tiedosto. Ei näin! Seuraava kohde: Rantasalmen kunnan sivut. Hakeako alaotsikolla koulut ja opiskelu, varhaiskasvatus, sosiaalipalvelut, nuoriso, sivistystoimi… ? Saisiko kaikki kivasti yhden otsikon alle. Helpottaisi huomattavasti hakua.

Olen muuttanut Rantasalmelle noin kaksi vuotta sitten. Tuntuu etten vieläkään ole oikein perillä mitä kaikkea meillä täällä on. Olisiko näin että toimintaa ja tukea on jopa niin paljon, ettei yksinkertaisesti tiedä edes mitä etsiä? Jos paikalliselta kysyy, vastaus on: ”Meillä on puhallinorkesteri ja teatteri”. Hyvä, mutta mitä jos ei ole muusikkoja tai näyttelijöitä perheessä?

rantasalmi.fi

Kuvakaappaus http://www.rantasalmi.fi -sivustolta.

Vanhasta tottumuksesta tiesin että seurakunta ainakin järjestää kerhoja, joten katse suuntautui sinne. Nappiosuma! Yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa on maksuttomia kerhoja alle kouluikäisille, joita järjestetään ilman vanhempaa ja vanhemman kanssa. Sinne siis! Sieltä sain lisätietoa, että varhaiskasvatus järjestää omassa tilassa myös avoimia, maksuttomia kerhoja. Mitenkäs meidän nuori, teini-ikäinen? Loistavaa, Rantasalmella on Nuokkari, maksuton paikka jonne nuoret voi mennä koulun jälkeen, aukioloajat vaihtelevat viikottain, samoin ikäjakauma: tiettyinä päivinä tietyn ikäisille. Haa! Nuorille järjestetään myös matkoja, mm. Elämä Lapselle -konserttiin ja shoppailemaan. Näissä ei tiettävästi ole edes ikärajaa? Koko perheelle avoimia matkoja, joille voi ilmoittautua, matkat maksavat jonkin verran, samoin jos on konsertti tms. liput pitää lunastaa itse.

Kesäaikana vähän vilkastuu ja toisaalta rauhoittuu. Nuokkari menee kiinni, kerhot jäävät kesälomille, MUTTA leikkipuistossa alkaa varhaiskasvatuksen järjestämä maksuton leikkipuistokerho johon otetaan tietyn ikäisiä lapsia. Myös maksuttomat uimakoulut alkavat, sijoittuen jopa neljälle (?) eri alueelle. Nuorille ei valitettavasti ole oikein mitään, siinä olisi korjaamisen kohta. Nuoret ovat aika vallattomia kesäisin, aika käy pitkäksi, joten heille voisi tarjota jotain.
Syksyn/talven aikana tuetaan mm. uimista järjestämällä kyyditykset Juvan uimahallille. Liput lunastetaan itse, matka on muistaakseni maksuton.

Kirjastoon on pikkuhiljaa levinnyt enemmän lapsiperheille sunnattua toimintaa. MLL järjestää kouluvuoden aikana parin viikon välein maksuttomia satutunteja, jotka on tarkoitettu alle kouluikäisille, mutta on avoimessa tilassa, joten vapaa pääsy. Keväällä varhaiskasvatus ja neuvola (?) järjestivät maksutonta muskaria, joka oli suunnattu alle 3-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmille. Joka syksy järjestetään Taiteiden ilta jossa on paljon ohjelmaa lapsille ja perheille. Nyt alkoi pyörimään myös Vanhempainkahvila, johon toivoisin enemmän osallistujia vanhemmista. Onko niin, että tieto ei kulkeudu vanhemmille että Vanhempainkahvila on, vai onko kynnys tulla paikalle liian korkea? Ollaanko me somestuttu liikaa?

Vanhempainkahvilan logo_Rantasalmi

Päätin lähteä kehittäjävanhemmaksi ollakseni enemmän kartalla mitä kunnassa tapahtuu. Toinen lapsista on teini, jolla ei ole ikinä mitään tekemistä ja toinen koulutaivaltaan aloitteleva, jolla on kaikki uusi edessä. Todellakin, toivoisin tapaavani muita vanhempia, keskellä ei-mitään asuvana olisi kiva tavata muita aikuisia ja saada mahdollisesti uusia kavereita, kenen luona voisi vierailla ja ketä voisi tavata, kutsua kylään – koskien siis lapsia ja omaa itseäni.

Kehittäjävanhempi, Rantasalmi

Terveisiä Pertunmaan LAPE-perheilloista!

Syksyllä 2017 LAPEssa toteutimme kokeilun LAPE-perheilloista. Iltojen teemat tulivat toiveena vanhemmilta, teemallisia iltoja järjestettiin Mikkelin kouluissa ja päiväkodeissa. Mukana oli asiantuntijoita, aikaa järjestettiin asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi yhteiselle keskustelulle ja vertaisuuden mahdollistamiselle. Kaiken ytimessä pyrittiin pitämään vanhemmuuden tukea, informaation jakamista sekä ammattilaisten tulemista lähemmäs perheitä. Illoista tehtiin myös mallinnus ja opinnäytetyö. Konseptin voi ottaa kuka tahansa käyttöön tekemämme osallisuustyökalun avulla. Pertunmaan toimijat ottivat kopin ja toteuttivat iltoja tänä syksynä. Blogissa saattekin lukea  Mäntyharjulla terveydenhoitajana toimivan Piian raportoinnin Pertunmaan LAPE perheilloista!  

Pertunmaan paikallisten LAPE- iltojen idea heräsi ja nousi alun perin LAPE Etelä-Savon kehittäjäryhmän tuen avulla ideoivassa ilmapiirissä, paikallisen Pertunmaan LAPE-ryhmän tuen ja myös yksittäisten terveydenhuollon ammattilaisten aktiivisuuden avuilla, ideoiden iltoja yhdessä kuntapuolen edustajan ja hankekoordinaattori Katri Mannisen kanssa.

Järjestäjätiimin kuului Pertunmaalla yksittäiset järjestöt: SPR, MLL, 4-H, Pertunmaan kunta ja lisäksi myös Essoten Pertunmaan perhe- ja neuvolapalveluiden sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä sosiaalitoimen työntekijät omalta osaltaan.

Pertunmaan LAPE perheilta 2

Osallistujia oli kahdessa eri illassa (19.9.18 ja 9.10.18) n.30.aikuista/ilta, sekä lapsia n.10. Ensimmäinen ilta oli lasten käytösvaikeuksista ja puhumassa oli Anu Kokkonen erityisluokan opettajan roolissaan. Toisessa illassa oli perheterapeutti Hilkka Aurinko keskustelemassa perheiden kanssa riittävän hyvästä vanhemmuudesta. Molemmat illat koettiin paikallisesti erittäin positiivisiksi, vaikuttaviksi ja hyviksi. Lisäksi illoista oli antia ja positiivisia vaikutuksia arkeen myös erityislasten ja haastavissa perhetilanteissa olevien lasten perheisiin.

Jatkossa Pertunmaalla olisi tavoitteena järjestää paikallisia LAPE -iltoja peräti kaksi syksyisin ja kaksi keväisin, eli 4.iltaa vuodessa. Varhaisen tuen perheiltojen aiheita on tarkoitus vaihdella, eri-ikäisten lasten perheisiin tuen antamiseksi sekä lisäksi myös ESSOTE perustason palveluiden esittelyn ja tiedostamisen unohtamatta. Tuleviin iltoihin olisi tarkoitus yhdistää myös ajankohtaisia aihealueita vanhemmuuden, perheiden hyvinvoinnin lisäämisen sekä ryhmämuotoisen vanhemmuuden tuen verkostoitumisen mahdollisuuksille. Yksi tulevan perheillan aiheena paikallisen LAPE- työryhmän toimesta voisi olla päihde- ja mielenterveystyöntekijä Jaana Vähäkankaan koulutustilaisuus pienten lasten vanhemmille päihteistä.

Pertunmaan LAPE perheilta

Pertunmaan LAPE perheillassa 9.10.2018 tupa täynnä Yhtenäiskoululla.

Kevään 2019 tavoitteeksi asetettiin yhteisesti paikallisen LAPE- työryhmän toimesta: Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmän toteuttaminen 5-10 -vuotiaiden lasten perheisiin Pertunmaalla. Kyseinen toive nousi perheiltä mielipiteiden ja palautteen antamisen yhteydessä.

Piia Repola, terveydenhoitaja
Pertunmaan neuvola ja kouluterveydenhuolto
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä

Vanhempainkahvila -toimintaa Rantasalmella

Useassa Etelä-Savon kunnassa on alkanut näkyä mukava yhdessä tekemisen meininki LAPE-työn tiimoilta. Perheneuvoverkoston valmennuksessa on mukana toimijoita 9 kunnan alueelta, pikkuhiljaa Perheneuvot käynnistyvät ympäri maakuntaa perhekeskustoiminnan mukaisesti. Lisäksi kunnissa on alettu järjestää perheiltoja, perustettu uusia vertaistukiryhmiä ja mietitty miten yksissä tuumin perheiden arjen voimavaroja voitaisiin vahvistaa. Rantasalmella noin 3 600 asukkaan kunnassa uusi perheitä varten suunniteltu matalan kynnyksen kohtaamispaikka on toimintatalo Oskarissa kerran kuussa järjestettävä Vanhempainkahvila, josta tällä kertaa blogissa kertovat Maija ja Jenna.

Vanhempainkahvila on saanut alkunsa LAPE-hankkeen myötä, jossa yhtenä tärkeänä osana on avoimien kohtaamispaikkojen luominen perheille. Samalla olemme pystyneet myös vastaamaan perheiltä tulleisiin toiveisiin siitä, että olisi mukava tavata ilta-aikaan muita vanhempia vertaistukena, toiselta paikkakunnalta muuttaneet voisivat tutustua uuden paikkakunnan perheisiin ja myös nuorten vanhemmille olisi tarjolla paikka, jossa vaihtaa ajatuksia ja saada tarvittaessa matalalla kynnyksellä tukea asioihin, jotka mietityttävät.

Vanhempainkahvila -toiminta on luonut innostavan yhteistyön eri toimialojen välillä. Yhteistyössä vanhempainkahvilaa järjestämässä ovat terveys-, sivistys- ja sosiaalitoimi sekä kehittäjävanhempi. Hyvin kuvaava esimerkki toimivasta yhteistyöstä on syyskuussa järjestetty mopomiitti, jossa vanhempia ja nuoria olivat kuulemassa varhaiskasvatuksen esimies, kehittäjävanhempi, etsivä nuorisotyöntekijä sekä muutama kunnanvaltuutettu, jotka intaantuivat ajamaan nuorien kanssa mopoilla. Syksyn toisen vanhempainkahvilan teemana oli harrastusmahdollisuudet Rantasalmella, jolloin lukuisa joukko aktiivisia paikallisia toimijoita oli kertomassa eri harrastuksista. Olemme kiitollisia heidän panostuksestaan rantasalmelaisten lasten ja nuorten hyväksi.

Vanhempainkahvilan logo_Rantasalmi

Rantasalmen vanhempainkahvilan uusi logo. ❤

Parhaillaan mietitään markkinointia ja miten saisimme vanhempainkahvilalle enemmän näkyvyyttä. Tällä hetkellä vanhempia on ollut paikalla 4-6. Olemme käyttäneet markkinoinnissa sähköisiä kanavia esim. Facebookia ja Wilmaa sekä perinteisiä ilmoitustauluja. Jatkossa on tarkoitus jalkautua sinne missä perheet ovat mm. harrastuksiin ja tapahtumiin ja tehdä näin vanhempainkahvilaa näkyväksi.

Mitä tulevan pitää? Jatkossa aiomme edelleen kuulla vanhemmilta nousevia ideoita ja ajatuksia vanhempainkahvilailtojen teemoiksi. Kiusaaminen on noussut jo yhdeksi toiveteemaksi, jota olemme alkaneet suunnitella keväälle 2019.

Maija Lappalainen, neuvolan perhetyö
Jenna Roponen, avoimen varhaiskasvatustoiminnan ohjaaja

Kesäaikana kuntien lapsiystävällisyys punnitaan

Eräs äiti soitti. Kysyi onko perheiden tuen ja pienten koululaisten hoidon mahdollisuuksia selvitetty kesäajan osalta. Hän on yksinhuoltaja ja kouluikäisen lapsen kesäloma-aika, jolloin pitäisi olla yksin kotona, tuntuu mahdottoman pitkältä. Varsinkin kun pieni koululainen kaipaa vahvempaa tukea ja hoitoa kuin ikäisensä tavallisesti. Perheen tukiverkosto on hajallaan ympäri Suomea. Erilaisia hoidon mahdollisuuksia julkisen ja kolmannen sektorin osalta on kartoitettu ahkerasti, mutta polut johtavat umpikujaan.  Äidin huoli oman lapsen turvallisuudesta ja hämmennys tuen puutteesta herätti ainakin minut.

Koululaisten kesälomat hurahtivat käyntiin ja perheiden lomajärjestelyt käyvät kuumana. Työelämän muutokset sekä monimuotoistuneet perheet haastavat perinteisen kesäloman vieton. Aiemmin heinäkuu on ollut tyypillinen lomakuukausi, nykyään vanhempien kesälomat ajoittuvat pitkin vuotta. Monissa perheissä kesä voi hyvin mennä töiden parissa. Alueellamme on työpaikkoja, joiden suurin työsesonki ajoittuu kesään. Lasten yksinoloa kotona halutaan minimoida ja lapselliset perheet joutuvat limittämään vanhempien lomia. Koko perheen yhteinen kesäloma supistuu tai sitä ei ole lainkaan. Monien perheiden isovanhemmat, vanhempien sisarukset ja muut läheiset eivät ole samalla paikkakunnalla, samassa maakunnassa tai edes samassa maassa. Yhden vanhemman perheet sekä perheet, joiden kouluikäiset lapset kaipaavat erityistä tukea, ovat kaikista haavoittuvimmassa asemassa.

Hulivili-karnevaali8

LAPE mukana Hulivilikarnevaaleilla heinäkuussa 2017 // Saara Hanhela

Tässä muuttuneessa yhteiskunnallisessa tilanteessa mietin, miten kunnat sekä lasten ja perheiden palvelut ja muut toimijat vastaavat perheiden tarpeisiin? Miten lapsiystävällisyyden periaate ja arvo näkyy käytännössä?

Lapsia ja perheitä huomioiva lapsiystävällinen kesä vaatii ponnisteluja, yhdessä tekemistä ja sopimista, uudenlaista ajattelua. Miten teidän organisaatio voi tukea vanhemmuutta ja lapsiystävällisyyttä kesällä? Miten esim. varhaiskasvatus joustaa pienten, erityistä tukea tarvitsevien koululaisten hoidon suhteen? Mitä matalan kynnyksen toimintaa organisaationne voi tarjota lapsille pitkin kesää? Jos tarjoatte palveluja lapsiperheille, pystyttekö järjestelemään niin, ettei lappua tarvitse laittaa luukulle kesäkuukausina?

Ison kuvan muutokseen tarvitaan meitä jokaista: pieniä tekoja, mutta ennen kaikkea yhdessä koordinoitua koko kesän kattavaa hoitoa ja tukea kaikissa perhe-elämän tilanteissa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että lapset kokevat turvattomuutta ja vanhemmat riittämättömyyttä. Yhteisellä ajattelun ja toiminnan muutoksella voimme vahvistaa perheiden voimavaroja – myös kesäaikana.

Saara Hanhela
Hankekoordinaattori, LAPE Etelä-Savo

Waltti-askelia kohti lapsiystävällistä kuntaa ja maakuntaa

Julkaistu alunperin Länsi-Savon mielipide-palstalla 26.1.2018.

Perheiden keskuudessa on käyty viimeaikoina keskustelua Mikkelissä lapsille myönnetystä maksuttomasta Waltti-kortista ja sen käytöstä (mm. Länsi-Savon mielipidepalsta). Lisääkö vai vähentääkö se lasten mahdollisuutta osallistua ja liikkua? Valtakunnallisessa lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEssa tavoitteena on lisätä lasten osallisuutta ja lasten ja perheiden hyvinvointia. Keskeistä on vahvistaa varhaista tukea ja avointa toimintaa. Waltti-kortin myöntäminen lapsille on askel hyvään suuntaan. Kuntien päätöksenteossa on ollut aito halu lisätä lapsiystävällistä toimintakulttuuria.

Waltti-kortin antamia mahdollisuuksia on hyvä tarkastella vähän laajemmin. Bussilla liikkuessaan lapset lähtevät joka tapauksessa liikkeelle, bussi ei nouda heitä kotiovelta ja samalla he oppivat kulkemaan julkisilla kulkuvälineillä ja heidän itsenäiset osallistumismahdollisuudet lisääntyvät. Varsinkin kauempana asuville mahdollisuudet harrastaa ovat kasvaneet. Koulupäivän sisällä erilaiset vierailut ja liikkuminen mahdollistuvat paremmin, kun voidaan käyttää waltti-korttia. Kortin käyttö valitettavasti vähentää joidenkin lähellä koulua asuvien lasten koulumatkaliikkumista. Sama haaste on niiden lasten kohdalla, joilla vanhempien kuljetuspalvelu toimii koulupäivisin. Jokaisen lapsen ja perheen tarpeet ovat yksilöllisiä ja ratkaisut kulkemisesta tehdään niiden pohjalta. Me vanhempina voimme sopia lasten kanssa perheen omat pelisäännöt liikkumiselle ja kannustaa lapsia ja nuoria omatoimiseen liikkumiseen ja osallistumiseen. Voimme sopia luokkayhteisönä tai naapureiden kanssa yhteisiä periaatteita lasten koulu- ja harrastusmatkoihin. Bussilla liikkumisessa on kysymys paljon muustakin kuin liikunnasta. Heillä tulee olla hyvät mahdollisuudet harrastaa, tavata kavereita ja olla osana erilaista yhteisöllistä toimintaa. Voisiko bussikortilla vähentää myös yksinäisyyden kokemuksia?

Etelä-Savon nuoret vaikuttajat ovat nostaneet esille Waltti-kortin käyttöön liittyen ikäkysymyksen. Miksi korttia ei myönnetä toisen asteen opinnoissa oleville nuorille, jotka joutuvat itse kustantamaan matkansa ja opiskeluvälineensä. Heillä ei ole käytössä lähikouluja. Bussikortin myöntäminen olisi heille iso auttavan käden ojennus. Olisiko syytä pohtia, mille ikäryhmälle Waltti-kortin käyttö kannattaisi kohdentaa?

Kokeillaan ja kehitetään yhdessä waltti-kortin käyttöä. Yksi tapa saada päätöksenteon tueksi erilaisia näkökulmia kustannusten lisäksi, on toteuttaa asiaan liittyen lapsivaikutusten arviointi. Siinä voitaisiin kuulla lapasia, nuoria ja perheitä toimijoiden näkemysten lisäksi. Rakennetaan yhdessä Etelä-Savo, jossa lasten, nuorten ja perheiden on hyvä elää ja olla osallisena.  Perheet ovat tervetulleita to 8.2. klo 18 Mikkelin kaupungin virastotalon lounashuoneelle kahvittelun lomassa keskustelemaan miltä lasten, nuorten ja perheiden toiminta ja palvelut Mikkelissä näyttäytyvät. Nähdään siellä!

Katja Saukkonen
LAPE Etelä-Savo muutosagentti

Perheiden ilta MIKKELI 8.2.2018-page-001