Uutta lapsipolitiikkaa tehdään jo Etelä-Savossa

Lasten hyvinvoinnin eriarvoistuminen on jatkunut jo pitkään. Eriarvoistumista ovat ruokkineet lasten ja perheiden palveluiden hajanaisuus, asiakkaiden tarpeiden ja palveluiden huono kohtaaminen sekä varhaisen tuen puutteet.  Tärkeitä korjausliikkeitä on tehty, mutta työ on usein katkennut hallituksen vaihdoksiin. Samalla suurin osa lapsista voi hyvin ja jopa entistä paremmin.

Hallituksen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on ottanut oppia menneestä.  Pysyvää muutosta tehdään laajapohjaisesti tulevien sote- ja sivistystoimen palveluiden rakenteisiin ja sisältöön. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaavat työtä yhdessä. Tuhansia toimijoita jokaisen maakunnan alueelta, myös Etelä-Savossa, on tuomassa perheille sopivaa tukea oikeaan aikaan. Viranomaisten lisäksi mukana ovat myös järjestöt ja seurakunnat.

lape muutosohjelma roll up kuva

STM:n kuvapankki // Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma // Suvi-Tuuli Kankaanpää

Tavoitteena on kaikille lapsille parempi kasvu- ja oppimisympäristö sekä perheiden hyvä arki. Vanhemmuuden tukea vahvistetaan näyttöön perustuvilla menetelmillä. Kehittämisen ytimenä on varhaisen tuen tarjoaminen vanhemmuuteen ja parisuhteen tukeen sekä erotilanteiden kohdatessa. Sovinnollisuutta erotilanteessa tukee uudistuva laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.  Varhaiskasvatuslaki uudistuu lapsen oikeuksiin perustuvaksi. Perhekeskukset verkostoivat palveluita asiakaslähtöisesti. Erityispalveluiden, kuten lastenpsykiatrian, osaamista tuodaan lähemmäs neuvolaa, varhaiskasvatusta ja koulua.  Lastensuojelua uudistetaan ihmissuhteita vahvistavaksi tiimityöksi (lue TÄSTÄ LINKISTÄ Ylen artikkeli Essoten lastensuojelun kokeilusta).  Perheet ovat mukana kehitystyössä.

Hyvää arkea turvaamaan tarvitaan lapsi- ja perhelähtöistä toimintakulttuuria. Hallinto- ja ammattikuntalähtöisestä toimintatavasta irtautuminen vie aikaa. Muutostyö on vasta alussa. Ministeriöiden yhteiset LAPE-selvityshenkilöt ovat ehdottaneet yhteisen tahtotilan linjaamista kansallisella lapsi- ja perhestrategialla, joka perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Lapsi- ja perhejärjestöt ovat antaneet tälle laajan tukensa.  Hallituksen kehysriihi linjasi äskettäin että strategian valmistelu aloitetaan.

Etelä-Savon keskeisin LAPE muutosohjelman kohde on maakunnallisen perhekeskustoiminnan käynnistäminen. Toiminnan sydämenä on lähellä arkea toimivat perheiden kohtaamispaikat ja lasten kasvu- ja kehitysympäristöön tuotavat palvelut. Perheille suunnattujen palveluiden osaamista kootaan perhekeskuksiin, josta ne jalkautuvat ympäri maakuntaa. Tämä edellyttää kaikilta lasten kanssa toimijoilta, niin kunta, järjestö, seurakunnat, yksityiset kuin sote, erityistä yhdessä toimimisen opettelua, uudenlaisen verkostotyön otetta. Sen oppimisesta voisi kertoa mm. yhteistilasuunnittelut, yhdessä perheiden kanssa suunniteltu toiminta ja palvelut sekä yhteen sovitettu toiminnan koordinointi ja johtaminen.

Maria Kaisa Aula
Hankejohtaja
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma
Sosiaali- ja terveysministeriö

Katja Saukkonen
Muutosagentti
LAPE Etelä-Savo

Lapsia, nuoria ja perheitä – kuullaan ja kuunnellaan

Saukkonen_Katja_120517

Katja Saukkonen työskentelee LAPE Etelä-Savon muutosagenttina.

Kehittämistyötä tehdään osallistaen, yhdessä!

Etelä-Savon LAPEssa kehitetään palveluja kuulemalla lasten, nuorten ja perheiden ajatuksia ja palvelukokemuksia. Kuntien LAPE-työryhmät järjestävät asukastilaisuuksia ja tapahtumia. Hankekoordinaattorit jalkautuvat lasten, nuorten ja perheiden arkiympäristöön: päiväkoteihin, kouluihin, perhekahviloihin ja -kerhoihin.

Perheet, järjestöihmiset ja ammattiauttajat kehittävät rinta rinnan vanhemmuuden tukea, eroauttamisen palveluita ja perhetyötä. Nuorten vaikuttajaryhmä, perheparlamentti ja asiakasraati tulevat olemaan uusia maakunnallisia osallisuuden muotoja. Asukas voi olla mukana monella eri tavalla: osallistumalla tapaamisiin, kirjoittamalla tai kertomalla kokemuksistaan, toimimalla havainnoija-asiakkaana, toimimalla kehittäjävanhempana tai osallistumalla neuvonantajaryhmään.

Oikea-aikaista tukea arkeen

Muutosagenttina kuulen tärkeistä lasten ja perheiden arkeen vaikuttavista asioista. Arjessa kaivattaisiin esimerkiksi äitien ja isien ryhmiä sekä mahdollisuuksia spontaaniin toisten tapaamiseen. Tarvitaanko aina ammattilaista valvomaan kokoontumisia? Lapsen on päästävä kesken koulupäivän oikomishoitoon bussilla myös pienestä kunnasta. Voisiko neuvolatarkastuksen hoitaa joskus päiväkodissa hoitopäivän yhteydessä? Tuetaanko vanhemmuutta parhaiten tarjoamalla palvelua ainoastaan virka-aikaan? Mitä tarkoittaa vanhemmuuden tukeminen koulun arjessa?

LAPEssa kehitetään palveluja yhdessä. Poliittisten päättäjien kanssa pohditaan, millä tavoilla lapsi- ja perheystävällistä toimintakulttuuria omassa organisaatiossa tai kunnassa edistetään. Etelä-Savossa on noussut keskusteluun muun muassa maksuton päivähoito ja kouluruokailuun panostaminen.

Ammattilaiset tarvitsevat uudenlaisia tapoja tehdä työtä ja tarjota palveluja. Tavoitteena on koota niin julkisen, kolmannen sektorin kuin yksityisen puolen ammattilaisia yhteiseen työhön perheen kanssa. Palveluohjaus ja perheen vastuutyöntekijän nimeäminen ovat keinoja helpottaa perheiden asiointia. On päästävä irti palvelusta toiseen lähettämisestä. Erityispalvelut tulee saada helposti ja oikea-aikaisesti.

Perhe keskiössä

On tärkeää tukea koko perhettä, ei vain yhtä sen jäsentä. Perheen läheisverkostolla, esimerkiksi isovanhemmilla ja ystävillä on usein keskeinen rooli perheiden arjessa.

Tavoitteena on parantaa ammattilaisten vuorovaikutusta lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Yksi tapa siihen on lapset puheeksi -keskustelu, johon on koulutettu ja koulutetaan laajasti päiväkotien, koulujen ja perheiden palveluiden työntekijöitä.

Osaamisen lisäksi kyse on asenteesta ja yhteisestä vastuunottamisesta palvelukokonaisuudesta. Lapset kaipaavat läsnä olevaa ja luotettavaa aikuista ja perheet heitä kuulevaa ja kunnioittavia työntekijöitä.

Lue tästä lisää LAPE-kärkihankkeesta

Katja Saukkonen, LAPE Etelä-Savon muutosagentti

Teksti on julkaistu Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen blogissa 12.5.2017.