Ota käyttöön osallisuustyökalut lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi

LAPE Etelä-Savossa olemme pitäneet tärkeänä lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta. Kirjoitimme osallisuustyöstä raportin, johon pääset tutustumaan tästä linkistä. Kaikessa tekemisessä olemme pyrkineet lähtemään liikkeelle siitä, miten perheet näkevät ja kokevat nykytilan ja mikä olisi heidän näkökulmastaan tavoitteellista. Olemme niin innoissamme osallisuudesta, että haluamme tarjota kaikille sopivia mahdollisuuksia osallisuustyöhön! Alla on esiteltynä kolme LAPEssa luotua osallisuuden mallia, joihin olemme tehneet yksinkertaiset A4 -kokoiset osallisuustyökalut. Tutustu, innostu ja kokeile! Lähde vaikka liikkeelle siitä, että kirjoitat tähän pohjaan oman toimintasuunnitelmasi osallisuustyölle.

Vanhemmuuden tuki: LAPE Perheillat

Mukana_Karkihankkeessa_FI_RGB (1)

Osallisuustyökalu perheiltojen järjestämiseen

Syksyllä 2017 toteutimme Mikkelissä perheiltoja.  Järjestimme teemallisia vanhempainiltoja päiväkodeissa ja kouluissa. Ytimessä oli vanhemmuuden tukeminen, informaation jakaminen, palveluiden ja toimijoiden esille tuominen sekä vertaistuen mahdollistaminen. Perheiltojen teemat olivat lapsen käytöksen pulmat, vanhemmuus eron jälkeen sekä kiusaaminen. Toiveet teemoista tuli eteläsavolaisilta perheiltä LAPEn hyödyntämien sosiaalisen median kanavien kautta. Tilaisuudet olivat kaikille avoimia riippumatta lasten iästä, hoitopaikasta tai koulusta.

Aloitimme illat tarjoamalla iltapalan. Tämän jälkeen MLL:n lastenhoitajat järjestivät ohjelmaa lapsille, kun aikuisten ohjelmassa pureuduttiin illan teemaan. Alueen asiantuntijat syventivät aihetta ja esittelivät omaa toimintaansa. Pyrimme saamaan mukaan iltoihin sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistystoimen ja järjestöjen toimijoita. Osassa iltoja vertaiset olivat mukana paneelikeskustelussa. Tällä vauhditettiin yhteistä keskustelua, jota jatkettiin pienissä ryhmissä. Perheilloissa oli mukana kaksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijaa, jotka toteuttivat kyselyn perheille ja tekivät illoista opinnäytetyön. Mallin pohjalta perheiltoja on järjestetty syksyllä 2018 myös Pertunmaalla.

Kodin ja koulun välinen yhteistyö: Kiva päivä -työskentely luokissa

Osallisuustyökalu opettajille luokan hyvinvointityöhön

LAPEn yhtenä tavoitteena on kuvata yhteisöllisen   IMG_1376hyvinvointityön maakunnallinen malli. Tätä varten halusimme kuulla koululaisten ajatuksia hyvinvoinnista. Keväällä 2018 sovimme kouluvierailuja Pieksämäelle ja loimme samalla työskentelymallin, jolla luokan oppilaat osallistuvat hyvinvointityön määrittelyyn.

Ensin piirsimme lasten kanssa kiva päivä -kuvat. Aloitimme siitä hetkestä, kun lapsi tulee kouluun ja päätimme siihen, kun lapsi menee nukkumaan. Tämän jälkeen oppilaat tekivät itsenäistä työskentelyä post it -lappujen kanssa. Oppilaat saivat miettiä vihreille lapuille 1-3 asiaa, mitkä vaikuttavat siihen, että tulee mielellään kouluun sekä punaisille lapuille 1-3 asiaa, mitkä vaikuttavat siihen, että ei tule mielellään kouluun. Tämän jälkeen lapset kirjoittivat post it -lapuille miten aikuinen voi vaikuttaa lapsen kivaan päivään tai kouluun tulemisen mielekkyyteen. Kävimme laput läpi yhteisen keskustelun kautta. Opettaja oli mukana keskustelussa.

Koimme, että työskentely oli antoisaa, mutta jäi vajavaiseksi toimenpiteiden osalta. Opettajien kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen lisäsimme malliin osion, jossa opettaja kokoaa oppilaiden kanssa tehdyn työskentelyn tulokset yhteen ja esittelee ne luokan vanhempainillassa. Vanhempien ja opettajan tehtäväksi jää luoda luokan hyvinvointia tukeva toimintasuunnitelma oppilailta kerätyn materiaalin pohjalta.

Perheiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen: Perheparlamentti

Osallisuustyökalu kunnan Perheparlamentin perustamiseenHyvä arki_matala kynnys palveluille

Pieksämäen LAPE-työryhmä mietti LAPE-kauden alussa miten osallistaa lapset, nuoret ja perheet yhdessä kunnan ja kolmannen sektorin kanssa toimimaan ja kehittämään lasten, nuorten ja perheiden palveluja Pieksämäellä. Yhtenä uutena toimintatapana päätettiin toteuttaa perheparlamentti, jonka tavoitteena oli nostaa perheiden kokemusasiantuntijuus kehittämiseen mukaan.

Perheparlamentti on edustuksellinen tavallisista pieksämäkeläisistä koottu kokemusasiantuntijaryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti kehittämään palveluja. Pyrkimyksenä on, että avoimen keskustelun ja kahvittelun lomassa voidaan luoda uudenlaisia tapoja tuottaa palveluja varhaisemmin, perheiden tarpeet huomioiden. Perheparlamentin tapaamisiin on avoin pääsy kaikilla  vanhemmilla. Osa on tullut mukaan myös henkilökohtaisesta kutsusta, kun toimijat ovat bonganneet palveluiden kehittämisestä kiinnostuneita vanhempia. Parlamentti on kokeiluvaiheessa ja etsii muotoaan. Pieksämäellä haetaan uudenlaisia, osallisuutta tukevia toimia ja käytäntöjä, jotta kuntalaisilla olisi aito mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Toiminta on tarkoitus vakiinnuttaa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden perustyöhön.

Saara Hanhela, varhaisen tuen hankekoordinaattori 
LAPE Etelä-Savo

Etelä-Savon lastensuojelunuoret kehittäjinä

Neljä nuorta ja kolme ammattilaista istuu kahvilassa. Kaikki ovat vähän väsyneitä, mutta kuitenkin rentoja. Nauru katkaisee keskustelun aina juuri sopivassa kohdassa. Vaikka kukaan meistä ei toistaan erityisen tarkasti tunne, on ilmapiiri kuitenkin luottavainen ja kaikki uskaltavat kertoa omista, kipeistäkin kokemuksistaan. Välillä vaihdetaan arkisia kuulumisia, välillä taas sukelletaan hyvinkin syvälle keskusteluun omasta arvosta. Kabinetissa istuvien ryhmän jäsenten yhteinen tehtävä on nostaa esiin keskeisiä asioita sijoitettujen lasten ja nuorten elämästä. Toiveena kaikilla on, jos tätä kautta pääsisimme vaikuttamaan ammatillisiin käytäntöihin. Olisi meille tärkeää, jos jollain myöhemmin tulevalla lapsella olisi sijoituksessa vähän helpompaa, jos häntä kuunneltaisiin vähän enemmän, jos hän saisi olla vähän enemmän itsensä, yksilö.

2

Vuonna 2011 joukko helsinkiläisiä lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä perusti kehittäjäryhmän nimeltä Nuoret kehittäjät. Ryhmä koostui nuorista lastensuojelun kokemusasiantuntijoista ja ryhmän tehtäväksi muodostui lastensuojelupalveluiden kehittäminen yhdessä työntekijöiden kanssa. Ryhmä sai innovatiivisuudellaan suurta huomiota ja se palkittiin vuonna 2012 oikeusministeriön demokratiapalkinnolla. Kehittäjäryhmä muodosti vuonna 2014 Osallisuuden aika nimisen yhdistyksen, joka toimii ansiokkaasti tänä päivänä lastensuojelun yhteiskehittämisen kentällä.

Etelä-Savon LAPE aloitti työnsä keväällä 2017. Niin kuin monessa blogissa ennen tätä olemme kertoneet, hankkeen tärkeimmäksi ytimeksi meillä valittiin osallisuus. Oli siis aivan päivän selvää, että halusimme seurata Osallisuuden ajan työtä ja koota eteläsavolaisille nuorille oman kehittäjäryhmän. Ryhmä on kokoontunut nyt keväästä 2018 asti, kerran kuukaudessa. Tarkoituksena on, että ryhmä jää elämään nuorten omana toimintana, siten, että Essoten lastensuojelu on kiinteä osa ryhmää. Tarkoituksena on, että kanava on auki ja täysin suora, jotta nuoret voivat vaikuttaa palveluihin ja ammattilaisten sisältöihin. Meillä on suuri tahtotila sille, että Etelä-Savossa voitaisiin tehdä hyvää ja laadukasta, lapset ja nuoret kohtaavaa lastensuojelutyötä.

1

Tällä kerralla ollaan juteltu elämän kiintopisteistä ja turvallisuudesta sijoituspaikassa. Keskustelu jatkui siihen, millainen on lastensuojelunuoren arvo muille. Mietittiin myös yhdessä jos vaikka kuvaisimme ammattilaisille videoita siitä, miltä sijoitetusta nuoresta tuntuu. Väsymys on kadonnut kahden tunnin aikana jonnekin. Porukka hymyilee, vitsailee ja rämäkkä nauru valtaa kabinetin ajoittain. Aloitettiin myös suunnittelemaan yhteistä iltapäivää nuorille ja lastensuojelun ammattilaisille syksyksi. Jengi innostuu: ”Totta kai halutaan olla siellä äänessä!” Lopuksi vielä pohdintaa; mitä tästä kerrasta jäi reppuun. Fiilis on hemmetin hyvä, nähdään!

Olli Humalamäki
LAPE Etelä-Savon erityisen ja vaativan tuen hankekoordinaattori

ps. Tervetuloa nuorten kehittäjäryhmän, LAPE-hankkeen, Essoten lastensuojelun ja Osallisuuden aika ry:n järjestämään yhteiskehittämispäivään 31.10. klo. 12-15!

Lastensuojelun yhteiskehittämispäivä 31.10.2018

Etelä-Savon asiantuntijat avoimuuden ja osallisuuden äärellä

“Jokainen nuori on asiantuntija.” Se on Etelä-Savon nuoret vaikuttajat -konseptin slogan, joka on syntynyt nuorilta itseltään. Kielitoimiston sanakirjan mukaan asiantuntija on henkilö, jolla on asiantuntemusta; asiantuntija on erikoistuntija, ekspertti, spesialisti. Sloganilla halutaan tuoda esille toimintamme tavoite vahvistaa joka ikistä eteläsavolaista nuorta siinä, että hänen ajatuksensa ja mielipiteensä ovat arvokkaita – ekspertin lausuntoja! Niinpä osana tätäkin blogitekstiä pääsette tutustumaan eteläsavolaisten asiantuntijoiden kommentteihin, jotka keräsin viimeisimmässä Etelä-Savon nuoret vaikuttajat -tapaamisessa Pieksämäellä.

Osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEa olemme maakunnassa käynnistäneet noin vuosi sitten Etelä-Savon nuoret vaikuttajat. Usein kun esittelen konseptia ammattilaisille ympäri maakuntaa, törmään kysymykseen: “Saatteko te nuoria mukaan?” Yleinen vitsaus tuntuu olevan, että maakunnassamme on erityisen vaikeaa löytää nuoria mukaan yhteiseen tekemiseen: järjestöihin vapaaehtoisiksi, nuorisovaltuustoihin, oppilaskuntien aktiiveiksi jne. Jos nuoria on saatu mukaan, he ovat usein kaikessa mahdollisessa toiminnassa ja väsyvät melko nopeasti. Pohdin usein mikä tai kuka saa nuoret aktivoitumaan?

“Alunperin tulin mukaan nuoriso-ohjaajan houkuttelemaan. Kyllä tässä tuntuu, että pääsee johonkin osallistumaan ja vaikuttamaan. Kannattaa tulla tänne käymään, kattomaan mikä on meininki.“ -Lassi

Meillä aikuisilla on valtavan iso rooli. Kannustavat sanat, rohkaiseva kutsu, ääneen lausuttu ajatus siitä, että tää juttu vois ollakin sellanen mistä tykkäät. Niillä tsemppaavilla sanoilla on painoarvoa ja voimaa enemmän kuin me usein ajatellaan. Etelä-Savon nuorten vaikuttajien toiminnassa tärkeä arvo on avoimuus. Kaikki tapaamiset on avoimia ja niihin saa tulla mukaan ihan kuka vaan ihan mistä taustasta tahansa. Pyrkimyksenä on, että ei tarvitse jännittää osaako sanoa oikeita sanoja ja kommentteja, vaan jokaiselle on tilaa.

“Mä en oo ihan varma mistä tässä on kyse, mutta täällä saa olla ihan pihalla.” -Saaraemilia

Kaikki vaikuttajien tapaamiset on teemoitettu, jotta tietystä teemasta kiinnostunut nuori voi saapua siihen itseä edes vähäsen kiinnostavan teeman tapaamiseen. Kokoamme jokaisesta tapaamisesta muistion tai muuta materiaalia ja laitamme esille verkkosivuille, someen ja/tai toimitamme viestin suoraan niille päättäjille ja toimijoille, joita asia koskettaa. Teemat liittyvät nuorten arkisiin asioihin. Kierrämme maakunnan eri kunnissa, jotta kyseisen kunnan nuoret pääsisivät näkemään mitä toiminta on ja voisivat sitten päättää haluavatko tulla mukaan uudestaan.

Vaikuttamiseen ja mielipiteiden lausumiseen ei missään nimessä voi pakottaa. Voidaan kuitenkin vahvistaa vähintäänkin sitä, että nuorella on mahdollisuus kommentoida.

“Kyllä tästä hyvä tulee. Pikkuhiljaa ruvetaan levittämään vaikuttamisesta ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneita kaikkialle maakunnan nuoriin.“ -Makke

Etelä-Savon nuoret vaikuttajat 21.8.2018

Vaikuttajien tapaaminen Pieksämäellä 21.8.2018.

Melko suuren roolin tapaamisissa on saanut myös tiedon jakaminen ja tieto-osallisuuden vahvistaminen. Nuorilla on vain vähän tietoa siitä, mitä tapahtuu maakunta- ja sote-uudistuksessa tai siitä, mitkä asiat ylipäänsä ovat maakunnan vastuulla. Meidän aikuisten haastava tehtävä siinä on muotoilla meillekin vaikeita asioita sellaisiksi, jotka ovat nuorille ymmärrettäviä. Voimme luoda myönteistä ilmapiiriä sen suhteen, että uudistus ei välttämättä aina ole huono asia.

“Tapaamiset on tosi kiinnostavia sillee ja tääl on yleensä jtn hyvää ruokaa.  Sit saa tietää enemmän niinku nyt tapahtuvista asioista ku ei niistä oikei jaeta tietoo muuten.” -Salla

Kehotan lämpimästi jokaista aikuista tutustumaan oman maakuntansa nuoriin asiantuntijoihin. Mitkä asiat askarruttaa, mitä nuorten elämässä oikein tapahtuu? Kun pääsee kurkkaamaan nuorten elämään, aukeaa omakin ajattelu taas ihan eri tavalla. Joskus oma työ saattaa tuntua jähmeältä ja mietityttää miten pystyisi ottamaan seuraavan askeleen, jotta työ voi edetä. Silloin asiantuntijoiden kommenteilla on erityisen suuri painoarvo.

“Etelä-Savon nuoret jytää! Koska ne on hyviä. Ne ovat luovia ja innokkaita luomaan nuorille polkuja tulevaisuuteen. Tavotellaan vaikka sitä, että mahdollisimman moni eteläsavolainen nuori olis vuoden päästä kuullut tästä toiminnasta!” -Timoteus

Saara Hanhela
Hankekoordinaattori, LAPE Etelä-Savo
Etelä-Savon nuoret vaikuttajat

Hei me lomaillaan ja lähetetään teille iso kiitos!

LAPE-tiimin kesälomat ovat alkaneet pyöriä ja keräämme energiaa täyteläisen oloista syksyä silmällä pitäen. Tämä puolivuotinen on ollut toiminnan täyteinen, olemme kehittäneet suurella innolla kohti yhteistä päämäärää: eteläsavolaisten lapsiperheiden voimavarojen vahvistumista ja hyvää arkea. Kevään toiminnasta tiivistetysti sekä syksyn maakunnallisista verkostopäivistä löydät tietoa tuoreimmasta tiedotteestamme.

Pääset tiedotteeseen klikkaamalla tätä linkkiä:

https://lapeetelasavo.files.wordpress.com/2018/06/tiedote-1_2018.pdf 

Suuri kiitos!

Mukana olonne LAPEn tapahtumissa, työpajoissa, kehittäjäryhmissä, palavereissa, valmennuksessa, sähköpostiketjuissa, blogin lukijoina, Facebook-sivun tykkääjinä, kehittäjävanhempina – kaikki nämä osallistumisen muodot ovat tärkeitä yhteiskehittymisen näkökulmasta. Suuri kiitos osallistumisestanne kuluneen vuoden osalta. ❤

Aurinkoa kesäpäiviinne, jatketaan syksyllä!

LAPE-tiimi

IMG_0969

LAPE-tiimi Juvalla huhtikuussa. Vasemmalta oikealle nenän mukaan Mari, Tiina V., Anne, Katja, Tiina K., Saara, Katri & Olli.

Lapset puheeksi – arvostavaa kohtaamista arjessa

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmakaudella valtakunnallisena tavoitteena on vahvistaa perheiden hyvää arkea ja tarjota sopivaa tukea oikeaan aikaan. Ammattilaisten osaamista vahvistetaan näyttöön perustuvilla menetelmillä, joista yksi on Lapset puheeksi -menetelmä, jota myös Etelä-Savossa koulutetaan. 

Lapset puheeksi –menetelmän juuret ovat aikuisten palveluissa. Menetelmää on vuosien saatossa kehitetty käytettäväksi kaikissa niissä kasvu- ja kehitysympäristöissä, joissa lapsi ja nuori elää. Menetelmän käytön laajenemisen taustalla on havainto, jonka mukaan yhteisen ymmärryksen lisääntyminen kodin ja lapsen kehitysympäristöjen välillä tukee lapsen ja nuoren arkipäivän sujumista. Kun havaitsemme ja tuemme vahvuuksia ja teemme yhteisiä suunnitelmia, miten toimitaan haavoittuvuuksia havaitessa kotona, päivähoidossa tai koulussa ja vapaa-aikana, tuemme hyvää arkea, kasvua ja kehitystä varhain. Lasta, nuorta ja perhettä ei lähetetä pois, vaan kohdataan siinä hetkessä ja tilanteessa, niillä taidoilla ja käytettävissä olevilla keinoilla, joita kulloisessakin kasvu- ja toimintaympäristössä ammattilaisella on, puhuttiinpa neuvolasta, varhaiskasvatuksesta, koulusta tai jostakin palvelusta, miksi ei myös vapaa-ajan harraste- ja kerhotoiminnoista.

Solakallion koulu

Kuva STM:n kuvapankki // Maria Miklas

Lapset puheeksi –menetelmä sisältää LP –keskustelun ja neuvonpidon. Keskustelu on aina vapaaehtoinen ja perustuu strukturoituun lomakkeeseen. Kaikkiin kohtiin ei tarvitse vastata, jos jonkin asian kertominen ei tunnu mielekkäältä. Keskustelussa edetään siihen tahtiin, kuin sopivalta tuntuu. Jokaisen keskustelun jälkeen tehdään toimintasuunnitelma, jossa pienillä lupauksilla ja konkreettisilla teoilla välitämme ja tuemme pärjäävyyttä. Jos keskustelun perusteella havaitaan, että omat voimat ja käytettävissä olevat keinot tässä eivät riitä, järjestetään neuvonpito. Neuvonpitoon kutsutaan niitä, joilla on mahdollisuus tukea konkreettisesti. Yhdessä sovitaan, mitä kukin voi luvata ja milloin arjen teko toteutetaan. Aina ei tarvita ammattilaisia tai palveluita, sillä perheen omastakin verkostosta ja olemassa olevista kasvu- ja kehitysympäristöistä voi löytyä riittävä tuki!

Lapset puheeksi -menetelmä ei perustu arviointiin

Keskustelussa kohdataan ja kuullaan aidosti, arvostavasti ja tasavertaisesti. Vain näillä tavoin rakentuu aito luottamus. Ammattilaisen tehtävänä on ennen keskustelua tyhjentää oma mieli ennakkoluuloista, valmiista vastauksista ja olettamista. Vanhemman annetaan kertoa ja määritellä lapsen ja nuoren elämään liittyvät vahvuudet ja haavoittuvuudet, joiden kautta todellisuus ja tuki arkeen rakentuu. Keskustelussa pysähdytään sen äärelle, minkä vanhempi sillä hetkellä näkee tärkeimpänä. Keskustelun avulla tuetaan vanhemmuutta ja pohditaan, miten lapsen kanssa voi puhua vaikeistakin asioista ja miten aikuinen voi toimia lapsen kannalta parhaimmalla tavalla. Asioihin on mahdollista palata, seurannasta sovitaan yhdessä; olemmehan kiinnostuneita siitä, mitä muutoksia arjessa havaitaan.

Naisvuori2.jpg

”Kiva päivä” // Lapsen piirustus LAPEn päiväkotivierailulta

Lapset puheeksi -keskustelun äärelle pysähdytään silloinkin, kun arki sujuu, tai viimeistään sillon, kun lapsen käytös tai olemus muuttuu ja on tarve keskustella siitä, mitä lapselle ja perheelle kuuluu. Välttämättä ei synny tarvetta pyytää mukaan muita tukijoita, koska keskustelun myötä ollaan liikkeellä varhain, tukemassa hyvinvointia ja sopimassa yhteisistä kasvatuspäämääristä. Pienillä arjen teoilla voidaan tehdä ihmeitä ja vahvistaa selviytymistä elämän vaikeuksista huolimatta.

Jos kiinnostuit mistä Lapset puheeksi –menetelmässä on kyse, ole rohkeasti yhteydessä; me kerromme mielellään lisää! Tutustu myös Perheterapialehdessä 1/16 julkaistuun erinomaiseen artikkeliin: Arki kantaa -kun se pannaan kantamaan

Anne Pellikka
LAPE Etelä-Savon hankekoordinaattori, Pieksämäen kaupunki

anne.pellikka(at)pieksamaki.fi

Sama palvelumalli ei toimi joka paikassa, tarpeenmukaisuus tukee hyvinvointia. – Ajatuksia Puumalan kehittämistyöstä.

Puumalassa lapsiperheet ovat melko tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Tämä käy ilmi opinnäytetyöstä, jonka XAMKin opiskelija Elsa Husu teki Puumalan kunnalle osana sosionomiopintojaan. Kunnassa on 2200 vakituista asukasta, kesäisin väkimäärä viisinkertaistuu. Lue Elsan ajatuksia palveluiden kehittämisestä peilaten Puumalan lapsiperheille tekemäänsä kyselyä.

puumala saimaan kaunein

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa eli LAPE:ssa pyritään kehittämään lasten, nuorten ja perheiden palvelut sektori- ja hallintorajat ylittäväksi palvelukokonaisuudeksi, jossa palvelut ovat lapsi- ja perhelähtöisiä ja painopiste on varhaisessa tuessa. Puumala voidaan tulkita tietynlaiseksi edelläkävijäksi – moniammatillinen verkosto on edistänyt lasten ja nuorten hyvinvointia jo kauan.

Haastattelin puumalalaisia lapsiperheitä tutkimustani varten. Sain tutustua kuuden perheen ainutlaatuiseen elämäntilanteeseen ja kuunnella heidän palvelukokemuksiaan. Perheet kertoivat kokemuksistaan eteläsavolaiseen tyyliin – avoimesti, arvostaen palvelujentuottajien työpanosta, mutta myös potentiaalisia kehitysideoita esiin nostaen.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa Puumalan perhekeskustoimintamallin kehittämisen pohjaksi ja samalla osallistaa lapsiperheitä kehittämistyöhön. Olen esittänyt tutkimuksen tulokset Puumalan LAPE-työryhmässä, jonka jäsenenä toimin. Kehittämistyössä hyödynnetään tutkimuksen tuloksia.

Leikkipäivä_Puumala2

Tunnelmia Puumalan leikkipäivästä keväällä 2017.

Tutkimuksessa ilmeni, että toimivat peruspalvelut ja monipuoliset vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat lapsiperheiden hyvinvoinnin edellytys. Puumalan lapsiperheet ovat valmiita menemään vaativampien palveluiden piiriin paikkakunnan ulkopuolelle, mutta toivottiin, että omassa kunnassa olisi toimija, joka arvioisi perheen tilanteen ja ohjaisi oikean palvelun piiriin. Tarkempaa tietoa tutkimuksestani saa toukokuussa, jolloin työ on julkaistu ja se on kaikkien saatavilla.

Tutkimuksen tekeminen on saanut minut pohtimaan, miksi kehittämisohjeet tulevat ylhäältä alaspäin? Voidaanko sanoa, että palveluita pyritään kehittämään yhä lapsi- ja perhelähtöisemmiksi, kun on valmiiksi luodut muotit, mihin pitäisi asettua? Lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeet voivat olla hyvin erilaisia eri puolella Suomea. Mielestäni kehittämistyön pitäisi lähteä aidosti asiakkaan tarpeista, paikalliset erityispiirteet suurennuslasilla huomioiden. Miksi korjataan jotain mikä ei ole rikki? Eikö nekin resurssit voisi käyttää asiakkaan aitoon kohtaamiseen ja varhaiseen tukemiseen?

Elsa Husu
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) opiskelija

Pieksämäen perheparlamentti osallisuutta vahvistamassa

Osallisuus ja asukkaiden kannustaminen mukaan yhteiseen kehittämiseen ovat meillä Etelä-Savon LAPEssa erityisen lähellä sydäntä. Kaikessa tekemisessä pyrimme pitämään läsnä lasten, nuorten, vanhempien tai perheiden ääntä erilaisten menetelmien kautta. Jos haluat tutustua aiheeseen lisää, kurkkaa: Lape Etelä-Savo osallisuuden toteuttamissuunnitelma. Siksi olemmekin tosi iloisia, kun Pieksämäen LAPE-toimijat päättivät kokeilla perheparlamenttia yhtenä osallisuuden kanavana. Tässä iloksenne Pieksämäen lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitisen kuvaus perheparlamentista, ehkäpä sinäkin innostut! 😉

Pieksämäen paikallinen LAPE-työryhmä mietti vuoden 2017 alussa miten osallistamme lapset, nuoret ja perheet yhdessä kunnan ja kolmannen sektorin kanssa toimimaan ja kehittämään lasten, nuorten ja perheiden palveluja Pieksämäellä. Yhtenä uutena toimintatapana päätimme toteuttaa perheparlamentin, minkä kautta nostamme perheiden kokemusasiantuntijuuden kehittämiseen mukaan.

Mikä perheparlamentti?

Perheparlamentti on edustuksellinen tavallisista Pieksämäkeläisistä perheistä koottu kokemusasiantuntijaporukka, joka kokoontuu säännölliset kehittämään lasten, nuorten ja perheiden palveluja. Tavoitteena on avoimen keskustelun ja kahvittelun lomassa luoda uudenlaisia kumppanuuksia tuottaa palveluja mahdollisimman varhain, perheiden tarpeet huomioiden. Toiminnan kautta pohdimme perheiden kanssa yhdessä mistä koostuu lapsiperheiden hyvä arki. Nostamme keskusteluun asioita, jotka ovat perheiden kannalta tärkeitä ja mitkä auttavat perheitä viettämään omannäköistä ja mukavaa lapsiperheiden arkea Pieksämäellä.

Miten kaikki lähti käyntiin?

Laitoimme alla olevan mainoksen paikalliseen lehteen ja jaoimme sitä ahkerasti sosiaalisessa mediassa. Annoimme lehteen myös haastelun uudenlaisen toiminnan käynnistymisestä ja avasimme haastattelussa mitä toiminnassa tavoitellaan. Iloksemme jo ensimmäiseen tapaamiseen ilmaantui kahdeksan erilaisilta taustoiltaan olevaa kehittäjäedustajaa ja matkan varrella toimintaan on liittynyt muutama perhe lisää. Tapaamisissa on mukana allekirjoittaneen lisäksi myös perusturva – ja opetuslautakunnan puheenjohtajat, jotka edustavat samalla myös  perheen isää sekä luottamusmiestä.

Pieksämäen perheparlamentti_KUTSUPaljon hyötyjä kompaktissa paketissa

Perheparlamentin myötä osallistujat kiinnittyvät paikalliseen yhteisöön ja voivat aidosti olla yhdessä kuntatyöntekijöiden kanssa kehittämässä itselleen merkityksellisiä palveluja ja toimintoja. Osallistuminen perheparlamentin toimintaan on myös yksi väylä osallisuuden kokemiseen. Mahdollisuus vaikuttaa omaa elämää koskeviin asioihin on olennainen osa yhteiskunnallista osallistumista ja vahvistaa kiinnittymistä yhteisöön. Perheparlamentti toiminnan myötä kokeilemme Pieksämäellä uudenlaisia osallisuutta tukevia toimia ja käytäntöjä, jotta pieksämäkeläisillä perheillä olisi aito mahdollisuus vaikuttaa heitä itseään koskeviin asioihin sekä yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Toiminta vakiinnutetaan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden perustyöhön LAPE-muutosohjelman aikana ja sitä arvioidaan vuosittain.

Olemme innostuneita – hyvä niin!

Seija Laitinen
Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori, Pieksämäki

Waltti-askelia kohti lapsiystävällistä kuntaa ja maakuntaa

Julkaistu alunperin Länsi-Savon mielipide-palstalla 26.1.2018.

Perheiden keskuudessa on käyty viimeaikoina keskustelua Mikkelissä lapsille myönnetystä maksuttomasta Waltti-kortista ja sen käytöstä (mm. Länsi-Savon mielipidepalsta). Lisääkö vai vähentääkö se lasten mahdollisuutta osallistua ja liikkua? Valtakunnallisessa lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEssa tavoitteena on lisätä lasten osallisuutta ja lasten ja perheiden hyvinvointia. Keskeistä on vahvistaa varhaista tukea ja avointa toimintaa. Waltti-kortin myöntäminen lapsille on askel hyvään suuntaan. Kuntien päätöksenteossa on ollut aito halu lisätä lapsiystävällistä toimintakulttuuria.

Waltti-kortin antamia mahdollisuuksia on hyvä tarkastella vähän laajemmin. Bussilla liikkuessaan lapset lähtevät joka tapauksessa liikkeelle, bussi ei nouda heitä kotiovelta ja samalla he oppivat kulkemaan julkisilla kulkuvälineillä ja heidän itsenäiset osallistumismahdollisuudet lisääntyvät. Varsinkin kauempana asuville mahdollisuudet harrastaa ovat kasvaneet. Koulupäivän sisällä erilaiset vierailut ja liikkuminen mahdollistuvat paremmin, kun voidaan käyttää waltti-korttia. Kortin käyttö valitettavasti vähentää joidenkin lähellä koulua asuvien lasten koulumatkaliikkumista. Sama haaste on niiden lasten kohdalla, joilla vanhempien kuljetuspalvelu toimii koulupäivisin. Jokaisen lapsen ja perheen tarpeet ovat yksilöllisiä ja ratkaisut kulkemisesta tehdään niiden pohjalta. Me vanhempina voimme sopia lasten kanssa perheen omat pelisäännöt liikkumiselle ja kannustaa lapsia ja nuoria omatoimiseen liikkumiseen ja osallistumiseen. Voimme sopia luokkayhteisönä tai naapureiden kanssa yhteisiä periaatteita lasten koulu- ja harrastusmatkoihin. Bussilla liikkumisessa on kysymys paljon muustakin kuin liikunnasta. Heillä tulee olla hyvät mahdollisuudet harrastaa, tavata kavereita ja olla osana erilaista yhteisöllistä toimintaa. Voisiko bussikortilla vähentää myös yksinäisyyden kokemuksia?

Etelä-Savon nuoret vaikuttajat ovat nostaneet esille Waltti-kortin käyttöön liittyen ikäkysymyksen. Miksi korttia ei myönnetä toisen asteen opinnoissa oleville nuorille, jotka joutuvat itse kustantamaan matkansa ja opiskeluvälineensä. Heillä ei ole käytössä lähikouluja. Bussikortin myöntäminen olisi heille iso auttavan käden ojennus. Olisiko syytä pohtia, mille ikäryhmälle Waltti-kortin käyttö kannattaisi kohdentaa?

Kokeillaan ja kehitetään yhdessä waltti-kortin käyttöä. Yksi tapa saada päätöksenteon tueksi erilaisia näkökulmia kustannusten lisäksi, on toteuttaa asiaan liittyen lapsivaikutusten arviointi. Siinä voitaisiin kuulla lapasia, nuoria ja perheitä toimijoiden näkemysten lisäksi. Rakennetaan yhdessä Etelä-Savo, jossa lasten, nuorten ja perheiden on hyvä elää ja olla osallisena.  Perheet ovat tervetulleita to 8.2. klo 18 Mikkelin kaupungin virastotalon lounashuoneelle kahvittelun lomassa keskustelemaan miltä lasten, nuorten ja perheiden toiminta ja palvelut Mikkelissä näyttäytyvät. Nähdään siellä!

Katja Saukkonen
LAPE Etelä-Savo muutosagentti

Perheiden ilta MIKKELI 8.2.2018-page-001

Maakunnallinen perhekeskustoimintamalli – yhdessä perheiden parhaaksi

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn tehtävänä on koota lapsiperheiden palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi, joka toimii yhdessä sovitun toimintamallin mukaisesti. Tätä verkostomaista yhdessä toimimisen tapaa kutsutaan perhekeskusverkostoksi. LAPE Etelä-Savossa olemme tavanneet ja kuulleet lapsia ja perheitä. Lapset ovat kertoneet ajatuksiaan kivasta päivästä ja perheet hyvästä arjesta. Kokoamme perheiden ympärille perhekeskusverkostoa, jossa useat perheiden tuen toimijat ja paikat toimivat yhteistuumin. Perheitä kuunnellessa tärkeimmäksi on noussut hyvän arjen tukeminen. Se tarkoittaa joustavia päivähoitokäytäntöjä, tietoa ja mahdollisuutta tavata toisia perheitä sekä helposti saavutettavia palveluita. Perheen hyvä arki koostuu pienistä palasista, joiden mahdollistamisessa kunnilla ja järjestöillä on tärkeä rooli.

Olemme kuvanneet perheiden tuen ja paikallisten lähipalveluiden kokonaisuutta seuraavassa kuvassa.

Perhekeskusverkosto_kuva

Perhekeskusverkosto perheiden tukena

Elämässä tulee eteen tilanteita, joissa vanhempien voimat ovat vähissä: työttömyys, avioero tai vanhemman sairastuminen heijastuu koko perheen hyvinvointiin. Perhekeskusverkostossa tulee olla saatavilla joustavasti tukea muuttuviin elämäntilanteisiin lapsille, nuorille ja vanhemmille. Näihin tilanteisiin LAPEssa etsitään uusia tapoja auttaa perheitä – lähellä ja helposti. Sosiaali- ja tereyspalveluiden tulee vahvistaa perheiden hyvää arkea ja tarjota tukea perheiden voimavarat ja tarpeet huomioiden. Kun perhettä kohtaa erityiset haasteet, kuten väkivalta tai kriisitilanne, on verkostosta löydyttävä erityisosaajien apu, joka tarjotaan aktiivisesti perheille, ilman että sitä tarvitsee etsiä.

Alla olevassa kuvassa tähdillä on kuvattu kohtaamispaikkoja, jotka ovat lähellä perheiden arkea sekä sote-palvelukeskittymiä, joita koordinoidaan maakunnan suurimpien kaupunkien suunnasta. Kuva on esimerkinomainen, fyysisiä kohtaamispaikkoja ei ole vielä sovittu.

Maakunta_perhekeskustoimintamalli

Mitä tarvitsemme Etelä-Savon perhekeskusverkoston syntymiseksi?

Perheet mukaan – kaipaamme koko ajan lisää perheitä mukaan kehittäjäryhmän jäseniksi, haastatteluihin, kyselyjen vastaajiksi ja facebook teemakeskustelujen osallistujiksi. Perheet ovat heidän hyvän arkensa parhaita asiantuntijoita.

Yhdessä – meidän on rakennettava yhdessä malli, johon kaikki sitoudumme järjestöissä, kunnissa ja sotessa.

Rakenne – meillä on oltava sovittuna ja kuvattuna mitä kaikkea perhekeskusverkostoon kuuluu.

Sopimukset – meidän täytyy sopia kuinka toimimme yhdessä, kuinka perheet voivat olla mukana toiminnassa, palvelun käyttäjinä ja tuen saajina.

Ketkä rakentavat mallia?

Etelä-Savon perhekeskustoimintamalli_15.9.

Kuntiin nimetyissä LAPE-työryhmissä paikalliset toimijat kokoavat lähipalveluiden kokonaisuutta ja avoimen kohtaamispaikan toimintaa.

Maakunnalliset kehittäjäryhmät luovat matalan kynnyksen toimintoja vanhemmuuden ja parisuhteen tukeen, eroauttamiseen sekä varhaiskasvatuksen ja koulun kytkemisestä perhekeskusverkostoon.

Kuntien sivistystoimen johtajat ja sote johtajat rakentavat yhteistyön rakenteita ja yhdessä toimimisen tapoja.

Poliittiset päättäjät linjaavat kuntien ja sote organisaatioiden lapsiystävällistä toimintakulttuuria ja toiminnallisia muutoksia.

Lapset päiväkodeissa ja kouluissa kertovat mikä heille on tärkeää ja tuottaa hyvää mieltä.

Nuoret maakunnan eri alueilta kokoontuvat ja vahvistavat nuorten vaikuttamismahdollisuuksia.

Perheet jakavat asiantuntemustaan sisällölliseen kehittämiseen. He ovat mukana kehittäjäryhmissä, vastaavat kyselyihin ja osallistuvat haastatteluihin.

Oletko jo mukana jossakin LAPE kehittämisessä? Oletpa maakunnassamme asuva lapsiperhe, järjestötoimija tai palvelua tarjoava ammattilainen – ilmianna itsesi! Verkostomaisen perhekeskusverkoston tiivein kehittämistyö tehdään tulevan talven aikana.

Katja Saukkonen
LAPE muutosagentti
katja.saukkonen@essote.fi
044 351 6616, käytän myös WhatsAppia

Hulivilikarnevaalin toimintapäivän 17.7. satoa

LAPE Hulivilikarnevaaleilla Mikkelin Naisvuorella

Olemme olleet kevään ja kesän aikana eri tapahtumissa mukana kokoamassa ”lapsiperheen hyvä arki” -teemaisia viirinauhoja. Mikkelin Hulivilikarnevaaleille lähdimme kohtaamaan lapsia ja perheitä kesänvieton merkeissä. Katoksemme sijaitsi Naisvuoren puiston ylätasanteen leikkialueella, kauniissa maisemissa. Askartelimme lasten kanssa heille omat LAPE -viirit sekä kyselimme vanhemmilta ajatuksia hyvästä arjesta ja keskustelimme arjen ongelmatilanteista. Keräsimme vanhempien ajatukset viirinauhaksi, lapset saivat mukaan omat karnevaaliviirinsä.

Hulivili-karnevaali

Hankekoordinaattori Saara sekä hankesihteeri Tiina työn touhussa.

Iloinen ja aurinkoinen tunnelma vallitsi Naisvuorella!

LAPE-viirit niittivät suosiota niin, että viimeinen tunti puuhasteltiin viirejä puskasta haettujen keppien turvin, kun rautakaupan kepit loppuivat kesken. Askartelun lomassa puhuttiin vanhempien kanssa arjen varhaisesta tuesta tai tuen puutteesta, sekä vanhemmuuden haasteista. Näin kesällä vanhempia mietitytti edullisen päiväkerhotoiminnan puute eka-tokaluokkalaisille loma-aikoina. Yhden vanhemman perheet kertoivat järjestelyistään, jotta saisivat vanhemmalle omaa aikaa kesälomalla edes yhden illan verran. Yleisesti puhututti päivähoidon jostamattomuus, tukiverkoston ja isovanhempien tärkeys sekä toiveet lapsiystävällisestä työpaikasta.

Puhetta riitti ja viireistä tuli upeita. Kiitos kaikille teltalla pistäytyneille askartelijoille sekä ajatuksensa jakaneille! 🙂

Hulivili-karnevaali6

Etualalla lasten valmiita LAPE viirejä, taustalla vanhempien ”hyvä arki” -viirinauhaa.

Seuraa lapetusta: www.facebook.com/lapees/

Tiina Valjakka, hankesihteeri