Sama palvelumalli ei toimi joka paikassa, tarpeenmukaisuus tukee hyvinvointia. – Ajatuksia Puumalan kehittämistyöstä.

Puumalassa lapsiperheet ovat melko tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Tämä käy ilmi opinnäytetyöstä, jonka XAMKin opiskelija Elsa Husu teki Puumalan kunnalle osana sosionomiopintojaan. Kunnassa on 2200 vakituista asukasta, kesäisin väkimäärä viisinkertaistuu. Lue Elsan ajatuksia palveluiden kehittämisestä peilaten Puumalan lapsiperheille tekemäänsä kyselyä.

puumala saimaan kaunein

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa eli LAPE:ssa pyritään kehittämään lasten, nuorten ja perheiden palvelut sektori- ja hallintorajat ylittäväksi palvelukokonaisuudeksi, jossa palvelut ovat lapsi- ja perhelähtöisiä ja painopiste on varhaisessa tuessa. Puumala voidaan tulkita tietynlaiseksi edelläkävijäksi – moniammatillinen verkosto on edistänyt lasten ja nuorten hyvinvointia jo kauan.

Haastattelin puumalalaisia lapsiperheitä tutkimustani varten. Sain tutustua kuuden perheen ainutlaatuiseen elämäntilanteeseen ja kuunnella heidän palvelukokemuksiaan. Perheet kertoivat kokemuksistaan eteläsavolaiseen tyyliin – avoimesti, arvostaen palvelujentuottajien työpanosta, mutta myös potentiaalisia kehitysideoita esiin nostaen.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa Puumalan perhekeskustoimintamallin kehittämisen pohjaksi ja samalla osallistaa lapsiperheitä kehittämistyöhön. Olen esittänyt tutkimuksen tulokset Puumalan LAPE-työryhmässä, jonka jäsenenä toimin. Kehittämistyössä hyödynnetään tutkimuksen tuloksia.

Leikkipäivä_Puumala2

Tunnelmia Puumalan leikkipäivästä keväällä 2017.

Tutkimuksessa ilmeni, että toimivat peruspalvelut ja monipuoliset vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat lapsiperheiden hyvinvoinnin edellytys. Puumalan lapsiperheet ovat valmiita menemään vaativampien palveluiden piiriin paikkakunnan ulkopuolelle, mutta toivottiin, että omassa kunnassa olisi toimija, joka arvioisi perheen tilanteen ja ohjaisi oikean palvelun piiriin. Tarkempaa tietoa tutkimuksestani saa toukokuussa, jolloin työ on julkaistu ja se on kaikkien saatavilla.

Tutkimuksen tekeminen on saanut minut pohtimaan, miksi kehittämisohjeet tulevat ylhäältä alaspäin? Voidaanko sanoa, että palveluita pyritään kehittämään yhä lapsi- ja perhelähtöisemmiksi, kun on valmiiksi luodut muotit, mihin pitäisi asettua? Lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeet voivat olla hyvin erilaisia eri puolella Suomea. Mielestäni kehittämistyön pitäisi lähteä aidosti asiakkaan tarpeista, paikalliset erityispiirteet suurennuslasilla huomioiden. Miksi korjataan jotain mikä ei ole rikki? Eikö nekin resurssit voisi käyttää asiakkaan aitoon kohtaamiseen ja varhaiseen tukemiseen?

Elsa Husu
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) opiskelija

Perheneuvossa perhe ottaa yhteyttä aina oikeaan paikkaan ja saa tarvittavan tuen.

Mieti, jos olisi yksi puhelinnumero, johon soittamalla perhe soittaisi aina oikeaan paikkaan? Tai yksi lomake, johon voisi 24/7 kirjoittaa auki perheen huolen ja sitä kautta saisi yhteyden nopeasti ja kokonaisvaltaisesti? Meillähän on just sellainen! Perheneuvo on Essoten toimintamalli, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen ammattilaiset kokoontuvat yhteen ja tukevat perheitä tarpeiden mukaan. Perheneuvo madaltaa lapsiperheiden kynnystä hakea apua kuormittavissa tilanteissa ennen kuin tilanteet kärjistyvät.

Koko homma on aika yksinkertainen: On olemassa yksi puhelinnumero ja yksi sähköinen lomake. Puhelinsoittoa varten on puhelinajat, mutta lomake on auki 24/7. Puhelun/lomakkeen vastaanottaa Perheneuvon tiimin jäsen. Puhelimessa keskustellaan Perheneuvon jäsenen kanssa, käydään tilannetta tarkemmin läpi, jaetaan ajatuksia ja pohditaan sopivaa tukea tai palveluita. Lomake taas käsitellään perheneuvon tiimissä ja tukea tarvitsevaan perheeseen otetaan yhteyttä.

perheneuvon-puhelin-02

Yleisimmin tukea haetaan omaan jaksamiseen, vanhemmuuteen, vauvaperheajan kuormittavuuteen, puolison matkatöihin, yksinhuoltajuuteen, kasvatuksellisiin pulmiin, erotilanteisiin, kodinhoitoon ja lastenhoitoon. Jos avuntarve on pidempi, mietitään yhdessä, mikä taho voisi auttaa perhettä parhaalla mahdollisella tavalla. Perheneuvo kontaktoi auttajatahoihin perheen puolesta. Tällä tiimillä on mahdollisuus nopeaan ja joustavaan toimintaan yli sektorirajojen!

Perheneuvo_huolikuva

LAPE Etelä-Savossa pidämme ääntä Perheneuvo-toiminnan puolesta. Perheiden kanssa käymämme keskustelun pohjalta voimme todeta, että tällaiselle palvelulle ja ohjaukselle on tarvetta! Olemme ottaneet Perheneuvon mukaan LAPEn perhekeskustoimintamallin kehittämiseen. Selvitämme Perheneuvon kaltaisen työtavan laajentamista koko Etelä-Savon alueelle. Pohdimme myös vaihtoehtoa, jossa paikallisesti jokaiselle sektorille koulutettu avainhenkilö yhdistyy laajempaan Perheneuvoverkostoon, jonka kautta lapsiperheiden palvelut ja tuki avautuvat. Perheneuvoverkosto ottaa kokonaisvaltaisen kopin perheestä ja perhe on automaattisesti oikeassa paikassa, koko verkoston tuen piirissä. Verkostotyön tavoitteena on tehdä järjestelmällistä yhteistyötä yhdessä perheiden parhaaksi.

Koko LAPEn ytimessä on lasten, nuorten ja perheiden hyvän arjen tukeminen.

Perheneuvon tiimi & Saara Hanhela, LAPE-hankekoordinaattori

Sähköinen lomake: https://essote.perheneuvo.fi/
Perheneuvon puhelin: 0401294818
Maanantaisin 13-15
Keskiviikkoisin 16-18
Perjantaisin 8-10
Perheneuvo Facebookissa: www.facebook.com/perheneuvo/