Parisuhteen tuen kortti – työkalu tarpeeseen

Parisuhde on keskeinen osa perheen hyvinvointia

Vanhempien parisuhde on lapsen koti.
Kun vanhemmat voivat hyvin, lapsikin voi hyvin.

Parisuhde on perheen jalusta.
Kun tuemme parisuhdetta, tuemme myös vanhemmuutta.

Näillä ajatuksilla eri ammattilaiset pohtivat parisuhteen tuen merkitystä LAPE Etelä-Savon työryhmissä. Parisuhteen merkitys lapsen ja koko perheen hyvinvoinnille tiedostetaan erittäin hyvin.

Kun ammattilaisten kanssa keskusteltiin, kuinka he konkreettisesti tukevat parisuhdetta perheiden kanssa työskentelyssä, löytyikin jo enemmän hajontaan. Joillekin työntekijöille vanhempien parisuhteesta puhuminen on luontevaa ja olennainen osa omaa työnkuvaa. Moni ammattilainen kuitenkin myöntää parisuhteen olevan toisinaan myös arka aihe nostaa esille. Parisuhde koetaan henkilökohtaiseksi asiaksi eikä sen puheeksi ottaminen ole aina helppoa.

Perheet toivovat parisuhteen puheeksiottoa

Asiasta ei uskalleta puhua.
Parisuhteesta puhumiselle ei ole varattu aikaa.

Parisuhteen vahvistamista eri ammattilaisten suunnalta.
Kysyttäisiin miten parisuhde voi.

Koulutusta työntekijöille, että olisi valmiuksia tukea oikeasti parisuhdetta.

Perheiden vastauksissa esitetään, olisiko mahdollista saada parisuhteeseen matalan kynnyksen keskusteluapua ammattilaisilta. Kaikki vanhemmat eivät halua puhua parisuhteestaan muiden kuin oman kumppanin tai ystävien kanssa, mutta iso osa kuitenkin toivoo, että parisuhteesta puhuttaisiin avoimemmin ja tarjottaisiin tukea jo varhain.

Työkalu parisuhteesta puhumisen tueksi

Perheiltä ja toimijoilta saatujen toiveiden ja ajatusten pohjalta lähdimme kehittämään Parisuhteen tuen korttia. Idea kortista sai innostuneen vastaanoton ammattilaisilta, aiemmat työkalut ovat olleet laajoja ja vaatineet enemmän työskentelyaikaa. LAPEn oma parisuhteen tuen kortti on helppo antaa perheelle kotiin mukaan tai käydä kortin kautta teemoja läpi yhdessä vanhempien kanssa. Kortin lopullista muotoa on hiottu useaan otteeseen, sitä ovat kommentoineet parisuhteen tuen ammattilaiset ja vanhemmat. Lisäksi se on käynyt testattavana pariskunnilla ja ollut kokeilussa työntekijöiden ja vanhempien välisessä työskentelyssä. Yhdessä on työstetty helmi, työkalu tarpeeseen.

Parisuhteen tuki-ETUPUOLI

Kortin etupuolella kuvataan parisuhteen keskeiset teemat: läheisyys, yhteiset arvot, vuorovaikutus ja vastuun jakaminen. Kääntöpuolella pariskunta haastetaan yhteiseen tehtävään. Keskustelun kautta avataan omia ajatuksia ja keskitytään kuulemaan parisuhteen toista osapuolta. Kortti tarjoaa konkreettisen mahdollisuuden sopia yhdessä, mitä osa-aluetta lähdetään kehittämään ja milloin tarkistetaan, onko muutosta tapahtunut.

Parisuhteen tuki-TAKAPUOLI.png

Kortin tavoite on herätellä vanhempia miettimään parisuhteen tilaa ja käymään yhteistä keskustelua. Ammattilaisille kortti tarjoaa helpon, konkreettisen välineen ottaa parisuhde puheeksi vanhempien kanssa. Mukana kehittämisessä olleet ammattilaiset ideoivat, että korttia voi käyttää myös muiden menetelmien tai työkalujen rinnalla (esim. parisuhteen roolikartta, parisuhteemme arvot -opas). Parisuhteen tuen työskentelyä voi ohjata kortin avulla myös ensin pienin askelin ja sitten kokonaisvaltaisemmin.

Tulosta kortti tästä: Parisuhteen tuen kortti

Kokeile itse omassa parisuhteessasi tai ota käyttöön työssäsi perheiden voimavarojen vahvistamiseksi.

LAPE hankekoordinaattorit
Katri Manninen, MLL Järvi-Suomen piiri
Saara Hanhela, Essote

Kesäaikana kuntien lapsiystävällisyys punnitaan

Eräs äiti soitti. Kysyi onko perheiden tuen ja pienten koululaisten hoidon mahdollisuuksia selvitetty kesäajan osalta. Hän on yksinhuoltaja ja kouluikäisen lapsen kesäloma-aika, jolloin pitäisi olla yksin kotona, tuntuu mahdottoman pitkältä. Varsinkin kun pieni koululainen kaipaa vahvempaa tukea ja hoitoa kuin ikäisensä tavallisesti. Perheen tukiverkosto on hajallaan ympäri Suomea. Erilaisia hoidon mahdollisuuksia julkisen ja kolmannen sektorin osalta on kartoitettu ahkerasti, mutta polut johtavat umpikujaan.  Äidin huoli oman lapsen turvallisuudesta ja hämmennys tuen puutteesta herätti ainakin minut.

Koululaisten kesälomat hurahtivat käyntiin ja perheiden lomajärjestelyt käyvät kuumana. Työelämän muutokset sekä monimuotoistuneet perheet haastavat perinteisen kesäloman vieton. Aiemmin heinäkuu on ollut tyypillinen lomakuukausi, nykyään vanhempien kesälomat ajoittuvat pitkin vuotta. Monissa perheissä kesä voi hyvin mennä töiden parissa. Alueellamme on työpaikkoja, joiden suurin työsesonki ajoittuu kesään. Lasten yksinoloa kotona halutaan minimoida ja lapselliset perheet joutuvat limittämään vanhempien lomia. Koko perheen yhteinen kesäloma supistuu tai sitä ei ole lainkaan. Monien perheiden isovanhemmat, vanhempien sisarukset ja muut läheiset eivät ole samalla paikkakunnalla, samassa maakunnassa tai edes samassa maassa. Yhden vanhemman perheet sekä perheet, joiden kouluikäiset lapset kaipaavat erityistä tukea, ovat kaikista haavoittuvimmassa asemassa.

Hulivili-karnevaali8

LAPE mukana Hulivilikarnevaaleilla heinäkuussa 2017 // Saara Hanhela

Tässä muuttuneessa yhteiskunnallisessa tilanteessa mietin, miten kunnat sekä lasten ja perheiden palvelut ja muut toimijat vastaavat perheiden tarpeisiin? Miten lapsiystävällisyyden periaate ja arvo näkyy käytännössä?

Lapsia ja perheitä huomioiva lapsiystävällinen kesä vaatii ponnisteluja, yhdessä tekemistä ja sopimista, uudenlaista ajattelua. Miten teidän organisaatio voi tukea vanhemmuutta ja lapsiystävällisyyttä kesällä? Miten esim. varhaiskasvatus joustaa pienten, erityistä tukea tarvitsevien koululaisten hoidon suhteen? Mitä matalan kynnyksen toimintaa organisaationne voi tarjota lapsille pitkin kesää? Jos tarjoatte palveluja lapsiperheille, pystyttekö järjestelemään niin, ettei lappua tarvitse laittaa luukulle kesäkuukausina?

Ison kuvan muutokseen tarvitaan meitä jokaista: pieniä tekoja, mutta ennen kaikkea yhdessä koordinoitua koko kesän kattavaa hoitoa ja tukea kaikissa perhe-elämän tilanteissa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että lapset kokevat turvattomuutta ja vanhemmat riittämättömyyttä. Yhteisellä ajattelun ja toiminnan muutoksella voimme vahvistaa perheiden voimavaroja – myös kesäaikana.

Saara Hanhela
Hankekoordinaattori, LAPE Etelä-Savo

Hajanaisuudesta yhteiseen päämäärään

On valtakunnallisesti tunnustettu fakta, että sosiaali- ja terveydenhuollon apu perheille on hajanaista. Ammattilaiset tekevät hyvää ja laadukasta työtä, mutta olemme palveluissa perinteisesti olleet liikaa kiinni hallinnonalojen, yksiköiden ja seinien rajoissa. Hyvin usein keskusteluissamme perheiden kanssa tulee esiin juuri tämä ongelma: Perheet kokevat olevansa usein ”väärässä paikassa”.

LAPE muutosohjelma pyrkii saamaan tähän muutoksen. Hajanaisista ja byrokraattisista käytännöistä haluamme perheiden tuen ja auttamisen ytimeen. Haluamme vastata siihen, mitä perheet ajattelevat arjen tukena sekä vahvistaa perheiden voimavaroja tarpeiden mukaisesti.

Edellinen blogi käsitteli perheneuvoa ja sen verkostomaista mallia. Tällä viikolla esittelemme tiedon jakamiseen ja yhteiseen työhön keskittyvää monitoimijaisen arvioinnin mallia.

Solakallion koulu

Kuva Maria Miklas / STM:n kuvapankki.

Mitä on monitoimijainen arviointi?

Monitoimijainen arviointi on tapa jakaa tietoa perheiden ja ammattilaisten kesken mahdollisimman tehokkaasti ja helposti. Varsinkin erityisen tuen palveluissa kuten lastensuojelussa ja lastenpsykiatrialla on tyypillistä, että perheellä on useita asiakkuuksia eri toimijoihin. Erityisen tuen palveluiden lisäksi asiakkuus voi tavallisesti olla esimerkiksi neuvolaan ja varhaiskasvatukseen.

Jotta ammattilaiset voivat työskennellä tehokkaasti, tulee heidän arvioida perheen kanssa, mihin asioihin perhe tarvitsee tukea ja miksi. Ongelma muodostuu, kun ammattilaiset eri yksiöissä tekevät arvioinnin aina uudelleen, eikä edellisessä yksikössä tehtyä arviointia huomioida. Perhe joutuu pahimmillaan selittämään samat asiat useaan kertaan peräkkäin eri paikoissa. Ammattilaiset myös ymmärtävät perheen kertoman tiedon vähän eri tavoin, riippuen esimerkiksi ammattinimikkeestä, työhistoriasta ja yksiköstä, mitä edustavat.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan monitoimijainen arviointi on sitä, että arviointi perheen tilanteesta tehdään kaikkien tarpeellisten toimijoiden kanssa yhdessä, perhe mukaan lukien. LAPE Etelä-Savossa pyrimme siihen, että erityisen tuen ammattilaiset mm. psykiatrialta ja lastensuojelusta jakavat omaa osaamistaan perheiden ja perustason toimijoiden muun muassa neuvolan ja varhaiskasvatuksen käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kun perheelle syntyy huoli omasta tilanteestaan, he saisivat avun ja tuen heti ilman lähetteitä sieltä paikasta, missä he jo pääsääntöisesti asioivat.

stm_karkihankkeet

Kuva Suvi-Tuuli Kankaanpää / STM:n kuvapankki.

Uudenlainen tapa tehdä yhdessä

Yhdistettynä viime blogissa esiteltyyn perheneuvoon, monitoimijainen arviointi pyrkii siihen, että perhe ei ole koskaan sosiaali- ja terveyspalveluissa ”väärässä paikassa”. Toimijat tekevät tiiviimpää yhteistyötä ja jakavat asiantuntijuuttaan avoimuuden ja perheiden hyvinvoinnin nimissä.

Tavoitteellista on, että perheet saavat mahdollisimman helposti yhteyden ja tarpeenmukaisen tuen kaikkien lapsiperheiden toimijoiden verkoston kautta. Tuki voi olla järjestön toimintaa, seurakunnan apua tai sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua. Perhe ohjautuu sopivan tuen piiriin ensin perheneuvon kautta, jonka jälkeen monitoimijainen arviointi takaa sen, että perhe saa yhdellä kertaa, yhden arvioinnin kautta sen avun ja tuen, joka perheen voimavaroja parhaiten vahvistaa.

Millekkäs kuulostaa?

Olli Humalamäki
LAPE Etelä-Savo
Erityisen- ja vaativamman tuen koordinaattori