Perhekeskustoiminta Etelä-Savossa:  Avointa toimintaa & kohtaamisia, tukea ja palveluja

Etelä-Savoon rakennetaan maakunnallista perhekeskustoimintaa vuosien 2017–2020 aikana. Paljon on jo olemassa, ja koko ajan toiminta laajenee. Avointa toimintaa ja tukea lisätään kunnissa sekä paremmin perheitä huomioivia palveluja rakennetaan yhdessä sovituilla työskentelytavoilla, kuten monialainen arviointi, systeeminen lastensuojelu, lastenpäivystys jne.

Mitä kaikkea perhekeskustoiminta tarjoaa lapsille, nuorille ja perheille?

Perhekeskus_mukana perheesi arjessa_kansikuva

Avoimia kohtaamispaikkoja, toimintaa ja tukea

Kohtaamispaikoissa voi kohdata muita perheitä. Siellä järjestetään avointa toimintaa (esim. avoin varhaiskasvatus, kahvilatoiminta, kerhot), vertaistuellisia ryhmiä, vanhemmuuden tukea, parisuhteen tsekkausta esim. LAPEn korttimateriaalin avulla ja erotilanteiden tukea. Kohtaamispaikoissa voi olla tarjolla lastenhoitoapua tai erilaisia palveluja ilman ajanvarausta tai vastaanottona. Kohtaamispaikkoja nimetään joka kuntaan ja syksyn 2018 aikana perustetaan uusia perheiden paikkoja. Kohtaamispaikoista löytyy tulevaisuudessa Perheneuvon työntekijä, johon voi ottaa yhteyttä yhden numeron ja kohtaamisen taktiikalla, jos jokin asia askarruttaa.

Nuorten kohtaamispaikkoina toimivat Etelä-Savossa jo toiminnassa olevat nuorten ohjaamot (Mikkeli Olkkari, Pieksämäki Pientare, Savonlinna Ohjaamo) sekä kuntien nuorisotilat.

Perhekeskuksista palvelua ja osaamista

Etelä-Savosta löytyy tulevaisuudessa kolme perhekeskusta (Mikkelin perhetalo valmistuu 2019, Savonlinna ja Pieksämäki). Perhekeskuksista löytyvät perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut aina neuvolasta, perhetyöstä erityisen tuen palveluihin (erikoissairaanhoito, lastensuojelu, perheoikeudelliset palvelut) saakka. Perhekeskuksen palvelut tarjotaan koko maakunnan alueelle mahdollisimman lähelle lapsia, nuoria ja perheitä niilläkin paikkakunnilla, joissa ei ole perhekeskusta. Työntekijän voi tavata kohtaamispaikoissa, päiväkodissa, kouluilla tai sote-keskuksissa kuntien tilatarjonnan mukaan. Perhekeskustoiminnassa tavoitteena on tarjota laadukasta ja sujuvaa palvelua sekä keskittää osaamista, ei ainoastaan fyysisiä tiloja.

Perheneuvosta kuulemista, neuvoa, tukea ja oikean palvelun etsimistä

Perheet ovat LAPEn aikana nostaneet esiin suuren tarpeen parantaa tuen ja palveluiden saatavuutta. Perheneuvo tarjoaa yhden yhteydenottokanavan (puhelin, sähköinen lomake) ja suoran kontaktin työntekijään asiassa kuin asiassa. Perheneuvossa voi yhdessä pohtia arjen kysymyksiä ja huolen aiheita. Mikkelissä Perheneuvo on toiminut jo pidemmän aikaa ja Savonlinnassa toimii lasten ja nuorten Luukku. Pikku hiljaa syksystä 2018 alkaen yli 30 työntekijää kunnista, sotesta, järjestöistä ja seurakunnista käynnistää Perheneuvotoimintaa Etelä-Savon eri kuntiin.

Nuorille on tarjolla tukea ohjaamoista ilman ajanvarausta ja joustavasti asioiden.

Perhekeskustoimintamalli_viimeisin

Aitoa kohtaamista ja yhteistä tiedostusta

Tärkeintä perhekeskustoiminnassa on ihmisten välinen aito kohtaaminen. Perheet ja varhaisen tuen kehittäjät ovat määritelleet LAPEn aikana aidon kohtaamisen kriteerit: Mitä kuuluu?, kunnioittaminen, luottamus, pysähtyminen ja kannustus. Aitoa kohtaamista on jo paljon, mutta aina voimme keskittyä asiaan vahvemmin. Eteläsavolaiset perheet ovat jo ilmiantaneet yli 70 lasten ja nuorten kanssa toimijaa, joiden työssä aidon kohtaamisen kriteerit ovat täyttyneet. LAPElaiset välittävät ylpeinä kunniakirjoja maakunnassa reissatessaan. Aidon kohtaamisen ilmiantoja voi edelleen tehdä verkkosivuillamme: www.lapeetelasavo.com/aito-kohtaaminen/

Kohtaamisen lisäksi perheiltä nousee tarve saada informaatiota sähköisesti yhdestä paikasta. Suunnitelmissa on koota perhekeskustoimintaa koskeva tieto yhteisen sähköisen kanavan alle. Käynnistämme tietojen kokoamista LAPEssa kunnes se siirtyy osaksi kaikkien toimijoiden yhteistä työtä.

Lapsi-, nuori- ja perhelähtöisyyttä, osallisuutta sekä tulevan maakunnan palvelukokonaisuuden järjestämistä

Lapsi-, nuori- ja perhelähtöinen ajattelutapa edellyttää isoa toimintakulttuurin muutosta, joka nyt LAPEn aikana on käynnistynyt ja on hyvässä vauhdissa. Kaikessa toiminnassa, palveluissa ja päätöksenteossa tulee huomioida lapsen ja nuoren näkökulma. Edistämme lapsivaikutusten arviointia osana päätöksentekoa. Olemme kokeilleet erilaisia tapoja lisätä lasten, nuorten ja perheiden ääntä ja vaikuttamisen mahdollisuuksia perhekeskustoiminnan rakentumisessa. Olemme käynnistäneet Etelä-Savon nuoret vaikuttajat -toiminnan maakunnassa.  Perhekeskustoiminta on pohjana tulevan maakunnan lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuden järjestämiselle.

Perhekeskustoiminnassa rakennamme tulevaisuuden lapsi-, nuori- ja perheystävällistä Etelä-Savoa.

Katja Saukkonen
LAPE Etelä-Savon muutosagentti

Ps. Järjestämme syksyn aikana ”Perhekeskus tutuksi työntekijöille” -keskustelutuokioita livenä sekä kaikille avoimia ”Perhekeskus-infoja” Skypen kautta. Seuraa ilmoittelua Facebookissa ja verkkosivujen kalenterissa.

Uutta lapsipolitiikkaa tehdään jo Etelä-Savossa

Lasten hyvinvoinnin eriarvoistuminen on jatkunut jo pitkään. Eriarvoistumista ovat ruokkineet lasten ja perheiden palveluiden hajanaisuus, asiakkaiden tarpeiden ja palveluiden huono kohtaaminen sekä varhaisen tuen puutteet.  Tärkeitä korjausliikkeitä on tehty, mutta työ on usein katkennut hallituksen vaihdoksiin. Samalla suurin osa lapsista voi hyvin ja jopa entistä paremmin.

Hallituksen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on ottanut oppia menneestä.  Pysyvää muutosta tehdään laajapohjaisesti tulevien sote- ja sivistystoimen palveluiden rakenteisiin ja sisältöön. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaavat työtä yhdessä. Tuhansia toimijoita jokaisen maakunnan alueelta, myös Etelä-Savossa, on tuomassa perheille sopivaa tukea oikeaan aikaan. Viranomaisten lisäksi mukana ovat myös järjestöt ja seurakunnat.

lape muutosohjelma roll up kuva

STM:n kuvapankki // Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma // Suvi-Tuuli Kankaanpää

Tavoitteena on kaikille lapsille parempi kasvu- ja oppimisympäristö sekä perheiden hyvä arki. Vanhemmuuden tukea vahvistetaan näyttöön perustuvilla menetelmillä. Kehittämisen ytimenä on varhaisen tuen tarjoaminen vanhemmuuteen ja parisuhteen tukeen sekä erotilanteiden kohdatessa. Sovinnollisuutta erotilanteessa tukee uudistuva laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.  Varhaiskasvatuslaki uudistuu lapsen oikeuksiin perustuvaksi. Perhekeskukset verkostoivat palveluita asiakaslähtöisesti. Erityispalveluiden, kuten lastenpsykiatrian, osaamista tuodaan lähemmäs neuvolaa, varhaiskasvatusta ja koulua.  Lastensuojelua uudistetaan ihmissuhteita vahvistavaksi tiimityöksi (lue TÄSTÄ LINKISTÄ Ylen artikkeli Essoten lastensuojelun kokeilusta).  Perheet ovat mukana kehitystyössä.

Hyvää arkea turvaamaan tarvitaan lapsi- ja perhelähtöistä toimintakulttuuria. Hallinto- ja ammattikuntalähtöisestä toimintatavasta irtautuminen vie aikaa. Muutostyö on vasta alussa. Ministeriöiden yhteiset LAPE-selvityshenkilöt ovat ehdottaneet yhteisen tahtotilan linjaamista kansallisella lapsi- ja perhestrategialla, joka perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Lapsi- ja perhejärjestöt ovat antaneet tälle laajan tukensa.  Hallituksen kehysriihi linjasi äskettäin että strategian valmistelu aloitetaan.

Etelä-Savon keskeisin LAPE muutosohjelman kohde on maakunnallisen perhekeskustoiminnan käynnistäminen. Toiminnan sydämenä on lähellä arkea toimivat perheiden kohtaamispaikat ja lasten kasvu- ja kehitysympäristöön tuotavat palvelut. Perheille suunnattujen palveluiden osaamista kootaan perhekeskuksiin, josta ne jalkautuvat ympäri maakuntaa. Tämä edellyttää kaikilta lasten kanssa toimijoilta, niin kunta, järjestö, seurakunnat, yksityiset kuin sote, erityistä yhdessä toimimisen opettelua, uudenlaisen verkostotyön otetta. Sen oppimisesta voisi kertoa mm. yhteistilasuunnittelut, yhdessä perheiden kanssa suunniteltu toiminta ja palvelut sekä yhteen sovitettu toiminnan koordinointi ja johtaminen.

Maria Kaisa Aula
Hankejohtaja
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma
Sosiaali- ja terveysministeriö

Katja Saukkonen
Muutosagentti
LAPE Etelä-Savo

10-kuinen LAPE

LAPE-työ on Etelä-Savossa 10-kuinen, joten on hyvä hetki pieneen mietintään. 10 kuukauden ikäistä LAPEa pohtiessani aloin muistella, miten lastenneuvolassa sain aikoinaan lapsen kehityksen kuvauksia. Muistan kuinka tarkkaan omien lasteni kohdalla niitä luin. Haluan palata näihin kuvauksiin, joita 10-kuisesta käytetään ja peilata niitä LAPE-elämään.

paljon onnea! (1)

”Useammat vauvat osaavat ryömiä tai kontata nopeasti. Kulman takana odottaa jo seuraava merkittävä virstanpylväs: kävelemään oppiminen. Tasapaino kehittyy huimaa vauhtia ja jotkut saattavat ottaa jo ensimmäisiä askeleita ilman tukea. Kiipeäminen alkaa kiinnostaa, mutta intoa lapsella tässä vaiheessa on vielä enemmän kuin taitoa.”

LAPEssa olemme 10 kuukauden aikana uteliaana ryömineet erilaisten työntekijöiden ja työyhteisöjen arkeen. Olemme saaneet mukaan työntekijöitä, joiden kanssa yhdessä olemme voineet harjoitella seuraavia askeleita. Näitä LAPE askeleita ovat mm. maakunnallisen perhekeskuksen määrittely, vanhemmussuunnitelman testaus ja Hackneyn mallin pilotoinnin käynnistäminen. Rohkeasti olemme edenneet erilaisten kehittäjäryhmien kanssa, joissa on yhteisesti suunniteltu kuinka rakennetaan yhteistä tietä eteenpäin. Tasapainoa, vai tasapainottelua? Tätä on harjoiteltu monessa työyhteisössä liittyen siihen, mihin kohtaan muutosohjelman LAPE-työ istuu ja asettuu.

”Lapsi rakastaa hauskanpitoa ja hulluttelua. Naurua riittää! Kaappien ja laatikoiden avaaminen ja sulkeminen on erityisen mielenkiintoista. Lapsi kiinnittää entistä enemmän huomiota esineiden yksityiskohtiin. Musiikin kuunteleminen ja sen tahdissa tanssiminen tai keinahteleminen yhdessä vanhempien kanssa on lapsesta mukavaa.”

LAPEssa olemme lähteneet positiivisessa hPeke-malli_ympyräengessä kyselemään perheiltä millaista on hyvä lapsiperheiden arki. Olemme nostaneet keskiöön asioita, jotka ovat perheiden kannalta tärkeitä, mitkä tuottavat iloa ja mitkä auttavat perheitä tanssimaan heidän oman näköistä elämää. Siihen tanssiin voi tarvittaessa kutsua mukaan muitakin, olkoot ne sitten läheisiä, verkostoja tai palveluja.

Konkreettisesti olemme 10 kuukauden aikana käynnistäneet keskustelun ja suunnittelun perheitä lähellä toimivasta perhekeskus-toiminnasta, joka kokoaisi meidät kaikki lasten ja perheiden parissa toimivat yhteiseen tanssiin perheiden hyväksi.

Koska teemme LAPE-työtä sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksen turvin tämän vuoden loppuun saakka, on syytä tehdä pieni inventaario myös siitä, ovatko keskeiset toimijat mukana kehittämisessä, missä vaiheessa eri kokonaisuudet etenevät ja olemmeko keskittyneet olennaiseen? Kuten pienten lasten elämässä, myös LAPE-muutoksessa aika kuluu siivillä! Tarkoituksemme on pyrkiä luomaan hyvä alusta LAPEn kasvulle, sille 1 vuoden ja 10 kuukauden ikäiselle, joka ei vielä joulukuussa 2018 todellakaan voi jatkaa elämäänsä täysin yksin.

Mari Tuomainen
Projektipäällikkö, LAPE Etelä-Savo