Perhekeskustoiminta Etelä-Savossa:  Avointa toimintaa & kohtaamisia, tukea ja palveluja

Etelä-Savoon rakennetaan maakunnallista perhekeskustoimintaa vuosien 2017–2020 aikana. Paljon on jo olemassa, ja koko ajan toiminta laajenee. Avointa toimintaa ja tukea lisätään kunnissa sekä paremmin perheitä huomioivia palveluja rakennetaan yhdessä sovituilla työskentelytavoilla, kuten monialainen arviointi, systeeminen lastensuojelu, lastenpäivystys jne.

Mitä kaikkea perhekeskustoiminta tarjoaa lapsille, nuorille ja perheille?

Perhekeskus_mukana perheesi arjessa_kansikuva

Avoimia kohtaamispaikkoja, toimintaa ja tukea

Kohtaamispaikoissa voi kohdata muita perheitä. Siellä järjestetään avointa toimintaa (esim. avoin varhaiskasvatus, kahvilatoiminta, kerhot), vertaistuellisia ryhmiä, vanhemmuuden tukea, parisuhteen tsekkausta esim. LAPEn korttimateriaalin avulla ja erotilanteiden tukea. Kohtaamispaikoissa voi olla tarjolla lastenhoitoapua tai erilaisia palveluja ilman ajanvarausta tai vastaanottona. Kohtaamispaikkoja nimetään joka kuntaan ja syksyn 2018 aikana perustetaan uusia perheiden paikkoja. Kohtaamispaikoista löytyy tulevaisuudessa Perheneuvon työntekijä, johon voi ottaa yhteyttä yhden numeron ja kohtaamisen taktiikalla, jos jokin asia askarruttaa.

Nuorten kohtaamispaikkoina toimivat Etelä-Savossa jo toiminnassa olevat nuorten ohjaamot (Mikkeli Olkkari, Pieksämäki Pientare, Savonlinna Ohjaamo) sekä kuntien nuorisotilat.

Perhekeskuksista palvelua ja osaamista

Etelä-Savosta löytyy tulevaisuudessa kolme perhekeskusta (Mikkelin perhetalo valmistuu 2019, Savonlinna ja Pieksämäki). Perhekeskuksista löytyvät perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut aina neuvolasta, perhetyöstä erityisen tuen palveluihin (erikoissairaanhoito, lastensuojelu, perheoikeudelliset palvelut) saakka. Perhekeskuksen palvelut tarjotaan koko maakunnan alueelle mahdollisimman lähelle lapsia, nuoria ja perheitä niilläkin paikkakunnilla, joissa ei ole perhekeskusta. Työntekijän voi tavata kohtaamispaikoissa, päiväkodissa, kouluilla tai sote-keskuksissa kuntien tilatarjonnan mukaan. Perhekeskustoiminnassa tavoitteena on tarjota laadukasta ja sujuvaa palvelua sekä keskittää osaamista, ei ainoastaan fyysisiä tiloja.

Perheneuvosta kuulemista, neuvoa, tukea ja oikean palvelun etsimistä

Perheet ovat LAPEn aikana nostaneet esiin suuren tarpeen parantaa tuen ja palveluiden saatavuutta. Perheneuvo tarjoaa yhden yhteydenottokanavan (puhelin, sähköinen lomake) ja suoran kontaktin työntekijään asiassa kuin asiassa. Perheneuvossa voi yhdessä pohtia arjen kysymyksiä ja huolen aiheita. Mikkelissä Perheneuvo on toiminut jo pidemmän aikaa ja Savonlinnassa toimii lasten ja nuorten Luukku. Pikku hiljaa syksystä 2018 alkaen yli 30 työntekijää kunnista, sotesta, järjestöistä ja seurakunnista käynnistää Perheneuvotoimintaa Etelä-Savon eri kuntiin.

Nuorille on tarjolla tukea ohjaamoista ilman ajanvarausta ja joustavasti asioiden.

Perhekeskustoimintamalli_viimeisin

Aitoa kohtaamista ja yhteistä tiedostusta

Tärkeintä perhekeskustoiminnassa on ihmisten välinen aito kohtaaminen. Perheet ja varhaisen tuen kehittäjät ovat määritelleet LAPEn aikana aidon kohtaamisen kriteerit: Mitä kuuluu?, kunnioittaminen, luottamus, pysähtyminen ja kannustus. Aitoa kohtaamista on jo paljon, mutta aina voimme keskittyä asiaan vahvemmin. Eteläsavolaiset perheet ovat jo ilmiantaneet yli 70 lasten ja nuorten kanssa toimijaa, joiden työssä aidon kohtaamisen kriteerit ovat täyttyneet. LAPElaiset välittävät ylpeinä kunniakirjoja maakunnassa reissatessaan. Aidon kohtaamisen ilmiantoja voi edelleen tehdä verkkosivuillamme: www.lapeetelasavo.com/aito-kohtaaminen/

Kohtaamisen lisäksi perheiltä nousee tarve saada informaatiota sähköisesti yhdestä paikasta. Suunnitelmissa on koota perhekeskustoimintaa koskeva tieto yhteisen sähköisen kanavan alle. Käynnistämme tietojen kokoamista LAPEssa kunnes se siirtyy osaksi kaikkien toimijoiden yhteistä työtä.

Lapsi-, nuori- ja perhelähtöisyyttä, osallisuutta sekä tulevan maakunnan palvelukokonaisuuden järjestämistä

Lapsi-, nuori- ja perhelähtöinen ajattelutapa edellyttää isoa toimintakulttuurin muutosta, joka nyt LAPEn aikana on käynnistynyt ja on hyvässä vauhdissa. Kaikessa toiminnassa, palveluissa ja päätöksenteossa tulee huomioida lapsen ja nuoren näkökulma. Edistämme lapsivaikutusten arviointia osana päätöksentekoa. Olemme kokeilleet erilaisia tapoja lisätä lasten, nuorten ja perheiden ääntä ja vaikuttamisen mahdollisuuksia perhekeskustoiminnan rakentumisessa. Olemme käynnistäneet Etelä-Savon nuoret vaikuttajat -toiminnan maakunnassa.  Perhekeskustoiminta on pohjana tulevan maakunnan lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuden järjestämiselle.

Perhekeskustoiminnassa rakennamme tulevaisuuden lapsi-, nuori- ja perheystävällistä Etelä-Savoa.

Katja Saukkonen
LAPE Etelä-Savon muutosagentti

Ps. Järjestämme syksyn aikana ”Perhekeskus tutuksi työntekijöille” -keskustelutuokioita livenä sekä kaikille avoimia ”Perhekeskus-infoja” Skypen kautta. Seuraa ilmoittelua Facebookissa ja verkkosivujen kalenterissa.

Opiskelijat lapsi-ja perhelähtöistä työtä kehittämässä Etelä-Savossa

Xamkin opiskelijat ovat olleet mukana kehittämässä lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa Etelä-Savossa. Yhteistyötä on tehty monella tapaa ja LAPE teemoihin liittyviä opinnäytetöitä on tuotettu neljä kappaletta. Tässä on esiteltynä opinnäytetöiden aiheet ja keskeiset tulokset.

Kuva blogiin2

 Kuva: Pixabay Bess-Hamiti

Husu selvitti opinnäytetyössään lapsiperheiden palvelukokemuksia Puumalassa tuottaen tietoa  perhekeskustoimintamallin pohjaksi. Lapsiperheet toivovat Puumalaan omaa työntekijää, joka arvioisi perheen tilanteen ja ohjaisi perheen tarvittavien palvelujen piiriin. Perheet nimesivät neuvolan luontevaksi toimijaksi kokoamaan palveluja yhteen. Vaativimpien palvelujen osalta haastatellut perheet olisivat valmiita menemään kauemmas kuin omaan kuntaan. Husun kirjoittama blogi-teksti löytyy TÄSTÄ.

Pulkka ja Uimi olivat mukana teemallisissa perheilloissa Mikkelissä ja koostivat perheiden näkemyksiin pohjautuvan toimintamallin lapsiperheiden perheiltoihin. Toimintamallissa iltojen ytimessä on vanhemmuuden tuki sekä avoin ja matala kynnys osallistumiselle. Perheet tuottivat runsaasti ideoita teemoiksi, jotka on kirjattu toimintamalliin. Perheiltoihin toivottiin teemoihin liittyviä lyhyitä alustuksia ammattilaisilta sekä vapaata keskustelua ammattilaisten ja vertaisten kanssa. Lastenhoitoavun järjestäminen perheiltojen ajaksi sisältyy malliin.

Pynnönen ja Tiainen selvittivät eroon liittyviä työskentelymalleja varhaiskasvatuksessa. Tärkeänä pidettiin arjen rutiinien säilyttämistä, vanhempien kanssa arjen käytännöistä sopimista sekä huoltajuustietojen päivittämistä. Lapsia tuetaan eri menetelmin kuten sadut, pelit, draamakasvatus, lapset puheeksi-menetelmä, tunnekortit, havainnointi, leikki sekä hoiva. Työntekijät kannattivat yhteisen eroauttamisen mallin kehittämistä, vaikka toisaalta heidän mukaan nykykäytännöissä kunkin perheen tilanne arvoitiin hyvinkin yksilöllisesti.

Moilanen ja Suhonen käsittelevät opinnäytetyössään eroauttamisen palveluita Etelä-Savossa ja kokosivat toiminnallisena osuutena sähköisen oppaan eropalveluista. Opasta varten opinnäytetyöntekijät haastattelivat perhepalveluissa työskenteleviä ammattilaisia Mikkelissä, Savonlinnassa sekä Pieksämäellä. Opas on otettu käyttöön ja se soveltuu sekä perheiden että ammattilaisten käyttöön. Opinnäytetyön teoreettisessa taustassa käsitellään vanhemmuutta, eroa sekä lapsen tilannetta vanhempien erotessa.

Karoliina Rötkö,
Lehtori, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

xamk_logo

Lähteet:

Husu Elsa.2018. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Puumalassa. Lapsiperheet osallisina lapsi- ja perhepalveluiden kehittämistyössä. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu.

Moilanen Roosa ja Suhonen Emilia.2018. Lapsiperheiden eroauttamisen palvelut Etelä-Savon alueella. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu.

Pulkka Emma & Uimi Ronja.2018. Vanhemmuuden tukeminen lapsiperheissä Etelä-Savon alueella. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu.

Pynnönen Sanni & Tiainen Sanni.2017. Eroperheiden lasten ja vanhempien kanssa työskentely   päivähoidossa. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu.

 

Uutta lapsipolitiikkaa tehdään jo Etelä-Savossa

Lasten hyvinvoinnin eriarvoistuminen on jatkunut jo pitkään. Eriarvoistumista ovat ruokkineet lasten ja perheiden palveluiden hajanaisuus, asiakkaiden tarpeiden ja palveluiden huono kohtaaminen sekä varhaisen tuen puutteet.  Tärkeitä korjausliikkeitä on tehty, mutta työ on usein katkennut hallituksen vaihdoksiin. Samalla suurin osa lapsista voi hyvin ja jopa entistä paremmin.

Hallituksen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on ottanut oppia menneestä.  Pysyvää muutosta tehdään laajapohjaisesti tulevien sote- ja sivistystoimen palveluiden rakenteisiin ja sisältöön. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaavat työtä yhdessä. Tuhansia toimijoita jokaisen maakunnan alueelta, myös Etelä-Savossa, on tuomassa perheille sopivaa tukea oikeaan aikaan. Viranomaisten lisäksi mukana ovat myös järjestöt ja seurakunnat.

lape muutosohjelma roll up kuva

STM:n kuvapankki // Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma // Suvi-Tuuli Kankaanpää

Tavoitteena on kaikille lapsille parempi kasvu- ja oppimisympäristö sekä perheiden hyvä arki. Vanhemmuuden tukea vahvistetaan näyttöön perustuvilla menetelmillä. Kehittämisen ytimenä on varhaisen tuen tarjoaminen vanhemmuuteen ja parisuhteen tukeen sekä erotilanteiden kohdatessa. Sovinnollisuutta erotilanteessa tukee uudistuva laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.  Varhaiskasvatuslaki uudistuu lapsen oikeuksiin perustuvaksi. Perhekeskukset verkostoivat palveluita asiakaslähtöisesti. Erityispalveluiden, kuten lastenpsykiatrian, osaamista tuodaan lähemmäs neuvolaa, varhaiskasvatusta ja koulua.  Lastensuojelua uudistetaan ihmissuhteita vahvistavaksi tiimityöksi (lue TÄSTÄ LINKISTÄ Ylen artikkeli Essoten lastensuojelun kokeilusta).  Perheet ovat mukana kehitystyössä.

Hyvää arkea turvaamaan tarvitaan lapsi- ja perhelähtöistä toimintakulttuuria. Hallinto- ja ammattikuntalähtöisestä toimintatavasta irtautuminen vie aikaa. Muutostyö on vasta alussa. Ministeriöiden yhteiset LAPE-selvityshenkilöt ovat ehdottaneet yhteisen tahtotilan linjaamista kansallisella lapsi- ja perhestrategialla, joka perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Lapsi- ja perhejärjestöt ovat antaneet tälle laajan tukensa.  Hallituksen kehysriihi linjasi äskettäin että strategian valmistelu aloitetaan.

Etelä-Savon keskeisin LAPE muutosohjelman kohde on maakunnallisen perhekeskustoiminnan käynnistäminen. Toiminnan sydämenä on lähellä arkea toimivat perheiden kohtaamispaikat ja lasten kasvu- ja kehitysympäristöön tuotavat palvelut. Perheille suunnattujen palveluiden osaamista kootaan perhekeskuksiin, josta ne jalkautuvat ympäri maakuntaa. Tämä edellyttää kaikilta lasten kanssa toimijoilta, niin kunta, järjestö, seurakunnat, yksityiset kuin sote, erityistä yhdessä toimimisen opettelua, uudenlaisen verkostotyön otetta. Sen oppimisesta voisi kertoa mm. yhteistilasuunnittelut, yhdessä perheiden kanssa suunniteltu toiminta ja palvelut sekä yhteen sovitettu toiminnan koordinointi ja johtaminen.

Maria Kaisa Aula
Hankejohtaja
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma
Sosiaali- ja terveysministeriö

Katja Saukkonen
Muutosagentti
LAPE Etelä-Savo

Haku perheneuvoverkoston valmennukseen on auki!

Osana maakunnallista perhekeskustoimintamallin kehittämistä ja käyttöönottoa rakennamme LAPE Etelä-Savossa perheneuvoverkostoa. Etsimme  jo sotessa/kunnalla/järjestössä/seurakunnalla ym. työsuhteessa olevia, lapsia ja perheitä lähellä työskenteleviä, verkostomaisesta työstä innostuneita toimijoita mukaan valmennukseen! Ohessa valmennuksen hakuilmoitus, paikallisesti hakijat kootaan kuntien LAPE-työryhmissä.

Hankekoordinaattorimme Olli Humalamäki esitteli perheneuvoverkoston toiminta-ajatusta ja konseptia LAPE-päivillä helmikuussa. 13 minuutin esitys löytyy YouTubesta tämän linkin takaa: https://www.youtube.com/watch?v=zdBW5fDtl_c

Miksi perheneuvoverkosto?

  • Toimijat ja tuki lähellä perhettä jo varhaisessa vaiheessa.
  • Perhe on aina oikeassa paikassa, vähemmän luukulta toiselle pompottelua ja lähetteitä.
  • Perhelähtöinen yhteydenottokanava sekä kohtaamisen paikka, joka on lähellä lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöä.
  • Verkoston ammattilaisten osaaminen on saatavilla niin perheille kuin toimijoille.
  • Työntekijä pääsee hyödyntämään omaa osaamistaan perheiden hyväksi.
  • Lisää tukea työhön, vähemmän riittämättömyyden tunnetta.

Perheneuvoverkosto ja sen ydinhenkilöt

Perheneuvoverkosto koostuu organisaatioiden ydinhenkilöistä, jotka toimivat joko lähellä perheitä tapahtuvassa kohtaamipaikkatyössä tai monialaisessa osaamisverkostossa perheiden tarpeiden mukaisesti. Lähellä perheitä toimivat ydinhenkilöt vastaanottavat perheiden yhteydenoton ja kohtaavat perheitä kunnan avoimessa kohtaamispaikassa. Monialaisen osaamisverkoston ydinhenkilöt työskentelevät oman organisaation tiedon ja osaamisen jakamisen pohjalta lasten, nuorten ja perheiden hyväksi, yhteisessä verkostossa. Perheneuvoverkosto-työssä jaetaan osaamista, jalkaudutaan sekä rakennetaan systemaattista ja koordinoitua, monialaista työtä.

Kokoamme nyt yhteen ydinhenkilöitä, joille tarjoamme valmennuksen. Valmennuksen kautta pyrimme vahvistamaan lapsi- ja perhelähtöistä työotetta sekä lisäämään tietoa ja ymmärrystä perheneuvoverkoston käytettävissä olevasta perheiden tuesta ja avusta. Perheneuvoverkosto ei ole valmis toimintatapa, vaan osallistujat rakentavat sen yhdessä.

Perhekeskusverkosto v.4

Valmennus touko-lokakuussa 2018

Kokoamme maakunnallisesti noin 20 henkilön monialaisen valmennusryhmän, johon odotamme hakemuksia jokaisen kunnan toiminta-alueelta eri alojen osaajilta. Ryhmän jäsenet voivat työskennellä esim. järjestössä, varhaiskasvatuksessa, koulussa, nuorisotyössä tai soten matalan kynnyksen palveluissa. Toivomme, että alueilta hakeutuu keskeisiä henkilöitä toimimaan kuvatun kaltaisessa verkostossa.

  • Valmennettavat toimivat ydinhenkilöinä oman paikallisen perheneuvoverkoston luomisessa.
  • Valmennus koostuu neljästä n. 3-4h lähitapaamisesta, joista ensimmäinen on toukokuussa ja loput syksyllä.
  • Tapaamisten välissä on tehtäviä sekä paikallisen verkoston rakentamiseen liittyvää työskentelyä.
  • Valmennukseen osallistutaan omalla työajalla.

Lähetä hakemus valmennukseen 30.3.18 mennessä Tiinalle: tiina.valjakka@essote.fi. Ilmoita hakemuksessa seuraavat tiedot: Yhteystiedot, työtehtävä, organisaatio, esimies, miksi haluat mukaan verkostoon.

Lisätietoa valmennuksen sisällöistä: Saara Hanhela ja Olli Humalamäki, LAPE-hankekoordinaattorit
Lisätietoa eri toimijoiden osallistumisesta ja rooleista: Katja Saukkonen, LAPE muutosagentti
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@essote.fi

Maakunnallinen perhekeskustoimintamalli – yhdessä perheiden parhaaksi

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn tehtävänä on koota lapsiperheiden palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi, joka toimii yhdessä sovitun toimintamallin mukaisesti. Tätä verkostomaista yhdessä toimimisen tapaa kutsutaan perhekeskusverkostoksi. LAPE Etelä-Savossa olemme tavanneet ja kuulleet lapsia ja perheitä. Lapset ovat kertoneet ajatuksiaan kivasta päivästä ja perheet hyvästä arjesta. Kokoamme perheiden ympärille perhekeskusverkostoa, jossa useat perheiden tuen toimijat ja paikat toimivat yhteistuumin. Perheitä kuunnellessa tärkeimmäksi on noussut hyvän arjen tukeminen. Se tarkoittaa joustavia päivähoitokäytäntöjä, tietoa ja mahdollisuutta tavata toisia perheitä sekä helposti saavutettavia palveluita. Perheen hyvä arki koostuu pienistä palasista, joiden mahdollistamisessa kunnilla ja järjestöillä on tärkeä rooli.

Olemme kuvanneet perheiden tuen ja paikallisten lähipalveluiden kokonaisuutta seuraavassa kuvassa.

Perhekeskusverkosto_kuva

Perhekeskusverkosto perheiden tukena

Elämässä tulee eteen tilanteita, joissa vanhempien voimat ovat vähissä: työttömyys, avioero tai vanhemman sairastuminen heijastuu koko perheen hyvinvointiin. Perhekeskusverkostossa tulee olla saatavilla joustavasti tukea muuttuviin elämäntilanteisiin lapsille, nuorille ja vanhemmille. Näihin tilanteisiin LAPEssa etsitään uusia tapoja auttaa perheitä – lähellä ja helposti. Sosiaali- ja tereyspalveluiden tulee vahvistaa perheiden hyvää arkea ja tarjota tukea perheiden voimavarat ja tarpeet huomioiden. Kun perhettä kohtaa erityiset haasteet, kuten väkivalta tai kriisitilanne, on verkostosta löydyttävä erityisosaajien apu, joka tarjotaan aktiivisesti perheille, ilman että sitä tarvitsee etsiä.

Alla olevassa kuvassa tähdillä on kuvattu kohtaamispaikkoja, jotka ovat lähellä perheiden arkea sekä sote-palvelukeskittymiä, joita koordinoidaan maakunnan suurimpien kaupunkien suunnasta. Kuva on esimerkinomainen, fyysisiä kohtaamispaikkoja ei ole vielä sovittu.

Maakunta_perhekeskustoimintamalli

Mitä tarvitsemme Etelä-Savon perhekeskusverkoston syntymiseksi?

Perheet mukaan – kaipaamme koko ajan lisää perheitä mukaan kehittäjäryhmän jäseniksi, haastatteluihin, kyselyjen vastaajiksi ja facebook teemakeskustelujen osallistujiksi. Perheet ovat heidän hyvän arkensa parhaita asiantuntijoita.

Yhdessä – meidän on rakennettava yhdessä malli, johon kaikki sitoudumme järjestöissä, kunnissa ja sotessa.

Rakenne – meillä on oltava sovittuna ja kuvattuna mitä kaikkea perhekeskusverkostoon kuuluu.

Sopimukset – meidän täytyy sopia kuinka toimimme yhdessä, kuinka perheet voivat olla mukana toiminnassa, palvelun käyttäjinä ja tuen saajina.

Ketkä rakentavat mallia?

Etelä-Savon perhekeskustoimintamalli_15.9.

Kuntiin nimetyissä LAPE-työryhmissä paikalliset toimijat kokoavat lähipalveluiden kokonaisuutta ja avoimen kohtaamispaikan toimintaa.

Maakunnalliset kehittäjäryhmät luovat matalan kynnyksen toimintoja vanhemmuuden ja parisuhteen tukeen, eroauttamiseen sekä varhaiskasvatuksen ja koulun kytkemisestä perhekeskusverkostoon.

Kuntien sivistystoimen johtajat ja sote johtajat rakentavat yhteistyön rakenteita ja yhdessä toimimisen tapoja.

Poliittiset päättäjät linjaavat kuntien ja sote organisaatioiden lapsiystävällistä toimintakulttuuria ja toiminnallisia muutoksia.

Lapset päiväkodeissa ja kouluissa kertovat mikä heille on tärkeää ja tuottaa hyvää mieltä.

Nuoret maakunnan eri alueilta kokoontuvat ja vahvistavat nuorten vaikuttamismahdollisuuksia.

Perheet jakavat asiantuntemustaan sisällölliseen kehittämiseen. He ovat mukana kehittäjäryhmissä, vastaavat kyselyihin ja osallistuvat haastatteluihin.

Oletko jo mukana jossakin LAPE kehittämisessä? Oletpa maakunnassamme asuva lapsiperhe, järjestötoimija tai palvelua tarjoava ammattilainen – ilmianna itsesi! Verkostomaisen perhekeskusverkoston tiivein kehittämistyö tehdään tulevan talven aikana.

Katja Saukkonen
LAPE muutosagentti
katja.saukkonen@essote.fi
044 351 6616, käytän myös WhatsAppia