Sama palvelumalli ei toimi joka paikassa, tarpeenmukaisuus tukee hyvinvointia. – Ajatuksia Puumalan kehittämistyöstä.

Puumalassa lapsiperheet ovat melko tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Tämä käy ilmi opinnäytetyöstä, jonka XAMKin opiskelija Elsa Husu teki Puumalan kunnalle osana sosionomiopintojaan. Kunnassa on 2200 vakituista asukasta, kesäisin väkimäärä viisinkertaistuu. Lue Elsan ajatuksia palveluiden kehittämisestä peilaten Puumalan lapsiperheille tekemäänsä kyselyä.

puumala saimaan kaunein

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa eli LAPE:ssa pyritään kehittämään lasten, nuorten ja perheiden palvelut sektori- ja hallintorajat ylittäväksi palvelukokonaisuudeksi, jossa palvelut ovat lapsi- ja perhelähtöisiä ja painopiste on varhaisessa tuessa. Puumala voidaan tulkita tietynlaiseksi edelläkävijäksi – moniammatillinen verkosto on edistänyt lasten ja nuorten hyvinvointia jo kauan.

Haastattelin puumalalaisia lapsiperheitä tutkimustani varten. Sain tutustua kuuden perheen ainutlaatuiseen elämäntilanteeseen ja kuunnella heidän palvelukokemuksiaan. Perheet kertoivat kokemuksistaan eteläsavolaiseen tyyliin – avoimesti, arvostaen palvelujentuottajien työpanosta, mutta myös potentiaalisia kehitysideoita esiin nostaen.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa Puumalan perhekeskustoimintamallin kehittämisen pohjaksi ja samalla osallistaa lapsiperheitä kehittämistyöhön. Olen esittänyt tutkimuksen tulokset Puumalan LAPE-työryhmässä, jonka jäsenenä toimin. Kehittämistyössä hyödynnetään tutkimuksen tuloksia.

Leikkipäivä_Puumala2

Tunnelmia Puumalan leikkipäivästä keväällä 2017.

Tutkimuksessa ilmeni, että toimivat peruspalvelut ja monipuoliset vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat lapsiperheiden hyvinvoinnin edellytys. Puumalan lapsiperheet ovat valmiita menemään vaativampien palveluiden piiriin paikkakunnan ulkopuolelle, mutta toivottiin, että omassa kunnassa olisi toimija, joka arvioisi perheen tilanteen ja ohjaisi oikean palvelun piiriin. Tarkempaa tietoa tutkimuksestani saa toukokuussa, jolloin työ on julkaistu ja se on kaikkien saatavilla.

Tutkimuksen tekeminen on saanut minut pohtimaan, miksi kehittämisohjeet tulevat ylhäältä alaspäin? Voidaanko sanoa, että palveluita pyritään kehittämään yhä lapsi- ja perhelähtöisemmiksi, kun on valmiiksi luodut muotit, mihin pitäisi asettua? Lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeet voivat olla hyvin erilaisia eri puolella Suomea. Mielestäni kehittämistyön pitäisi lähteä aidosti asiakkaan tarpeista, paikalliset erityispiirteet suurennuslasilla huomioiden. Miksi korjataan jotain mikä ei ole rikki? Eikö nekin resurssit voisi käyttää asiakkaan aitoon kohtaamiseen ja varhaiseen tukemiseen?

Elsa Husu
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) opiskelija

Hajanaisuudesta yhteiseen päämäärään

On valtakunnallisesti tunnustettu fakta, että sosiaali- ja terveydenhuollon apu perheille on hajanaista. Ammattilaiset tekevät hyvää ja laadukasta työtä, mutta olemme palveluissa perinteisesti olleet liikaa kiinni hallinnonalojen, yksiköiden ja seinien rajoissa. Hyvin usein keskusteluissamme perheiden kanssa tulee esiin juuri tämä ongelma: Perheet kokevat olevansa usein ”väärässä paikassa”.

LAPE muutosohjelma pyrkii saamaan tähän muutoksen. Hajanaisista ja byrokraattisista käytännöistä haluamme perheiden tuen ja auttamisen ytimeen. Haluamme vastata siihen, mitä perheet ajattelevat arjen tukena sekä vahvistaa perheiden voimavaroja tarpeiden mukaisesti.

Edellinen blogi käsitteli perheneuvoa ja sen verkostomaista mallia. Tällä viikolla esittelemme tiedon jakamiseen ja yhteiseen työhön keskittyvää monitoimijaisen arvioinnin mallia.

Solakallion koulu

Kuva Maria Miklas / STM:n kuvapankki.

Mitä on monitoimijainen arviointi?

Monitoimijainen arviointi on tapa jakaa tietoa perheiden ja ammattilaisten kesken mahdollisimman tehokkaasti ja helposti. Varsinkin erityisen tuen palveluissa kuten lastensuojelussa ja lastenpsykiatrialla on tyypillistä, että perheellä on useita asiakkuuksia eri toimijoihin. Erityisen tuen palveluiden lisäksi asiakkuus voi tavallisesti olla esimerkiksi neuvolaan ja varhaiskasvatukseen.

Jotta ammattilaiset voivat työskennellä tehokkaasti, tulee heidän arvioida perheen kanssa, mihin asioihin perhe tarvitsee tukea ja miksi. Ongelma muodostuu, kun ammattilaiset eri yksiöissä tekevät arvioinnin aina uudelleen, eikä edellisessä yksikössä tehtyä arviointia huomioida. Perhe joutuu pahimmillaan selittämään samat asiat useaan kertaan peräkkäin eri paikoissa. Ammattilaiset myös ymmärtävät perheen kertoman tiedon vähän eri tavoin, riippuen esimerkiksi ammattinimikkeestä, työhistoriasta ja yksiköstä, mitä edustavat.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan monitoimijainen arviointi on sitä, että arviointi perheen tilanteesta tehdään kaikkien tarpeellisten toimijoiden kanssa yhdessä, perhe mukaan lukien. LAPE Etelä-Savossa pyrimme siihen, että erityisen tuen ammattilaiset mm. psykiatrialta ja lastensuojelusta jakavat omaa osaamistaan perheiden ja perustason toimijoiden muun muassa neuvolan ja varhaiskasvatuksen käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kun perheelle syntyy huoli omasta tilanteestaan, he saisivat avun ja tuen heti ilman lähetteitä sieltä paikasta, missä he jo pääsääntöisesti asioivat.

stm_karkihankkeet

Kuva Suvi-Tuuli Kankaanpää / STM:n kuvapankki.

Uudenlainen tapa tehdä yhdessä

Yhdistettynä viime blogissa esiteltyyn perheneuvoon, monitoimijainen arviointi pyrkii siihen, että perhe ei ole koskaan sosiaali- ja terveyspalveluissa ”väärässä paikassa”. Toimijat tekevät tiiviimpää yhteistyötä ja jakavat asiantuntijuuttaan avoimuuden ja perheiden hyvinvoinnin nimissä.

Tavoitteellista on, että perheet saavat mahdollisimman helposti yhteyden ja tarpeenmukaisen tuen kaikkien lapsiperheiden toimijoiden verkoston kautta. Tuki voi olla järjestön toimintaa, seurakunnan apua tai sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua. Perhe ohjautuu sopivan tuen piiriin ensin perheneuvon kautta, jonka jälkeen monitoimijainen arviointi takaa sen, että perhe saa yhdellä kertaa, yhden arvioinnin kautta sen avun ja tuen, joka perheen voimavaroja parhaiten vahvistaa.

Millekkäs kuulostaa?

Olli Humalamäki
LAPE Etelä-Savo
Erityisen- ja vaativamman tuen koordinaattori