Kehittäjävanhempana Rantasalmella

Huh! Mistä päästä aloittaisin. Kokeilin jo tehdä netissä hakua käyttäen hakusanoja ”lapsiperhepalvelut Rantasalmella”. Selkeästi ei mitään noussut heti esille, muuta kuin toimintasuunnitelman näköinen tiedosto. Ei näin! Seuraava kohde: Rantasalmen kunnan sivut. Hakeako alaotsikolla koulut ja opiskelu, varhaiskasvatus, sosiaalipalvelut, nuoriso, sivistystoimi… ? Saisiko kaikki kivasti yhden otsikon alle. Helpottaisi huomattavasti hakua.

Olen muuttanut Rantasalmelle noin kaksi vuotta sitten. Tuntuu etten vieläkään ole oikein perillä mitä kaikkea meillä täällä on. Olisiko näin että toimintaa ja tukea on jopa niin paljon, ettei yksinkertaisesti tiedä edes mitä etsiä? Jos paikalliselta kysyy, vastaus on: ”Meillä on puhallinorkesteri ja teatteri”. Hyvä, mutta mitä jos ei ole muusikkoja tai näyttelijöitä perheessä?

rantasalmi.fi

Kuvakaappaus http://www.rantasalmi.fi -sivustolta.

Vanhasta tottumuksesta tiesin että seurakunta ainakin järjestää kerhoja, joten katse suuntautui sinne. Nappiosuma! Yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa on maksuttomia kerhoja alle kouluikäisille, joita järjestetään ilman vanhempaa ja vanhemman kanssa. Sinne siis! Sieltä sain lisätietoa, että varhaiskasvatus järjestää omassa tilassa myös avoimia, maksuttomia kerhoja. Mitenkäs meidän nuori, teini-ikäinen? Loistavaa, Rantasalmella on Nuokkari, maksuton paikka jonne nuoret voi mennä koulun jälkeen, aukioloajat vaihtelevat viikottain, samoin ikäjakauma: tiettyinä päivinä tietyn ikäisille. Haa! Nuorille järjestetään myös matkoja, mm. Elämä Lapselle -konserttiin ja shoppailemaan. Näissä ei tiettävästi ole edes ikärajaa? Koko perheelle avoimia matkoja, joille voi ilmoittautua, matkat maksavat jonkin verran, samoin jos on konsertti tms. liput pitää lunastaa itse.

Kesäaikana vähän vilkastuu ja toisaalta rauhoittuu. Nuokkari menee kiinni, kerhot jäävät kesälomille, MUTTA leikkipuistossa alkaa varhaiskasvatuksen järjestämä maksuton leikkipuistokerho johon otetaan tietyn ikäisiä lapsia. Myös maksuttomat uimakoulut alkavat, sijoittuen jopa neljälle (?) eri alueelle. Nuorille ei valitettavasti ole oikein mitään, siinä olisi korjaamisen kohta. Nuoret ovat aika vallattomia kesäisin, aika käy pitkäksi, joten heille voisi tarjota jotain.
Syksyn/talven aikana tuetaan mm. uimista järjestämällä kyyditykset Juvan uimahallille. Liput lunastetaan itse, matka on muistaakseni maksuton.

Kirjastoon on pikkuhiljaa levinnyt enemmän lapsiperheille sunnattua toimintaa. MLL järjestää kouluvuoden aikana parin viikon välein maksuttomia satutunteja, jotka on tarkoitettu alle kouluikäisille, mutta on avoimessa tilassa, joten vapaa pääsy. Keväällä varhaiskasvatus ja neuvola (?) järjestivät maksutonta muskaria, joka oli suunnattu alle 3-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmille. Joka syksy järjestetään Taiteiden ilta jossa on paljon ohjelmaa lapsille ja perheille. Nyt alkoi pyörimään myös Vanhempainkahvila, johon toivoisin enemmän osallistujia vanhemmista. Onko niin, että tieto ei kulkeudu vanhemmille että Vanhempainkahvila on, vai onko kynnys tulla paikalle liian korkea? Ollaanko me somestuttu liikaa?

Vanhempainkahvilan logo_Rantasalmi

Päätin lähteä kehittäjävanhemmaksi ollakseni enemmän kartalla mitä kunnassa tapahtuu. Toinen lapsista on teini, jolla ei ole ikinä mitään tekemistä ja toinen koulutaivaltaan aloitteleva, jolla on kaikki uusi edessä. Todellakin, toivoisin tapaavani muita vanhempia, keskellä ei-mitään asuvana olisi kiva tavata muita aikuisia ja saada mahdollisesti uusia kavereita, kenen luona voisi vierailla ja ketä voisi tavata, kutsua kylään – koskien siis lapsia ja omaa itseäni.

Kehittäjävanhempi, Rantasalmi

Hajanaisuudesta yhteiseen päämäärään

On valtakunnallisesti tunnustettu fakta, että sosiaali- ja terveydenhuollon apu perheille on hajanaista. Ammattilaiset tekevät hyvää ja laadukasta työtä, mutta olemme palveluissa perinteisesti olleet liikaa kiinni hallinnonalojen, yksiköiden ja seinien rajoissa. Hyvin usein keskusteluissamme perheiden kanssa tulee esiin juuri tämä ongelma: Perheet kokevat olevansa usein ”väärässä paikassa”.

LAPE muutosohjelma pyrkii saamaan tähän muutoksen. Hajanaisista ja byrokraattisista käytännöistä haluamme perheiden tuen ja auttamisen ytimeen. Haluamme vastata siihen, mitä perheet ajattelevat arjen tukena sekä vahvistaa perheiden voimavaroja tarpeiden mukaisesti.

Edellinen blogi käsitteli perheneuvoa ja sen verkostomaista mallia. Tällä viikolla esittelemme tiedon jakamiseen ja yhteiseen työhön keskittyvää monitoimijaisen arvioinnin mallia.

Solakallion koulu

Kuva Maria Miklas / STM:n kuvapankki.

Mitä on monitoimijainen arviointi?

Monitoimijainen arviointi on tapa jakaa tietoa perheiden ja ammattilaisten kesken mahdollisimman tehokkaasti ja helposti. Varsinkin erityisen tuen palveluissa kuten lastensuojelussa ja lastenpsykiatrialla on tyypillistä, että perheellä on useita asiakkuuksia eri toimijoihin. Erityisen tuen palveluiden lisäksi asiakkuus voi tavallisesti olla esimerkiksi neuvolaan ja varhaiskasvatukseen.

Jotta ammattilaiset voivat työskennellä tehokkaasti, tulee heidän arvioida perheen kanssa, mihin asioihin perhe tarvitsee tukea ja miksi. Ongelma muodostuu, kun ammattilaiset eri yksiöissä tekevät arvioinnin aina uudelleen, eikä edellisessä yksikössä tehtyä arviointia huomioida. Perhe joutuu pahimmillaan selittämään samat asiat useaan kertaan peräkkäin eri paikoissa. Ammattilaiset myös ymmärtävät perheen kertoman tiedon vähän eri tavoin, riippuen esimerkiksi ammattinimikkeestä, työhistoriasta ja yksiköstä, mitä edustavat.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan monitoimijainen arviointi on sitä, että arviointi perheen tilanteesta tehdään kaikkien tarpeellisten toimijoiden kanssa yhdessä, perhe mukaan lukien. LAPE Etelä-Savossa pyrimme siihen, että erityisen tuen ammattilaiset mm. psykiatrialta ja lastensuojelusta jakavat omaa osaamistaan perheiden ja perustason toimijoiden muun muassa neuvolan ja varhaiskasvatuksen käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kun perheelle syntyy huoli omasta tilanteestaan, he saisivat avun ja tuen heti ilman lähetteitä sieltä paikasta, missä he jo pääsääntöisesti asioivat.

stm_karkihankkeet

Kuva Suvi-Tuuli Kankaanpää / STM:n kuvapankki.

Uudenlainen tapa tehdä yhdessä

Yhdistettynä viime blogissa esiteltyyn perheneuvoon, monitoimijainen arviointi pyrkii siihen, että perhe ei ole koskaan sosiaali- ja terveyspalveluissa ”väärässä paikassa”. Toimijat tekevät tiiviimpää yhteistyötä ja jakavat asiantuntijuuttaan avoimuuden ja perheiden hyvinvoinnin nimissä.

Tavoitteellista on, että perheet saavat mahdollisimman helposti yhteyden ja tarpeenmukaisen tuen kaikkien lapsiperheiden toimijoiden verkoston kautta. Tuki voi olla järjestön toimintaa, seurakunnan apua tai sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua. Perhe ohjautuu sopivan tuen piiriin ensin perheneuvon kautta, jonka jälkeen monitoimijainen arviointi takaa sen, että perhe saa yhdellä kertaa, yhden arvioinnin kautta sen avun ja tuen, joka perheen voimavaroja parhaiten vahvistaa.

Millekkäs kuulostaa?

Olli Humalamäki
LAPE Etelä-Savo
Erityisen- ja vaativamman tuen koordinaattori