Terveisiä Pertunmaan LAPE-perheilloista!

Syksyllä 2017 LAPEssa toteutimme kokeilun LAPE-perheilloista. Iltojen teemat tulivat toiveena vanhemmilta, teemallisia iltoja järjestettiin Mikkelin kouluissa ja päiväkodeissa. Mukana oli asiantuntijoita, aikaa järjestettiin asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi yhteiselle keskustelulle ja vertaisuuden mahdollistamiselle. Kaiken ytimessä pyrittiin pitämään vanhemmuuden tukea, informaation jakamista sekä ammattilaisten tulemista lähemmäs perheitä. Illoista tehtiin myös mallinnus ja opinnäytetyö. Konseptin voi ottaa kuka tahansa käyttöön tekemämme osallisuustyökalun avulla. Pertunmaan toimijat ottivat kopin ja toteuttivat iltoja tänä syksynä. Blogissa saattekin lukea  Mäntyharjulla terveydenhoitajana toimivan Piian raportoinnin Pertunmaan LAPE perheilloista!  

Pertunmaan paikallisten LAPE- iltojen idea heräsi ja nousi alun perin LAPE Etelä-Savon kehittäjäryhmän tuen avulla ideoivassa ilmapiirissä, paikallisen Pertunmaan LAPE-ryhmän tuen ja myös yksittäisten terveydenhuollon ammattilaisten aktiivisuuden avuilla, ideoiden iltoja yhdessä kuntapuolen edustajan ja hankekoordinaattori Katri Mannisen kanssa.

Järjestäjätiimin kuului Pertunmaalla yksittäiset järjestöt: SPR, MLL, 4-H, Pertunmaan kunta ja lisäksi myös Essoten Pertunmaan perhe- ja neuvolapalveluiden sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä sosiaalitoimen työntekijät omalta osaltaan.

Pertunmaan LAPE perheilta 2

Osallistujia oli kahdessa eri illassa (19.9.18 ja 9.10.18) n.30.aikuista/ilta, sekä lapsia n.10. Ensimmäinen ilta oli lasten käytösvaikeuksista ja puhumassa oli Anu Kokkonen erityisluokan opettajan roolissaan. Toisessa illassa oli perheterapeutti Hilkka Aurinko keskustelemassa perheiden kanssa riittävän hyvästä vanhemmuudesta. Molemmat illat koettiin paikallisesti erittäin positiivisiksi, vaikuttaviksi ja hyviksi. Lisäksi illoista oli antia ja positiivisia vaikutuksia arkeen myös erityislasten ja haastavissa perhetilanteissa olevien lasten perheisiin.

Jatkossa Pertunmaalla olisi tavoitteena järjestää paikallisia LAPE -iltoja peräti kaksi syksyisin ja kaksi keväisin, eli 4.iltaa vuodessa. Varhaisen tuen perheiltojen aiheita on tarkoitus vaihdella, eri-ikäisten lasten perheisiin tuen antamiseksi sekä lisäksi myös ESSOTE perustason palveluiden esittelyn ja tiedostamisen unohtamatta. Tuleviin iltoihin olisi tarkoitus yhdistää myös ajankohtaisia aihealueita vanhemmuuden, perheiden hyvinvoinnin lisäämisen sekä ryhmämuotoisen vanhemmuuden tuen verkostoitumisen mahdollisuuksille. Yksi tulevan perheillan aiheena paikallisen LAPE- työryhmän toimesta voisi olla päihde- ja mielenterveystyöntekijä Jaana Vähäkankaan koulutustilaisuus pienten lasten vanhemmille päihteistä.

Pertunmaan LAPE perheilta

Pertunmaan LAPE perheillassa 9.10.2018 tupa täynnä Yhtenäiskoululla.

Kevään 2019 tavoitteeksi asetettiin yhteisesti paikallisen LAPE- työryhmän toimesta: Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmän toteuttaminen 5-10 -vuotiaiden lasten perheisiin Pertunmaalla. Kyseinen toive nousi perheiltä mielipiteiden ja palautteen antamisen yhteydessä.

Piia Repola, terveydenhoitaja
Pertunmaan neuvola ja kouluterveydenhuolto
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä

Vanhempainkahvila -toimintaa Rantasalmella

Useassa Etelä-Savon kunnassa on alkanut näkyä mukava yhdessä tekemisen meininki LAPE-työn tiimoilta. Perheneuvoverkoston valmennuksessa on mukana toimijoita 9 kunnan alueelta, pikkuhiljaa Perheneuvot käynnistyvät ympäri maakuntaa perhekeskustoiminnan mukaisesti. Lisäksi kunnissa on alettu järjestää perheiltoja, perustettu uusia vertaistukiryhmiä ja mietitty miten yksissä tuumin perheiden arjen voimavaroja voitaisiin vahvistaa. Rantasalmella noin 3 600 asukkaan kunnassa uusi perheitä varten suunniteltu matalan kynnyksen kohtaamispaikka on toimintatalo Oskarissa kerran kuussa järjestettävä Vanhempainkahvila, josta tällä kertaa blogissa kertovat Maija ja Jenna.

Vanhempainkahvila on saanut alkunsa LAPE-hankkeen myötä, jossa yhtenä tärkeänä osana on avoimien kohtaamispaikkojen luominen perheille. Samalla olemme pystyneet myös vastaamaan perheiltä tulleisiin toiveisiin siitä, että olisi mukava tavata ilta-aikaan muita vanhempia vertaistukena, toiselta paikkakunnalta muuttaneet voisivat tutustua uuden paikkakunnan perheisiin ja myös nuorten vanhemmille olisi tarjolla paikka, jossa vaihtaa ajatuksia ja saada tarvittaessa matalalla kynnyksellä tukea asioihin, jotka mietityttävät.

Vanhempainkahvila -toiminta on luonut innostavan yhteistyön eri toimialojen välillä. Yhteistyössä vanhempainkahvilaa järjestämässä ovat terveys-, sivistys- ja sosiaalitoimi sekä kehittäjävanhempi. Hyvin kuvaava esimerkki toimivasta yhteistyöstä on syyskuussa järjestetty mopomiitti, jossa vanhempia ja nuoria olivat kuulemassa varhaiskasvatuksen esimies, kehittäjävanhempi, etsivä nuorisotyöntekijä sekä muutama kunnanvaltuutettu, jotka intaantuivat ajamaan nuorien kanssa mopoilla. Syksyn toisen vanhempainkahvilan teemana oli harrastusmahdollisuudet Rantasalmella, jolloin lukuisa joukko aktiivisia paikallisia toimijoita oli kertomassa eri harrastuksista. Olemme kiitollisia heidän panostuksestaan rantasalmelaisten lasten ja nuorten hyväksi.

Vanhempainkahvilan logo_Rantasalmi

Rantasalmen vanhempainkahvilan uusi logo. ❤

Parhaillaan mietitään markkinointia ja miten saisimme vanhempainkahvilalle enemmän näkyvyyttä. Tällä hetkellä vanhempia on ollut paikalla 4-6. Olemme käyttäneet markkinoinnissa sähköisiä kanavia esim. Facebookia ja Wilmaa sekä perinteisiä ilmoitustauluja. Jatkossa on tarkoitus jalkautua sinne missä perheet ovat mm. harrastuksiin ja tapahtumiin ja tehdä näin vanhempainkahvilaa näkyväksi.

Mitä tulevan pitää? Jatkossa aiomme edelleen kuulla vanhemmilta nousevia ideoita ja ajatuksia vanhempainkahvilailtojen teemoiksi. Kiusaaminen on noussut jo yhdeksi toiveteemaksi, jota olemme alkaneet suunnitella keväälle 2019.

Maija Lappalainen, neuvolan perhetyö
Jenna Roponen, avoimen varhaiskasvatustoiminnan ohjaaja

Taas näitä aamuja.

Esikoinen makaa lattialla ja huutaa, legginssien sauma kiertää. Vauva alkaa tuskastua, koska pukeminen kestää liian kauan. Lasken vauvan lattialle ja hän parahtaa itkemään, esikoinen pitelee korviaan, hän ei kestä pienen itkua. Hetken aikaa mietin, jos ei lähdettäisikään. Jäätäisiin kotiin, kun tämä lähteminen on niin vaikeaa. Ei, ei, en kestä taas pitkää päivää yksin lasten kanssa neljän seinän sisällä, pakko päästä välillä ihmisten ilmoille. Jotenkin kokoan itseni ja tsemppaan esikoista, kun hän jatkaa pukemista. Kohta olemme pihalla ja vauva nukahtaa vaunuihin, ja reipas esikoinen polkee innoissaan apupyörineen. Kylläpä raitis ilma tuntuu hyvältä, hengitän syvään ja hidastan askeleita. Mennään ihan rauhassa.

Kun pääsemme sisälle perhekahvilaan, ohjaaja moikkaa hyvät huomenet ja toivottaa tervetulleeksi. Esikoinen saa ennätysvauhdilla vaatteet pois päältään ja häviää kauppaleikin pyörteisiin kavereiden kanssa. Minä raahustan kahvin tuoksun perässä keittiön puolelle itkuhälytin kädessäni. Otan kahvin ja rojahdan pöytään. Jonnan äiti istuu kaverikseni, hän on viimeisillään raskaana, perheen toinen lapsi syntyy lähiviikkoina. Jonnan äiti katsoo minua ja sanoo, että näytän väsyneeltä. Hän kysyy, kuinka jaksan? Kyyneleet nousevat silmiini, olen todella väsynyt. Vauva on herännyt yöllä syömään kolme kertaa. Vuodatan omaa väsymystäni Jonnan äidille ja hän jaksaa kuunnella ja ymmärtää täysin mistä puhun. Venlan äiti istuu viereeni ja laittaa päänsä olkapäälleni ja kuiskaa väsyneenä, että samoilla mennään. Nappaan häntä olkapäästä ja kiitän että hän on siinä, vierelläni.

Neuvolan terveydenhoitaja saapuu paikalle. Olimme aiemmin esittäneet toiveen, että joku tulisi kertomaan meille lapsen unesta. Jes, se kerta olikin tänään. Juuri oikeaan hetkeen, meidän perheen tarpeisiin. Kuuntelen mielenkiinnolla terveydenhoitajan puhetta, ja saan varmistuksen epäilykseeni siitä, että vauvalla on menossa tiheän imun kausi ja se herättää hänet yölläkin syömään useamman kerran. Olen helpottunut, yöheräämisille löytyi selitys ja hyvin todennäköisesti kausi menee viikossa ohi. Tämän tiedon voimalla jaksan kyllä yöllä herätä imettämään.

Itkuhälyttimistä kuuluu ähinää, käyn hakemassa vauvan sisälle ja imetän hänet. Hetken vauva kellii lattialla ja esikoinen ehtii vielä leikkiä.

perhe_leikkii_15x10

Lähdemme kotiin yhtä matkaa Ellin ja tämän äidin kanssa. Tytöt haluavat jatkaa vielä leikkejään. Sovimme, että päiväunien jälkeen leikit jatkuvat Ellin kotona. Kiitän jo etukäteen Ellin äitiä, tämä järjestely mahdollistaa minulle pienet päiväunet vauvan kanssa. Yleensä en päivällä itse pysty nukkumaan, koska lapset nukkuvat eri aikaan. Sanomme heipat Ellille ja hänen äidilleen ja kävelemme kotiinpäin.

Olen tyytyväinen, että tuli lähdettyä. Tämän voimalla jaksaa odottaa huomista ja miehen palaamista työmatkalta. Tuntuu tosi hyvältä kuulua tähän joukkoon, olla yksi äiti toisten äitien joukossa. Jakaa kokemuksia toisten kanssa, saada vinkkejä ja huomata, että muilla on ihan samanlaisia haasteita omassa arjessaan. On kiva, että on paikka mihin on hyvä mennä ja mihin tuntuu kuuluvansa, tämä tunne houkuttaa pois omien seinien sisältä.

Katri Manninen
LAPE-hankekoordinaattori, MLL Järvi-Suomen piiri

MLL_perhekahvila_blogilaatikko (2)

Blogi_Tekstilaatikot_Katri (1)

 

Mitä on aito kohtaaminen?

LAPE Etelä-Savon varhaisen tuen kehittäjäryhmässä olemme pureutuneet syvällisemmin aidon kohtaamisen teemaan. Hankekoordinaattorit Saara Hanhela & Katri Manninen ovat koonneet kehittäjäryhmän huomiot yhteen ja vieneet ne LAPEn kehittäjävanhemmille kommenttikierrokselle. Muutaman lisämutkan kautta niistä koostui aidon kohtaamisen huoneentaulu, jonka sinäkin voit itsellesi tulostaa TÄSTÄ. Kehittäjäryhmän jäsen Salla kirjoittaa blogissa ajatuksiaan aidosta kohtaamisesta.

Aito kohtaaminen (2)

Kun ajattelen termiä ”aito kohtaaminen”, tulee mieleeni heti ensimmäiseksi hetkeen pysähtyminen. Päiviin sisältyy useita kohtaamisia; työssä, kotona, vapaa-ajalla, kaupassa, kadulla. Mielestäni aidon kohtaamisen näistä lukuisista kohtaamisista erottaa se, pystyykö olemaan tilanteessa läsnä kokonaisena, ei vaan fyysisesti vaan myös mielen tasolla.

Pieni lapsi on aitouden ammattilainen

Minusta pieni lapsi on aidon kohtaamisen aito ammattilainen. Lapsilla on avoin kyky kiinnostua tai olla kiinnostumatta asioista, myös kohdatessa ihminen. He kysyvät ja keskittyvät tai toisaalta kääntyvät pois ja jatkavat omia tekemisiään jos kohtaaminen ei ole heidän mielestään tarpeellinen. Tämä on iso ero siihen, miten aikuiset kohtaamistilanteissa usein käyttäytyvät. Aikuisilla on kyky kuunnella ja ”kuunnella”. On olemassa kohteliasta kuuntelua, kuunnellaan kyllä mitä toinen sanoo ja vastataan ehkä muutamalla sanalla, mutta aito läsnäolo puuttuu. Kun taas aidossa kohtaamisessa kuunteleminen on mielestäni sitä, että tilanteeseen heittäydytään, ollaan oikeasti kiinnostuneita mitä vastapuoli kertoo ja pysähdytään hetkeen. Se on myös vuorovaikuttamista, esitetään vastakysymyksiä ja halutaan aidosti tietää lisää.

Lapsilla on taito olla rehellisiä kohtaamistilanteissa, kääntyä pois kun kiinnostus alkaa herpaantumaan. Aikuisen taas on hankala sanoa ääneen jos ei pysty syventymään asiaan ja olemaan aidosti läsnä, se koettaisiin herkästi töykeänä. Mutta onko kuitenkin töykeämpää antaa ihmisen puhua tärkeästä asiasta ja kuunnella vain ”puolella korvalla” vai sanoa rehellisesti että voisiko asiaan palata hetken päästä uudestaan?

stm_karkihankkeet

Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää // STM:n kuvapankki

Mitä aito kohtaaminen vaatii?

Toisaalta, aito kohtaaminen voi olla myös pelkkää hiljaisuutta, jolloin korostuu ilmein ja elein osoitettu läsnäolo ja kiinnostus toista kohtaan. Ei kohtaamiseen aina tarvita sanoja, pelkkä kädestä pitäminenkin voi riittää kertomaan ”olen tässä, kuuntelen, haluan tietää”.

Työssäni aito kohtaaminen on sen lähtökohta, työni perusta. Tärkeintä asiakkaan kohtaamisessa on huomioida hänet ennakkoluulottomasti, ikään kuin tyhjänä tauluna. Jos asiakkaasta on itsellä joitain tiettyjä ennakkoajatuksia/tietoja, on helppo ajautua tekemään johtopäätöksiä ja tämä taas ei mielestäni sisälly aitoon kohtaamiseen. On kohdattava asiakas sellaisena kuin hän on ja kuunnella hänen tarinansa ja avun tarpeensa sellaisena kun hän sen kertoo. Asiakaskohtaamisissa aito läsnäolo on todella merkityksellistä ja se oikeastaan on se asia, mitä asiakkaat eniten kaipaavat, sitä että joku aidosti kuuntelee ja on kiinnostunut.

Aito kohtaaminen osoittaa mielestäni meille jokaiselle sen, että olemme tärkeitä, meitä arvostetaan ja meidän olemassaolollamme on merkitystä.

Salla Haatainen
Neuvolan perheohjaaja, Essote
LAPE varhaisen tuen kehittäjäryhmän jäsen

Perheneuvossa perhe ottaa yhteyttä aina oikeaan paikkaan ja saa tarvittavan tuen.

Mieti, jos olisi yksi puhelinnumero, johon soittamalla perhe soittaisi aina oikeaan paikkaan? Tai yksi lomake, johon voisi 24/7 kirjoittaa auki perheen huolen ja sitä kautta saisi yhteyden nopeasti ja kokonaisvaltaisesti? Meillähän on just sellainen! Perheneuvo on Essoten toimintamalli, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen ammattilaiset kokoontuvat yhteen ja tukevat perheitä tarpeiden mukaan. Perheneuvo madaltaa lapsiperheiden kynnystä hakea apua kuormittavissa tilanteissa ennen kuin tilanteet kärjistyvät.

Koko homma on aika yksinkertainen: On olemassa yksi puhelinnumero ja yksi sähköinen lomake. Puhelinsoittoa varten on puhelinajat, mutta lomake on auki 24/7. Puhelun/lomakkeen vastaanottaa Perheneuvon tiimin jäsen. Puhelimessa keskustellaan Perheneuvon jäsenen kanssa, käydään tilannetta tarkemmin läpi, jaetaan ajatuksia ja pohditaan sopivaa tukea tai palveluita. Lomake taas käsitellään perheneuvon tiimissä ja tukea tarvitsevaan perheeseen otetaan yhteyttä.

perheneuvon-puhelin-02

Yleisimmin tukea haetaan omaan jaksamiseen, vanhemmuuteen, vauvaperheajan kuormittavuuteen, puolison matkatöihin, yksinhuoltajuuteen, kasvatuksellisiin pulmiin, erotilanteisiin, kodinhoitoon ja lastenhoitoon. Jos avuntarve on pidempi, mietitään yhdessä, mikä taho voisi auttaa perhettä parhaalla mahdollisella tavalla. Perheneuvo kontaktoi auttajatahoihin perheen puolesta. Tällä tiimillä on mahdollisuus nopeaan ja joustavaan toimintaan yli sektorirajojen!

Perheneuvo_huolikuva

LAPE Etelä-Savossa pidämme ääntä Perheneuvo-toiminnan puolesta. Perheiden kanssa käymämme keskustelun pohjalta voimme todeta, että tällaiselle palvelulle ja ohjaukselle on tarvetta! Olemme ottaneet Perheneuvon mukaan LAPEn perhekeskustoimintamallin kehittämiseen. Selvitämme Perheneuvon kaltaisen työtavan laajentamista koko Etelä-Savon alueelle. Pohdimme myös vaihtoehtoa, jossa paikallisesti jokaiselle sektorille koulutettu avainhenkilö yhdistyy laajempaan Perheneuvoverkostoon, jonka kautta lapsiperheiden palvelut ja tuki avautuvat. Perheneuvoverkosto ottaa kokonaisvaltaisen kopin perheestä ja perhe on automaattisesti oikeassa paikassa, koko verkoston tuen piirissä. Verkostotyön tavoitteena on tehdä järjestelmällistä yhteistyötä yhdessä perheiden parhaaksi.

Koko LAPEn ytimessä on lasten, nuorten ja perheiden hyvän arjen tukeminen.

Perheneuvon tiimi & Saara Hanhela, LAPE-hankekoordinaattori

Sähköinen lomake: https://essote.perheneuvo.fi/
Perheneuvon puhelin: 0401294818
Maanantaisin 13-15
Keskiviikkoisin 16-18
Perjantaisin 8-10
Perheneuvo Facebookissa: www.facebook.com/perheneuvo/

Kaipaatko tsemppiä lapsiperheen arkeen? LAPE perheillat – just for you!

Kohtaamisen tarve on universaali

Olemme LAPE Etelä-Savon tiimillä kiertäneet perhetapahtumia ja jututtaneet vanhempia arjesta; elämän kulmakivistä ja pienistä iloista. Teemme kehittämistyötä perheiden ajatusten pohjalta. Yksi keskeinen asia on kohtaamisen tarve. Vanhemmat kaipaavat kohtaamisia oman lähipiirin lisäksi asiantuntijoiden, toimijoiden ja muiden vanhempien kanssa.

Syksyllä 2017 testaamme LAPE perheiltoja Mikkelissä perheiden kohtaamisen paikkoina. Teemat ovat tulleet toiveena vanhemmilta – ja kuinka sattuikaan, ne ovat myös muutosohjelma LAPEn kehittämisen ytimessä. LAPE perheiltojen keskiössä on varhainen tuki, vanhemmuuden vahvistaminen, vertaisuus, palveluiden ja toimijoiden esille tuominen sekä informaation jakaminen.

Hulivili-karnevaali3

Hulivili-karnevaaleilla kysyttiin ”mikä helpottaisi lapsiperheiden arkea?” ja askarreltiin upeita ”mukana hallituksen kärkihankkeessa” -viirejä!

Konsepti osaksi maakunnallista perhekeskustoimintamallia?

Jokainen ilta toteutetaan samalla konseptilla. Ensin syödään välipala ja juodaan kahvit, tämän jälkeen pureudutaan illan teemaan asiantuntijoiden kanssa. Lopuksi keskustellaan pienissä ryhmissä. Konseptin kehittämisessä on mukana XAMKin opiskelijat Emma ja Ronja, jotka mallintavat perheiltoja ja keräävät palautetta. Opinnäytetyön yhtenä tavoitteena on luoda perheilta-konsepti, jonka voimme kopioida jokaiseen Etelä-Savon kuntaan osana perhekeskustoimintamallia. Tämä siinä tapauksessa, jos perheet kokevat illat mielekkäänä ja tarpeellisena!

LAPE Perheillat - kooste

Löydät tapahtumat myös Facebookista: www.facebook.com/lapees/

Kynnys matalalla, mieli korkealla!

Olemme pyrkineet poistamaan kynnykset. MLL:n lastenhoitajat pitävät huolta lapsista illan ajan, jotta vanhemmat voivat keskittyä sisältöön. Paikat on valittu helpon sijainnin ja tunnettuuden mukaan. Illat ovat kaikille avoimia riippumatta lapsen iästä, hoitopaikasta tai koulusta. Ilmoittautuminen on vapaaehtoista.

Haluamme tsempata perheitä eteenpäin, ja antaa avaimia arkeen. Yksin ei tarvitse pärjätä – ympärillä on vertaistuen mahdollistavia paikkoja ja ryhmiä, erilaisia tuki- ja palvelumuotoja, sekä monia muita vanhempia, jotka miettivät ihan samoja kysymyksiä!

Lähde ennakkoluulottomasti mukaan!

Saara Hanhela 
LAPE Etelä-Savo
Hankekoordinaattori – matalan kynnyksen palvelut