Terveisiä Pertunmaan LAPE-perheilloista!

Syksyllä 2017 LAPEssa toteutimme kokeilun LAPE-perheilloista. Iltojen teemat tulivat toiveena vanhemmilta, teemallisia iltoja järjestettiin Mikkelin kouluissa ja päiväkodeissa. Mukana oli asiantuntijoita, aikaa järjestettiin asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi yhteiselle keskustelulle ja vertaisuuden mahdollistamiselle. Kaiken ytimessä pyrittiin pitämään vanhemmuuden tukea, informaation jakamista sekä ammattilaisten tulemista lähemmäs perheitä. Illoista tehtiin myös mallinnus ja opinnäytetyö. Konseptin voi ottaa kuka tahansa käyttöön tekemämme osallisuustyökalun avulla. Pertunmaan toimijat ottivat kopin ja toteuttivat iltoja tänä syksynä. Blogissa saattekin lukea  Mäntyharjulla terveydenhoitajana toimivan Piian raportoinnin Pertunmaan LAPE perheilloista!  

Pertunmaan paikallisten LAPE- iltojen idea heräsi ja nousi alun perin LAPE Etelä-Savon kehittäjäryhmän tuen avulla ideoivassa ilmapiirissä, paikallisen Pertunmaan LAPE-ryhmän tuen ja myös yksittäisten terveydenhuollon ammattilaisten aktiivisuuden avuilla, ideoiden iltoja yhdessä kuntapuolen edustajan ja hankekoordinaattori Katri Mannisen kanssa.

Järjestäjätiimin kuului Pertunmaalla yksittäiset järjestöt: SPR, MLL, 4-H, Pertunmaan kunta ja lisäksi myös Essoten Pertunmaan perhe- ja neuvolapalveluiden sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä sosiaalitoimen työntekijät omalta osaltaan.

Pertunmaan LAPE perheilta 2

Osallistujia oli kahdessa eri illassa (19.9.18 ja 9.10.18) n.30.aikuista/ilta, sekä lapsia n.10. Ensimmäinen ilta oli lasten käytösvaikeuksista ja puhumassa oli Anu Kokkonen erityisluokan opettajan roolissaan. Toisessa illassa oli perheterapeutti Hilkka Aurinko keskustelemassa perheiden kanssa riittävän hyvästä vanhemmuudesta. Molemmat illat koettiin paikallisesti erittäin positiivisiksi, vaikuttaviksi ja hyviksi. Lisäksi illoista oli antia ja positiivisia vaikutuksia arkeen myös erityislasten ja haastavissa perhetilanteissa olevien lasten perheisiin.

Jatkossa Pertunmaalla olisi tavoitteena järjestää paikallisia LAPE -iltoja peräti kaksi syksyisin ja kaksi keväisin, eli 4.iltaa vuodessa. Varhaisen tuen perheiltojen aiheita on tarkoitus vaihdella, eri-ikäisten lasten perheisiin tuen antamiseksi sekä lisäksi myös ESSOTE perustason palveluiden esittelyn ja tiedostamisen unohtamatta. Tuleviin iltoihin olisi tarkoitus yhdistää myös ajankohtaisia aihealueita vanhemmuuden, perheiden hyvinvoinnin lisäämisen sekä ryhmämuotoisen vanhemmuuden tuen verkostoitumisen mahdollisuuksille. Yksi tulevan perheillan aiheena paikallisen LAPE- työryhmän toimesta voisi olla päihde- ja mielenterveystyöntekijä Jaana Vähäkankaan koulutustilaisuus pienten lasten vanhemmille päihteistä.

Pertunmaan LAPE perheilta

Pertunmaan LAPE perheillassa 9.10.2018 tupa täynnä Yhtenäiskoululla.

Kevään 2019 tavoitteeksi asetettiin yhteisesti paikallisen LAPE- työryhmän toimesta: Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmän toteuttaminen 5-10 -vuotiaiden lasten perheisiin Pertunmaalla. Kyseinen toive nousi perheiltä mielipiteiden ja palautteen antamisen yhteydessä.

Piia Repola, terveydenhoitaja
Pertunmaan neuvola ja kouluterveydenhuolto
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä

Vanhempainkahvila -toimintaa Rantasalmella

Useassa Etelä-Savon kunnassa on alkanut näkyä mukava yhdessä tekemisen meininki LAPE-työn tiimoilta. Perheneuvoverkoston valmennuksessa on mukana toimijoita 9 kunnan alueelta, pikkuhiljaa Perheneuvot käynnistyvät ympäri maakuntaa perhekeskustoiminnan mukaisesti. Lisäksi kunnissa on alettu järjestää perheiltoja, perustettu uusia vertaistukiryhmiä ja mietitty miten yksissä tuumin perheiden arjen voimavaroja voitaisiin vahvistaa. Rantasalmella noin 3 600 asukkaan kunnassa uusi perheitä varten suunniteltu matalan kynnyksen kohtaamispaikka on toimintatalo Oskarissa kerran kuussa järjestettävä Vanhempainkahvila, josta tällä kertaa blogissa kertovat Maija ja Jenna.

Vanhempainkahvila on saanut alkunsa LAPE-hankkeen myötä, jossa yhtenä tärkeänä osana on avoimien kohtaamispaikkojen luominen perheille. Samalla olemme pystyneet myös vastaamaan perheiltä tulleisiin toiveisiin siitä, että olisi mukava tavata ilta-aikaan muita vanhempia vertaistukena, toiselta paikkakunnalta muuttaneet voisivat tutustua uuden paikkakunnan perheisiin ja myös nuorten vanhemmille olisi tarjolla paikka, jossa vaihtaa ajatuksia ja saada tarvittaessa matalalla kynnyksellä tukea asioihin, jotka mietityttävät.

Vanhempainkahvila -toiminta on luonut innostavan yhteistyön eri toimialojen välillä. Yhteistyössä vanhempainkahvilaa järjestämässä ovat terveys-, sivistys- ja sosiaalitoimi sekä kehittäjävanhempi. Hyvin kuvaava esimerkki toimivasta yhteistyöstä on syyskuussa järjestetty mopomiitti, jossa vanhempia ja nuoria olivat kuulemassa varhaiskasvatuksen esimies, kehittäjävanhempi, etsivä nuorisotyöntekijä sekä muutama kunnanvaltuutettu, jotka intaantuivat ajamaan nuorien kanssa mopoilla. Syksyn toisen vanhempainkahvilan teemana oli harrastusmahdollisuudet Rantasalmella, jolloin lukuisa joukko aktiivisia paikallisia toimijoita oli kertomassa eri harrastuksista. Olemme kiitollisia heidän panostuksestaan rantasalmelaisten lasten ja nuorten hyväksi.

Vanhempainkahvilan logo_Rantasalmi

Rantasalmen vanhempainkahvilan uusi logo. ❤

Parhaillaan mietitään markkinointia ja miten saisimme vanhempainkahvilalle enemmän näkyvyyttä. Tällä hetkellä vanhempia on ollut paikalla 4-6. Olemme käyttäneet markkinoinnissa sähköisiä kanavia esim. Facebookia ja Wilmaa sekä perinteisiä ilmoitustauluja. Jatkossa on tarkoitus jalkautua sinne missä perheet ovat mm. harrastuksiin ja tapahtumiin ja tehdä näin vanhempainkahvilaa näkyväksi.

Mitä tulevan pitää? Jatkossa aiomme edelleen kuulla vanhemmilta nousevia ideoita ja ajatuksia vanhempainkahvilailtojen teemoiksi. Kiusaaminen on noussut jo yhdeksi toiveteemaksi, jota olemme alkaneet suunnitella keväälle 2019.

Maija Lappalainen, neuvolan perhetyö
Jenna Roponen, avoimen varhaiskasvatustoiminnan ohjaaja

Taas näitä aamuja.

Esikoinen makaa lattialla ja huutaa, legginssien sauma kiertää. Vauva alkaa tuskastua, koska pukeminen kestää liian kauan. Lasken vauvan lattialle ja hän parahtaa itkemään, esikoinen pitelee korviaan, hän ei kestä pienen itkua. Hetken aikaa mietin, jos ei lähdettäisikään. Jäätäisiin kotiin, kun tämä lähteminen on niin vaikeaa. Ei, ei, en kestä taas pitkää päivää yksin lasten kanssa neljän seinän sisällä, pakko päästä välillä ihmisten ilmoille. Jotenkin kokoan itseni ja tsemppaan esikoista, kun hän jatkaa pukemista. Kohta olemme pihalla ja vauva nukahtaa vaunuihin, ja reipas esikoinen polkee innoissaan apupyörineen. Kylläpä raitis ilma tuntuu hyvältä, hengitän syvään ja hidastan askeleita. Mennään ihan rauhassa.

Kun pääsemme sisälle perhekahvilaan, ohjaaja moikkaa hyvät huomenet ja toivottaa tervetulleeksi. Esikoinen saa ennätysvauhdilla vaatteet pois päältään ja häviää kauppaleikin pyörteisiin kavereiden kanssa. Minä raahustan kahvin tuoksun perässä keittiön puolelle itkuhälytin kädessäni. Otan kahvin ja rojahdan pöytään. Jonnan äiti istuu kaverikseni, hän on viimeisillään raskaana, perheen toinen lapsi syntyy lähiviikkoina. Jonnan äiti katsoo minua ja sanoo, että näytän väsyneeltä. Hän kysyy, kuinka jaksan? Kyyneleet nousevat silmiini, olen todella väsynyt. Vauva on herännyt yöllä syömään kolme kertaa. Vuodatan omaa väsymystäni Jonnan äidille ja hän jaksaa kuunnella ja ymmärtää täysin mistä puhun. Venlan äiti istuu viereeni ja laittaa päänsä olkapäälleni ja kuiskaa väsyneenä, että samoilla mennään. Nappaan häntä olkapäästä ja kiitän että hän on siinä, vierelläni.

Neuvolan terveydenhoitaja saapuu paikalle. Olimme aiemmin esittäneet toiveen, että joku tulisi kertomaan meille lapsen unesta. Jes, se kerta olikin tänään. Juuri oikeaan hetkeen, meidän perheen tarpeisiin. Kuuntelen mielenkiinnolla terveydenhoitajan puhetta, ja saan varmistuksen epäilykseeni siitä, että vauvalla on menossa tiheän imun kausi ja se herättää hänet yölläkin syömään useamman kerran. Olen helpottunut, yöheräämisille löytyi selitys ja hyvin todennäköisesti kausi menee viikossa ohi. Tämän tiedon voimalla jaksan kyllä yöllä herätä imettämään.

Itkuhälyttimistä kuuluu ähinää, käyn hakemassa vauvan sisälle ja imetän hänet. Hetken vauva kellii lattialla ja esikoinen ehtii vielä leikkiä.

perhe_leikkii_15x10

Lähdemme kotiin yhtä matkaa Ellin ja tämän äidin kanssa. Tytöt haluavat jatkaa vielä leikkejään. Sovimme, että päiväunien jälkeen leikit jatkuvat Ellin kotona. Kiitän jo etukäteen Ellin äitiä, tämä järjestely mahdollistaa minulle pienet päiväunet vauvan kanssa. Yleensä en päivällä itse pysty nukkumaan, koska lapset nukkuvat eri aikaan. Sanomme heipat Ellille ja hänen äidilleen ja kävelemme kotiinpäin.

Olen tyytyväinen, että tuli lähdettyä. Tämän voimalla jaksaa odottaa huomista ja miehen palaamista työmatkalta. Tuntuu tosi hyvältä kuulua tähän joukkoon, olla yksi äiti toisten äitien joukossa. Jakaa kokemuksia toisten kanssa, saada vinkkejä ja huomata, että muilla on ihan samanlaisia haasteita omassa arjessaan. On kiva, että on paikka mihin on hyvä mennä ja mihin tuntuu kuuluvansa, tämä tunne houkuttaa pois omien seinien sisältä.

Katri Manninen
LAPE-hankekoordinaattori, MLL Järvi-Suomen piiri

MLL_perhekahvila_blogilaatikko (2)

Blogi_Tekstilaatikot_Katri (1)

 

Asiakkaasta kehittäjävanhemmaksi

Tervehdys vaan kaikille LAPE-ihmisille ja toimeliasta loppukirivuotta 2018 yhteisen hankkeen parissa. Vaikka itse en olekaan ihan aktiivisimmassa työssä mukana, sain koordinaattori-Ollilta tilaisuuden kirjoittaa tänne blogiin muutaman sanan erityispalvelujen kehittämisen osiosta. Meidän perheen kokemukset lähes kuusivuotisen lastensuojeluhistorian ajalta antavat kokemuspohjaa niin sijaishuollosta kuin psykiatrian poliklinikankin toiminnasta. Ja jotain luulen tietäväni myös vanhemmuuden tukemisen sudenkuopista ja vertaistuen merkityksestä silloin, kun kaikki kaatuu päälle.

Kokemukset psykiatriasta

Lasten- ja osittain myös nuorisopsykiatrian puolella ongelma on resurssien puute ja henkilöstön suuri vaihtuvuus. Jos lapsi/nuori pääsee lääkärin juttusille vain 2-3 kertaa vuodessa ja silloinkin vain verkostopalaverin muodossa, ei kunnollista hoitosuhdetta muodostu. Lääkärin työtä tukevan muun tiiminkin työstä menee osa hukkaan, jos/kun lääkärin aika ei riitä siihen, että hän perehtyisi asiakasperheen tilanteeseen jo etukäteen, eikä vasta siinä verkostopalaverissa.

Pieneksi ongelmaksi koin myös vuoropuhelun jäykkyyden nuorisopsykiatrian osaston ja poliklinikan välillä. Vaikka teinillä oli useita osastojaksoja n. puolentoista vuoden ajanjaksolla, vain kerran osaston ihmiset pääsivät osallistumaan poliklinikan palaveriin. Toki moni asia hoituu pelkkien paperienkin välityksellä, mutta väitän, että ”kasvojen” löytyminen olisi helpottanut ainakin omaa sopeutumistani haasteellisiin tilanteisiin.

Maria Miklas_STM kuvapankki (2)

Kuva: Maria Miklas // STM:n kuvapankki

Kokemukset lastensuojelusta

Entäpä sitten se lastensuojelun puoli ja sen kehittämistoiveet? On aivan mahdoton tehtävä edes yrittää kertoa kaikkea matkan varrella tapahtunutta. Kerrottakoon kuitenkin, että nuoremme ehti neljän vuoden aikana asua hetken pienryhmäkodissa, kaksi vuotta sijaisperheessä ja toiset kaksi vuotta ammatillisessa perhekodissa, joka toimi osana isompaa lastensuojelulaitosta. Tämän jälkimmäisen toimijan perhetyö ja tiivis yhteistyö sosiaalitoimen kanssa lopulta mahdollistivat huostaanoton purkamisen ja nuoren siirtymisen jälkihuoltoon puolisen vuotta ennen hänen täysi-ikäistymistään.

Ratkaisut ja onnistumiset

Avaintekijät tämän kaiken onnistumiseksi olivat mielestäni aito kohtaaminen ja vuoropuhelu myös meidän vanhempien kanssa. Meidät otettiin mukaan päätösten tekoon tasaveroisina kumppaneina ja näkemyksiämme arvostettiin, vaikka joskus olimmekin eri mieltä jonkin yksityiskohdan toteuttamistavasta. Tärkeää oli myös se, että päätökset perusteltiin hyvin, eikä oikeuttamme yhteydenpitoon nuoren kanssa rajoitettu.

Näin jälkikäteen mietittynä suuri helpotus olisi ollut, jos jo alkutaipaleella olisimme saaneet tukihenkilön, joka olisi avannut meille käsitteistöä ja toimintatapoja niin psykiatrialla kuin lastensuojelussakin. Löytyihän se tieto kantapään kauttakin, mutta ne monet ”vastapelurini” olisivat varmaan päässeet paljon vähemmällä.

Tulevaisuudessa

Systeeminen lastensuojelumalli

Nyt aluillaan oleva pilottihanke systeemisen lastensuojelumallin lanseeraamiseksi asiakastyöhön on mielestäni juuri oikeansuuntaista kehittämistä. Tiimin isommat hartiat ja sosiaalityöntekijän ajan vapauttaminen kirjaamisista perheiden kohtaamiseen toivottavasti palauttavat inhimillisyyden nyt niin paljon parjattuun lastensuojelutyöhön. Uskon myös, että työn vaativuuskin lieventyy ja palkitsevuus kasvaa, kun kohtaamiseen jää enemmän aikaa.

Tällä blogitekstillä haluan myös kiittää kaikkia tarinaamme osallisia, jotka mahdollisesti tunnistivat meidät ja omat osuutensa. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin Sinulle, lapseni, siitä, että edelleen ollaan puheväleissä. Olen Sinusta ylpeä!

Tuitu
Äiti
Voikukkia vertaisohjaaja / kokemusasiantuntija

Isien illat Sosterissa vahvistavat vanhemmuutta ja mahdollistavat matalan kynnyksen keskustelun

Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Sosterissa on viime syksynä käynnistetty isien illat. Neuvolan perhetyöntekijöiden vetämä isä-lapsiryhmä ei ole vaatinut paljon investointeja, mutta on antanut paljon osallistujille ja vetäjille. LAPE Etelä-Savon ja XAMKin viime vuonna toteuttamassa kartoituksessa perheet jakoivat vanhemmuuden tukeen liittyviä ajatuksia ja toiveita. Yksi keskeinen toive oli matalan kynnyksen keskustelujen mahdollistaminen ja lisääminen. Miesten vastauksissa korostui isien osallistaminen tasavertaisesti: ”Että isätkin uskaltaisivat puhua, ilman pelkoa että ajatellaan pärjääkö lasten kanssa.” Isien illat näyttäytyvät juuri tällaisena matalan kynnyksen keskustelupaikkana. Nyt saammekin kuulla neuvolan perhetyöntekijältä miten illat käytännössä pyörivät.

Itä-Savon sairaanhoitopiirin Pääterveysaseman neuvolassa aloitettiin viime syksynä uusi ryhmätoiminta, isien illat. Isien illat tukevat isän ja lapsen välistä vuorovaikutusta sekä isän vanhemmuutta. Ryhmän vetäjinä toimivat neuvolan kaksi perhetyöntekijää. Ryhmä toimii suljettuna ryhmänä ja siihen otetaan mukaan enintään 10 isää yhdessä 0-3-vuotiaan lapsen kanssa. Isien ilta toimii vertaistuen periaatteella, missä ryhmän vetäjät avaavat keskustelua ja tarpeen mukaan illan aikana herättelevät sitä. Puolentoista tunnin tapaamisia on viisi, iIllat on teemoitettu seuraavasti: isyys, isäksi kasvaminen, työ ja perhe-elämä, parisuhde ja perhe sekä hyvinvoiva isä. Iltaan sisältyy myös pieni iltapala.

Isien ilta mahdollistaa isän ja lapsen välisen vuorovaikutuksen kehittymisen. Isä oppii luottamaan itseensä ja omiin kykyihin pärjätä lapsen kanssa ilman äitiä. Ryhmällä on tarkoitus vahvistaa isän vanhemmuutta ja antaa kykyä toimia arjen haastavissa tilanteissa.

stm_karkihankkeet

STM:n kuvapankki // Suvi-Tuuli Kankaanpää

Ensimmäinen ryhmä oli todella aktiivinen ja itseohjautuva. Isät puhuivat avoimesti kaikista asioista, lapsen odotuksesta synnytykseen ja toimivaan arkeen. Isien iltojen sisältöjä ja toimintatapaa suunniteltaessa pohdimme asiantuntijoiden käyttöä. Saimme kuitenkin miestyöntekijöiltä Lahdesta ohjausta ja kannustusta luottamaan omiin kykyihimme ohjaajina. Meitä mietitytti myös ajatus siitä, ettei kumpikaan vetäjistä ole mies. Tällä ei tutkimusten mukaan kuitenkaan ole merkitystä ja saman saimme huomata omassa ryhmässämme. Meillä ohjaajilla oli aluksi painetta siitä, miten me riitämme ja saamme varatun ajan kulumaan. Ryhmän loputtua totesimme, ettei se ollut alkuunkaan ongelma.

Meillä on tällä hetkellä alkanut toinen ryhmä (katso esite tästä!) ja olemme aivan innoissamme. Ryhmä on kokoontunut nyt neljä kertaa ja illat ovat olleet todella antoisia. Olemme samalla kartoittaneet molemmissa ryhmissä isien toiveita siitä, mitä he kokisivat tarvitsevansa neuvolapalveluilta. Näin saamme arvokasta tietoa suoraan asiakkailta työmme kehittämiseen jatkossa.

SOSTERI-logo_rgb.jpg

Katja Kyllönen
Neuvolan perheohjaaja
Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri

Kaipaatko tsemppiä lapsiperheen arkeen? LAPE perheillat – just for you!

Kohtaamisen tarve on universaali

Olemme LAPE Etelä-Savon tiimillä kiertäneet perhetapahtumia ja jututtaneet vanhempia arjesta; elämän kulmakivistä ja pienistä iloista. Teemme kehittämistyötä perheiden ajatusten pohjalta. Yksi keskeinen asia on kohtaamisen tarve. Vanhemmat kaipaavat kohtaamisia oman lähipiirin lisäksi asiantuntijoiden, toimijoiden ja muiden vanhempien kanssa.

Syksyllä 2017 testaamme LAPE perheiltoja Mikkelissä perheiden kohtaamisen paikkoina. Teemat ovat tulleet toiveena vanhemmilta – ja kuinka sattuikaan, ne ovat myös muutosohjelma LAPEn kehittämisen ytimessä. LAPE perheiltojen keskiössä on varhainen tuki, vanhemmuuden vahvistaminen, vertaisuus, palveluiden ja toimijoiden esille tuominen sekä informaation jakaminen.

Hulivili-karnevaali3

Hulivili-karnevaaleilla kysyttiin ”mikä helpottaisi lapsiperheiden arkea?” ja askarreltiin upeita ”mukana hallituksen kärkihankkeessa” -viirejä!

Konsepti osaksi maakunnallista perhekeskustoimintamallia?

Jokainen ilta toteutetaan samalla konseptilla. Ensin syödään välipala ja juodaan kahvit, tämän jälkeen pureudutaan illan teemaan asiantuntijoiden kanssa. Lopuksi keskustellaan pienissä ryhmissä. Konseptin kehittämisessä on mukana XAMKin opiskelijat Emma ja Ronja, jotka mallintavat perheiltoja ja keräävät palautetta. Opinnäytetyön yhtenä tavoitteena on luoda perheilta-konsepti, jonka voimme kopioida jokaiseen Etelä-Savon kuntaan osana perhekeskustoimintamallia. Tämä siinä tapauksessa, jos perheet kokevat illat mielekkäänä ja tarpeellisena!

LAPE Perheillat - kooste

Löydät tapahtumat myös Facebookista: www.facebook.com/lapees/

Kynnys matalalla, mieli korkealla!

Olemme pyrkineet poistamaan kynnykset. MLL:n lastenhoitajat pitävät huolta lapsista illan ajan, jotta vanhemmat voivat keskittyä sisältöön. Paikat on valittu helpon sijainnin ja tunnettuuden mukaan. Illat ovat kaikille avoimia riippumatta lapsen iästä, hoitopaikasta tai koulusta. Ilmoittautuminen on vapaaehtoista.

Haluamme tsempata perheitä eteenpäin, ja antaa avaimia arkeen. Yksin ei tarvitse pärjätä – ympärillä on vertaistuen mahdollistavia paikkoja ja ryhmiä, erilaisia tuki- ja palvelumuotoja, sekä monia muita vanhempia, jotka miettivät ihan samoja kysymyksiä!

Lähde ennakkoluulottomasti mukaan!

Saara Hanhela 
LAPE Etelä-Savo
Hankekoordinaattori – matalan kynnyksen palvelut