Parisuhteen tuen kortti – työkalu tarpeeseen

Parisuhde on keskeinen osa perheen hyvinvointia

Vanhempien parisuhde on lapsen koti.
Kun vanhemmat voivat hyvin, lapsikin voi hyvin.

Parisuhde on perheen jalusta.
Kun tuemme parisuhdetta, tuemme myös vanhemmuutta.

Näillä ajatuksilla eri ammattilaiset pohtivat parisuhteen tuen merkitystä LAPE Etelä-Savon työryhmissä. Parisuhteen merkitys lapsen ja koko perheen hyvinvoinnille tiedostetaan erittäin hyvin.

Kun ammattilaisten kanssa keskusteltiin, kuinka he konkreettisesti tukevat parisuhdetta perheiden kanssa työskentelyssä, löytyikin jo enemmän hajontaan. Joillekin työntekijöille vanhempien parisuhteesta puhuminen on luontevaa ja olennainen osa omaa työnkuvaa. Moni ammattilainen kuitenkin myöntää parisuhteen olevan toisinaan myös arka aihe nostaa esille. Parisuhde koetaan henkilökohtaiseksi asiaksi eikä sen puheeksi ottaminen ole aina helppoa.

Perheet toivovat parisuhteen puheeksiottoa

Asiasta ei uskalleta puhua.
Parisuhteesta puhumiselle ei ole varattu aikaa.

Parisuhteen vahvistamista eri ammattilaisten suunnalta.
Kysyttäisiin miten parisuhde voi.

Koulutusta työntekijöille, että olisi valmiuksia tukea oikeasti parisuhdetta.

Perheiden vastauksissa esitetään, olisiko mahdollista saada parisuhteeseen matalan kynnyksen keskusteluapua ammattilaisilta. Kaikki vanhemmat eivät halua puhua parisuhteestaan muiden kuin oman kumppanin tai ystävien kanssa, mutta iso osa kuitenkin toivoo, että parisuhteesta puhuttaisiin avoimemmin ja tarjottaisiin tukea jo varhain.

Työkalu parisuhteesta puhumisen tueksi

Perheiltä ja toimijoilta saatujen toiveiden ja ajatusten pohjalta lähdimme kehittämään Parisuhteen tuen korttia. Idea kortista sai innostuneen vastaanoton ammattilaisilta, aiemmat työkalut ovat olleet laajoja ja vaatineet enemmän työskentelyaikaa. LAPEn oma parisuhteen tuen kortti on helppo antaa perheelle kotiin mukaan tai käydä kortin kautta teemoja läpi yhdessä vanhempien kanssa. Kortin lopullista muotoa on hiottu useaan otteeseen, sitä ovat kommentoineet parisuhteen tuen ammattilaiset ja vanhemmat. Lisäksi se on käynyt testattavana pariskunnilla ja ollut kokeilussa työntekijöiden ja vanhempien välisessä työskentelyssä. Yhdessä on työstetty helmi, työkalu tarpeeseen.

Parisuhteen tuki-ETUPUOLI

Kortin etupuolella kuvataan parisuhteen keskeiset teemat: läheisyys, yhteiset arvot, vuorovaikutus ja vastuun jakaminen. Kääntöpuolella pariskunta haastetaan yhteiseen tehtävään. Keskustelun kautta avataan omia ajatuksia ja keskitytään kuulemaan parisuhteen toista osapuolta. Kortti tarjoaa konkreettisen mahdollisuuden sopia yhdessä, mitä osa-aluetta lähdetään kehittämään ja milloin tarkistetaan, onko muutosta tapahtunut.

Parisuhteen tuki-TAKAPUOLI.png

Kortin tavoite on herätellä vanhempia miettimään parisuhteen tilaa ja käymään yhteistä keskustelua. Ammattilaisille kortti tarjoaa helpon, konkreettisen välineen ottaa parisuhde puheeksi vanhempien kanssa. Mukana kehittämisessä olleet ammattilaiset ideoivat, että korttia voi käyttää myös muiden menetelmien tai työkalujen rinnalla (esim. parisuhteen roolikartta, parisuhteemme arvot -opas). Parisuhteen tuen työskentelyä voi ohjata kortin avulla myös ensin pienin askelin ja sitten kokonaisvaltaisemmin.

Tulosta kortti tästä: Parisuhteen tuen kortti

Kokeile itse omassa parisuhteessasi tai ota käyttöön työssäsi perheiden voimavarojen vahvistamiseksi.

LAPE hankekoordinaattorit
Katri Manninen, MLL Järvi-Suomen piiri
Saara Hanhela, Essote

Lapset puheeksi – arvostavaa kohtaamista arjessa

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmakaudella valtakunnallisena tavoitteena on vahvistaa perheiden hyvää arkea ja tarjota sopivaa tukea oikeaan aikaan. Ammattilaisten osaamista vahvistetaan näyttöön perustuvilla menetelmillä, joista yksi on Lapset puheeksi -menetelmä, jota myös Etelä-Savossa koulutetaan. 

Lapset puheeksi –menetelmän juuret ovat aikuisten palveluissa. Menetelmää on vuosien saatossa kehitetty käytettäväksi kaikissa niissä kasvu- ja kehitysympäristöissä, joissa lapsi ja nuori elää. Menetelmän käytön laajenemisen taustalla on havainto, jonka mukaan yhteisen ymmärryksen lisääntyminen kodin ja lapsen kehitysympäristöjen välillä tukee lapsen ja nuoren arkipäivän sujumista. Kun havaitsemme ja tuemme vahvuuksia ja teemme yhteisiä suunnitelmia, miten toimitaan haavoittuvuuksia havaitessa kotona, päivähoidossa tai koulussa ja vapaa-aikana, tuemme hyvää arkea, kasvua ja kehitystä varhain. Lasta, nuorta ja perhettä ei lähetetä pois, vaan kohdataan siinä hetkessä ja tilanteessa, niillä taidoilla ja käytettävissä olevilla keinoilla, joita kulloisessakin kasvu- ja toimintaympäristössä ammattilaisella on, puhuttiinpa neuvolasta, varhaiskasvatuksesta, koulusta tai jostakin palvelusta, miksi ei myös vapaa-ajan harraste- ja kerhotoiminnoista.

Solakallion koulu

Kuva STM:n kuvapankki // Maria Miklas

Lapset puheeksi –menetelmä sisältää LP –keskustelun ja neuvonpidon. Keskustelu on aina vapaaehtoinen ja perustuu strukturoituun lomakkeeseen. Kaikkiin kohtiin ei tarvitse vastata, jos jonkin asian kertominen ei tunnu mielekkäältä. Keskustelussa edetään siihen tahtiin, kuin sopivalta tuntuu. Jokaisen keskustelun jälkeen tehdään toimintasuunnitelma, jossa pienillä lupauksilla ja konkreettisilla teoilla välitämme ja tuemme pärjäävyyttä. Jos keskustelun perusteella havaitaan, että omat voimat ja käytettävissä olevat keinot tässä eivät riitä, järjestetään neuvonpito. Neuvonpitoon kutsutaan niitä, joilla on mahdollisuus tukea konkreettisesti. Yhdessä sovitaan, mitä kukin voi luvata ja milloin arjen teko toteutetaan. Aina ei tarvita ammattilaisia tai palveluita, sillä perheen omastakin verkostosta ja olemassa olevista kasvu- ja kehitysympäristöistä voi löytyä riittävä tuki!

Lapset puheeksi -menetelmä ei perustu arviointiin

Keskustelussa kohdataan ja kuullaan aidosti, arvostavasti ja tasavertaisesti. Vain näillä tavoin rakentuu aito luottamus. Ammattilaisen tehtävänä on ennen keskustelua tyhjentää oma mieli ennakkoluuloista, valmiista vastauksista ja olettamista. Vanhemman annetaan kertoa ja määritellä lapsen ja nuoren elämään liittyvät vahvuudet ja haavoittuvuudet, joiden kautta todellisuus ja tuki arkeen rakentuu. Keskustelussa pysähdytään sen äärelle, minkä vanhempi sillä hetkellä näkee tärkeimpänä. Keskustelun avulla tuetaan vanhemmuutta ja pohditaan, miten lapsen kanssa voi puhua vaikeistakin asioista ja miten aikuinen voi toimia lapsen kannalta parhaimmalla tavalla. Asioihin on mahdollista palata, seurannasta sovitaan yhdessä; olemmehan kiinnostuneita siitä, mitä muutoksia arjessa havaitaan.

Naisvuori2.jpg

”Kiva päivä” // Lapsen piirustus LAPEn päiväkotivierailulta

Lapset puheeksi -keskustelun äärelle pysähdytään silloinkin, kun arki sujuu, tai viimeistään sillon, kun lapsen käytös tai olemus muuttuu ja on tarve keskustella siitä, mitä lapselle ja perheelle kuuluu. Välttämättä ei synny tarvetta pyytää mukaan muita tukijoita, koska keskustelun myötä ollaan liikkeellä varhain, tukemassa hyvinvointia ja sopimassa yhteisistä kasvatuspäämääristä. Pienillä arjen teoilla voidaan tehdä ihmeitä ja vahvistaa selviytymistä elämän vaikeuksista huolimatta.

Jos kiinnostuit mistä Lapset puheeksi –menetelmässä on kyse, ole rohkeasti yhteydessä; me kerromme mielellään lisää! Tutustu myös Perheterapialehdessä 1/16 julkaistuun erinomaiseen artikkeliin: Arki kantaa -kun se pannaan kantamaan

Anne Pellikka
LAPE Etelä-Savon hankekoordinaattori, Pieksämäen kaupunki

anne.pellikka(at)pieksamaki.fi

Lapsia, nuoria ja perheitä – kuullaan ja kuunnellaan

Saukkonen_Katja_120517

Katja Saukkonen työskentelee LAPE Etelä-Savon muutosagenttina.

Kehittämistyötä tehdään osallistaen, yhdessä!

Etelä-Savon LAPEssa kehitetään palveluja kuulemalla lasten, nuorten ja perheiden ajatuksia ja palvelukokemuksia. Kuntien LAPE-työryhmät järjestävät asukastilaisuuksia ja tapahtumia. Hankekoordinaattorit jalkautuvat lasten, nuorten ja perheiden arkiympäristöön: päiväkoteihin, kouluihin, perhekahviloihin ja -kerhoihin.

Perheet, järjestöihmiset ja ammattiauttajat kehittävät rinta rinnan vanhemmuuden tukea, eroauttamisen palveluita ja perhetyötä. Nuorten vaikuttajaryhmä, perheparlamentti ja asiakasraati tulevat olemaan uusia maakunnallisia osallisuuden muotoja. Asukas voi olla mukana monella eri tavalla: osallistumalla tapaamisiin, kirjoittamalla tai kertomalla kokemuksistaan, toimimalla havainnoija-asiakkaana, toimimalla kehittäjävanhempana tai osallistumalla neuvonantajaryhmään.

Oikea-aikaista tukea arkeen

Muutosagenttina kuulen tärkeistä lasten ja perheiden arkeen vaikuttavista asioista. Arjessa kaivattaisiin esimerkiksi äitien ja isien ryhmiä sekä mahdollisuuksia spontaaniin toisten tapaamiseen. Tarvitaanko aina ammattilaista valvomaan kokoontumisia? Lapsen on päästävä kesken koulupäivän oikomishoitoon bussilla myös pienestä kunnasta. Voisiko neuvolatarkastuksen hoitaa joskus päiväkodissa hoitopäivän yhteydessä? Tuetaanko vanhemmuutta parhaiten tarjoamalla palvelua ainoastaan virka-aikaan? Mitä tarkoittaa vanhemmuuden tukeminen koulun arjessa?

LAPEssa kehitetään palveluja yhdessä. Poliittisten päättäjien kanssa pohditaan, millä tavoilla lapsi- ja perheystävällistä toimintakulttuuria omassa organisaatiossa tai kunnassa edistetään. Etelä-Savossa on noussut keskusteluun muun muassa maksuton päivähoito ja kouluruokailuun panostaminen.

Ammattilaiset tarvitsevat uudenlaisia tapoja tehdä työtä ja tarjota palveluja. Tavoitteena on koota niin julkisen, kolmannen sektorin kuin yksityisen puolen ammattilaisia yhteiseen työhön perheen kanssa. Palveluohjaus ja perheen vastuutyöntekijän nimeäminen ovat keinoja helpottaa perheiden asiointia. On päästävä irti palvelusta toiseen lähettämisestä. Erityispalvelut tulee saada helposti ja oikea-aikaisesti.

Perhe keskiössä

On tärkeää tukea koko perhettä, ei vain yhtä sen jäsentä. Perheen läheisverkostolla, esimerkiksi isovanhemmilla ja ystävillä on usein keskeinen rooli perheiden arjessa.

Tavoitteena on parantaa ammattilaisten vuorovaikutusta lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Yksi tapa siihen on lapset puheeksi -keskustelu, johon on koulutettu ja koulutetaan laajasti päiväkotien, koulujen ja perheiden palveluiden työntekijöitä.

Osaamisen lisäksi kyse on asenteesta ja yhteisestä vastuunottamisesta palvelukokonaisuudesta. Lapset kaipaavat läsnä olevaa ja luotettavaa aikuista ja perheet heitä kuulevaa ja kunnioittavia työntekijöitä.

Lue tästä lisää LAPE-kärkihankkeesta

Katja Saukkonen, LAPE Etelä-Savon muutosagentti

Teksti on julkaistu Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen blogissa 12.5.2017.