Eroauttamisen kehittämisessä yhdessä tekeminen on voimaa

Meitä jokaista on varmasti koskettanut ero jollakin tapaa. Jos ei omakohtaisesti, niin sukulaisen, tuttavan tai työkaverin kautta. Eroja tapahtuu nykyaikana paljon, noin 13000-14000 avioliittoa päätyy eroon vuosittain, joten tähän on hankala olla törmäämättä. Myöskään päättyneitä avoliittoja emme voi tässä kohtaa unohtaa. Perheiden kanssa työskentelevät kohtaavat työssään paljon perheitä, joissa ero on ollut ajankohtainen jossain vaiheessa elämää. Ero koskettaa kaikkia perheen jäseniä sekä lähisukulaisia. Kaikilla heillä on oikeus tulla kohdatuksi eron keskellä.

keksi_stm_karkihankkeet

Kuva: STM:n kuvapankki // Suvi-Tuuli Kankaanpää

LAPE Etelä-Savon eroauttamisen hankkeessa eroihin liittyvän kohtaamisen ja tukemisen tärkeys on nostettu esille pitämällä keskustelua yllä eroon liittyvistä teemoista ja tuen saannin mahdollisuuksista. Keskustelua ja pohdintoja on käyty eri alojen toimijoista koostuvissa kehittäjäryhmissä. Eroauttamisen kehittäjäryhmät ovat kokoontuneet Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Kehittäjäryhmien jäsenet ovat työnsä kautta sidoksissa eroauttamisen teemaan, mutta heillä voi olla myös omakohtaista kokemusta asiasta.

Perheiden ääni on ollut esillä LAPE Etelä-Savon ja Xamkin perheille teettämässä kyselyssä. Lisäksi hankkeen aikana erot ovat olleet teemana esillä kansalaisten keskuudessa teemailtojen muodossa sekä lehtijutuissa. Näkökulmana on ollut avun hakemisen tärkeys ja keinot saada tukea erotilanteessa. Voi olla, että helposti unohdamme itsemme, lapsemme tai läheisemme, kun kohtaamme eron. Kyse on kuitenkin kriisistä, jolla on suuri vaikutus elämäämme ja sen käsittelemiseen usein tarvitsemme tukea vertaiselta, ystävältä, ammattiauttajalta tai muista keskustelukanavista, kuten www.apuaeroon.fi -chatista.

chat huhtikuu 2

Eroauttamisen tärkeys on LAPE työskentelyn aikana saanut uuden merkityksen myös toimijoiden keskuudessa. Asia todellakin puhututtaa. Halutaan löytää uusia tapoja auttaa perheitä ja kehittää omaa työtä sekä palveluihin liittyviä rakenteita siten, että ne palvelevat eron kohdanneita perheitä ja läheisiä. On mahtavaa huomata toimijoiden suuri halu auttaa. Eroauttamisen kehittäjäryhmissä on käyty keskustelua tuen tärkeydestä, joista etenkin lapsen tukemisen merkitys eroissa korostuu. Yhteinen puhe on ollut tie kehittämisen painopisteiden löytämisen äärelle. Tällä hetkellä yhteinen kehittäminen on siinä pisteessä, että rakennamme eroauttamisen toimintamallia, joka tukee sekä perheitä että toimijoita. Paljon muutakin hyvää on matkan varrella tehty, kuten vertaistuen mahdollisuuksien vahvistamista ja kehittämistä Etelä-Savoon.

Tämä osoittaa sen, miten paljon yhteistyöllä ja yhdessä tekemisellä on merkitystä. Ilman yhteisestä puheesta muodostunutta näkyä olisi vaikea siirtää suuria kiviä tiellämme. Yhdessä meissä on enemmän voimaa!

Tiina Kainulainen
Eroauttamisen hankekoordinaattori, LAPE Etelä-Savo
Viola – väkivallasta vapaaksi ry

10-kuinen LAPE

LAPE-työ on Etelä-Savossa 10-kuinen, joten on hyvä hetki pieneen mietintään. 10 kuukauden ikäistä LAPEa pohtiessani aloin muistella, miten lastenneuvolassa sain aikoinaan lapsen kehityksen kuvauksia. Muistan kuinka tarkkaan omien lasteni kohdalla niitä luin. Haluan palata näihin kuvauksiin, joita 10-kuisesta käytetään ja peilata niitä LAPE-elämään.

paljon onnea! (1)

”Useammat vauvat osaavat ryömiä tai kontata nopeasti. Kulman takana odottaa jo seuraava merkittävä virstanpylväs: kävelemään oppiminen. Tasapaino kehittyy huimaa vauhtia ja jotkut saattavat ottaa jo ensimmäisiä askeleita ilman tukea. Kiipeäminen alkaa kiinnostaa, mutta intoa lapsella tässä vaiheessa on vielä enemmän kuin taitoa.”

LAPEssa olemme 10 kuukauden aikana uteliaana ryömineet erilaisten työntekijöiden ja työyhteisöjen arkeen. Olemme saaneet mukaan työntekijöitä, joiden kanssa yhdessä olemme voineet harjoitella seuraavia askeleita. Näitä LAPE askeleita ovat mm. maakunnallisen perhekeskuksen määrittely, vanhemmussuunnitelman testaus ja Hackneyn mallin pilotoinnin käynnistäminen. Rohkeasti olemme edenneet erilaisten kehittäjäryhmien kanssa, joissa on yhteisesti suunniteltu kuinka rakennetaan yhteistä tietä eteenpäin. Tasapainoa, vai tasapainottelua? Tätä on harjoiteltu monessa työyhteisössä liittyen siihen, mihin kohtaan muutosohjelman LAPE-työ istuu ja asettuu.

”Lapsi rakastaa hauskanpitoa ja hulluttelua. Naurua riittää! Kaappien ja laatikoiden avaaminen ja sulkeminen on erityisen mielenkiintoista. Lapsi kiinnittää entistä enemmän huomiota esineiden yksityiskohtiin. Musiikin kuunteleminen ja sen tahdissa tanssiminen tai keinahteleminen yhdessä vanhempien kanssa on lapsesta mukavaa.”

LAPEssa olemme lähteneet positiivisessa hPeke-malli_ympyräengessä kyselemään perheiltä millaista on hyvä lapsiperheiden arki. Olemme nostaneet keskiöön asioita, jotka ovat perheiden kannalta tärkeitä, mitkä tuottavat iloa ja mitkä auttavat perheitä tanssimaan heidän oman näköistä elämää. Siihen tanssiin voi tarvittaessa kutsua mukaan muitakin, olkoot ne sitten läheisiä, verkostoja tai palveluja.

Konkreettisesti olemme 10 kuukauden aikana käynnistäneet keskustelun ja suunnittelun perheitä lähellä toimivasta perhekeskus-toiminnasta, joka kokoaisi meidät kaikki lasten ja perheiden parissa toimivat yhteiseen tanssiin perheiden hyväksi.

Koska teemme LAPE-työtä sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksen turvin tämän vuoden loppuun saakka, on syytä tehdä pieni inventaario myös siitä, ovatko keskeiset toimijat mukana kehittämisessä, missä vaiheessa eri kokonaisuudet etenevät ja olemmeko keskittyneet olennaiseen? Kuten pienten lasten elämässä, myös LAPE-muutoksessa aika kuluu siivillä! Tarkoituksemme on pyrkiä luomaan hyvä alusta LAPEn kasvulle, sille 1 vuoden ja 10 kuukauden ikäiselle, joka ei vielä joulukuussa 2018 todellakaan voi jatkaa elämäänsä täysin yksin.

Mari Tuomainen
Projektipäällikkö, LAPE Etelä-Savo

 

Hajanaisuudesta yhteiseen päämäärään

On valtakunnallisesti tunnustettu fakta, että sosiaali- ja terveydenhuollon apu perheille on hajanaista. Ammattilaiset tekevät hyvää ja laadukasta työtä, mutta olemme palveluissa perinteisesti olleet liikaa kiinni hallinnonalojen, yksiköiden ja seinien rajoissa. Hyvin usein keskusteluissamme perheiden kanssa tulee esiin juuri tämä ongelma: Perheet kokevat olevansa usein ”väärässä paikassa”.

LAPE muutosohjelma pyrkii saamaan tähän muutoksen. Hajanaisista ja byrokraattisista käytännöistä haluamme perheiden tuen ja auttamisen ytimeen. Haluamme vastata siihen, mitä perheet ajattelevat arjen tukena sekä vahvistaa perheiden voimavaroja tarpeiden mukaisesti.

Edellinen blogi käsitteli perheneuvoa ja sen verkostomaista mallia. Tällä viikolla esittelemme tiedon jakamiseen ja yhteiseen työhön keskittyvää monitoimijaisen arvioinnin mallia.

Solakallion koulu

Kuva Maria Miklas / STM:n kuvapankki.

Mitä on monitoimijainen arviointi?

Monitoimijainen arviointi on tapa jakaa tietoa perheiden ja ammattilaisten kesken mahdollisimman tehokkaasti ja helposti. Varsinkin erityisen tuen palveluissa kuten lastensuojelussa ja lastenpsykiatrialla on tyypillistä, että perheellä on useita asiakkuuksia eri toimijoihin. Erityisen tuen palveluiden lisäksi asiakkuus voi tavallisesti olla esimerkiksi neuvolaan ja varhaiskasvatukseen.

Jotta ammattilaiset voivat työskennellä tehokkaasti, tulee heidän arvioida perheen kanssa, mihin asioihin perhe tarvitsee tukea ja miksi. Ongelma muodostuu, kun ammattilaiset eri yksiöissä tekevät arvioinnin aina uudelleen, eikä edellisessä yksikössä tehtyä arviointia huomioida. Perhe joutuu pahimmillaan selittämään samat asiat useaan kertaan peräkkäin eri paikoissa. Ammattilaiset myös ymmärtävät perheen kertoman tiedon vähän eri tavoin, riippuen esimerkiksi ammattinimikkeestä, työhistoriasta ja yksiköstä, mitä edustavat.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan monitoimijainen arviointi on sitä, että arviointi perheen tilanteesta tehdään kaikkien tarpeellisten toimijoiden kanssa yhdessä, perhe mukaan lukien. LAPE Etelä-Savossa pyrimme siihen, että erityisen tuen ammattilaiset mm. psykiatrialta ja lastensuojelusta jakavat omaa osaamistaan perheiden ja perustason toimijoiden muun muassa neuvolan ja varhaiskasvatuksen käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kun perheelle syntyy huoli omasta tilanteestaan, he saisivat avun ja tuen heti ilman lähetteitä sieltä paikasta, missä he jo pääsääntöisesti asioivat.

stm_karkihankkeet

Kuva Suvi-Tuuli Kankaanpää / STM:n kuvapankki.

Uudenlainen tapa tehdä yhdessä

Yhdistettynä viime blogissa esiteltyyn perheneuvoon, monitoimijainen arviointi pyrkii siihen, että perhe ei ole koskaan sosiaali- ja terveyspalveluissa ”väärässä paikassa”. Toimijat tekevät tiiviimpää yhteistyötä ja jakavat asiantuntijuuttaan avoimuuden ja perheiden hyvinvoinnin nimissä.

Tavoitteellista on, että perheet saavat mahdollisimman helposti yhteyden ja tarpeenmukaisen tuen kaikkien lapsiperheiden toimijoiden verkoston kautta. Tuki voi olla järjestön toimintaa, seurakunnan apua tai sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua. Perhe ohjautuu sopivan tuen piiriin ensin perheneuvon kautta, jonka jälkeen monitoimijainen arviointi takaa sen, että perhe saa yhdellä kertaa, yhden arvioinnin kautta sen avun ja tuen, joka perheen voimavaroja parhaiten vahvistaa.

Millekkäs kuulostaa?

Olli Humalamäki
LAPE Etelä-Savo
Erityisen- ja vaativamman tuen koordinaattori