Parisuhteen tuen kortti – työkalu tarpeeseen

Parisuhde on keskeinen osa perheen hyvinvointia

Vanhempien parisuhde on lapsen koti.
Kun vanhemmat voivat hyvin, lapsikin voi hyvin.

Parisuhde on perheen jalusta.
Kun tuemme parisuhdetta, tuemme myös vanhemmuutta.

Näillä ajatuksilla eri ammattilaiset pohtivat parisuhteen tuen merkitystä LAPE Etelä-Savon työryhmissä. Parisuhteen merkitys lapsen ja koko perheen hyvinvoinnille tiedostetaan erittäin hyvin.

Kun ammattilaisten kanssa keskusteltiin, kuinka he konkreettisesti tukevat parisuhdetta perheiden kanssa työskentelyssä, löytyikin jo enemmän hajontaan. Joillekin työntekijöille vanhempien parisuhteesta puhuminen on luontevaa ja olennainen osa omaa työnkuvaa. Moni ammattilainen kuitenkin myöntää parisuhteen olevan toisinaan myös arka aihe nostaa esille. Parisuhde koetaan henkilökohtaiseksi asiaksi eikä sen puheeksi ottaminen ole aina helppoa.

Perheet toivovat parisuhteen puheeksiottoa

Asiasta ei uskalleta puhua.
Parisuhteesta puhumiselle ei ole varattu aikaa.

Parisuhteen vahvistamista eri ammattilaisten suunnalta.
Kysyttäisiin miten parisuhde voi.

Koulutusta työntekijöille, että olisi valmiuksia tukea oikeasti parisuhdetta.

Perheiden vastauksissa esitetään, olisiko mahdollista saada parisuhteeseen matalan kynnyksen keskusteluapua ammattilaisilta. Kaikki vanhemmat eivät halua puhua parisuhteestaan muiden kuin oman kumppanin tai ystävien kanssa, mutta iso osa kuitenkin toivoo, että parisuhteesta puhuttaisiin avoimemmin ja tarjottaisiin tukea jo varhain.

Työkalu parisuhteesta puhumisen tueksi

Perheiltä ja toimijoilta saatujen toiveiden ja ajatusten pohjalta lähdimme kehittämään Parisuhteen tuen korttia. Idea kortista sai innostuneen vastaanoton ammattilaisilta, aiemmat työkalut ovat olleet laajoja ja vaatineet enemmän työskentelyaikaa. LAPEn oma parisuhteen tuen kortti on helppo antaa perheelle kotiin mukaan tai käydä kortin kautta teemoja läpi yhdessä vanhempien kanssa. Kortin lopullista muotoa on hiottu useaan otteeseen, sitä ovat kommentoineet parisuhteen tuen ammattilaiset ja vanhemmat. Lisäksi se on käynyt testattavana pariskunnilla ja ollut kokeilussa työntekijöiden ja vanhempien välisessä työskentelyssä. Yhdessä on työstetty helmi, työkalu tarpeeseen.

Parisuhteen tuki-ETUPUOLI

Kortin etupuolella kuvataan parisuhteen keskeiset teemat: läheisyys, yhteiset arvot, vuorovaikutus ja vastuun jakaminen. Kääntöpuolella pariskunta haastetaan yhteiseen tehtävään. Keskustelun kautta avataan omia ajatuksia ja keskitytään kuulemaan parisuhteen toista osapuolta. Kortti tarjoaa konkreettisen mahdollisuuden sopia yhdessä, mitä osa-aluetta lähdetään kehittämään ja milloin tarkistetaan, onko muutosta tapahtunut.

Parisuhteen tuki-TAKAPUOLI.png

Kortin tavoite on herätellä vanhempia miettimään parisuhteen tilaa ja käymään yhteistä keskustelua. Ammattilaisille kortti tarjoaa helpon, konkreettisen välineen ottaa parisuhde puheeksi vanhempien kanssa. Mukana kehittämisessä olleet ammattilaiset ideoivat, että korttia voi käyttää myös muiden menetelmien tai työkalujen rinnalla (esim. parisuhteen roolikartta, parisuhteemme arvot -opas). Parisuhteen tuen työskentelyä voi ohjata kortin avulla myös ensin pienin askelin ja sitten kokonaisvaltaisemmin.

Tulosta kortti tästä: Parisuhteen tuen kortti

Kokeile itse omassa parisuhteessasi tai ota käyttöön työssäsi perheiden voimavarojen vahvistamiseksi.

LAPE hankekoordinaattorit
Katri Manninen, MLL Järvi-Suomen piiri
Saara Hanhela, Essote

Kertomus eteläsavolaisten perheiden arjesta.

Mummu lähetti postikortin. Se laitettiin jääkaapin oveen. Jääkaapista isi lorautti maitoa kahviin. Ennenkuin kahvi on juotu, ei tehdä mitään. Leikin sillä välin kissan kanssa. Siinä kortissakin on kissa, joka on harmaa ja näyttää melkein yhtä vanhalta kun mummu. Isovanhemmat on mahtavia, ne auttaa, kun tarvitsemme tukea ja tsemppiä ja kun haluamme puolisoni kanssa käydä kahdestaan rauhassa kaupassa. Lapset nauttii, kun on hyvää ruokaa. Spagetti kuulemma on. Ja mehukeitto. Sitä tarjotaan joka päivä päikyssä. Päikyn täti puistelee päätään: ”ei nyt ihan joka päivä”. Päiväkoti saisi kyllä olla vähän lähempänä. Ja sitä on vaikea ymmärtää, miksi jonkun perheen lapset joutuvat eri päiväkoteihin? Silloin on hyvä arki vaakalaudalla. Lauta on erinomainen asia, koska leikkipuistojen keinut ja liukumäet on laudasta. Ne, jos mitkä, helpottaa lapsiperheen arkea. Kiitos kiikuista kaupungin miehet, joilla on kypärät päässä! Jääkiekkoharrastuksessa kypärä on tärkeä. Olen harrastanut jääkiekkoa jo kolme viikkoa, eli osaan jo tosi paljon asioita – melkein yhtä paljon kun ammattilaiset. Isona minusta tulee Neymar. Paitsi hän pelaa jalkapalloa, huomauttaa äiti. Äitit tietää paljon asioita. Parasta on, kun äiti ja isä tietää saman verran samoista asioista, eikä synny riitaa. Jos syntyy, menen omaan huoneeseen, koska riitelyä ja huutoa en halua kuulla. Joskus vaan tämänkin super-äidin raivo pulpahtaa pintaan ja tuntuu, että on pakko huutaa. Huutamisen hillintään auttaa vertaistuki. Olisi tosi hyvä, jos tukiryhmät olisi nähtävillä netissä yhdestä paikasta. Kävin Essoten verkkosivuilla etsimässä. Se oli turhauttavaa. En mene uudestaan. Uudestaan, uudestaan! Huutaa lapsi, kun hän on ollut ekaa kertaa luokkakaverilla yökylässä. Meidän kylällä kaikki moikkaa kaikkia, siitä syntyy hyvä yhteisöllisyyden tunne. Silloin tuntuu pahalta mennä kouluun, jos mulla ei ole siellä yhtään kaveria. Kaverit on niin tärkeitä. Lapsille ja vanhemmille. Mun kaverit asuu muualla Suomessa ja maailmalla. Siksi usein mietin, voisiko näihin vanhemmuuden haasteisiin ja parisuhteeseen saada keskusteluapua ihan ammattilaisilta? Jotenkin tuntuu, että tuki on arviointien ja lomakkeiden, lähetteiden takana. Ja minä vain haluaisin purkaa ajatuksiani jollekin muulle kuin puolisolle. ”Puoliso on sellainen, joka tykkää mun äidistä ja minusta. Se hymyilee ja ottaa mut mukaan, kun viedään joulukortit postiin.”

Koottu eteläsavolaisilta lapsilta, nuorilta ja vanhemmilta saaduista Hyvä arki & Kiva päivä -teksteistä ja kuvista.

Saara Hanhela, Hankekoordinaattori
LAPE Etelä-Savo

2.3 Uusioperhe

Kehittäjävanhempana Rantasalmella

Huh! Mistä päästä aloittaisin. Kokeilin jo tehdä netissä hakua käyttäen hakusanoja ”lapsiperhepalvelut Rantasalmella”. Selkeästi ei mitään noussut heti esille, muuta kuin toimintasuunnitelman näköinen tiedosto. Ei näin! Seuraava kohde: Rantasalmen kunnan sivut. Hakeako alaotsikolla koulut ja opiskelu, varhaiskasvatus, sosiaalipalvelut, nuoriso, sivistystoimi… ? Saisiko kaikki kivasti yhden otsikon alle. Helpottaisi huomattavasti hakua.

Olen muuttanut Rantasalmelle noin kaksi vuotta sitten. Tuntuu etten vieläkään ole oikein perillä mitä kaikkea meillä täällä on. Olisiko näin että toimintaa ja tukea on jopa niin paljon, ettei yksinkertaisesti tiedä edes mitä etsiä? Jos paikalliselta kysyy, vastaus on: ”Meillä on puhallinorkesteri ja teatteri”. Hyvä, mutta mitä jos ei ole muusikkoja tai näyttelijöitä perheessä?

rantasalmi.fi

Kuvakaappaus http://www.rantasalmi.fi -sivustolta.

Vanhasta tottumuksesta tiesin että seurakunta ainakin järjestää kerhoja, joten katse suuntautui sinne. Nappiosuma! Yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa on maksuttomia kerhoja alle kouluikäisille, joita järjestetään ilman vanhempaa ja vanhemman kanssa. Sinne siis! Sieltä sain lisätietoa, että varhaiskasvatus järjestää omassa tilassa myös avoimia, maksuttomia kerhoja. Mitenkäs meidän nuori, teini-ikäinen? Loistavaa, Rantasalmella on Nuokkari, maksuton paikka jonne nuoret voi mennä koulun jälkeen, aukioloajat vaihtelevat viikottain, samoin ikäjakauma: tiettyinä päivinä tietyn ikäisille. Haa! Nuorille järjestetään myös matkoja, mm. Elämä Lapselle -konserttiin ja shoppailemaan. Näissä ei tiettävästi ole edes ikärajaa? Koko perheelle avoimia matkoja, joille voi ilmoittautua, matkat maksavat jonkin verran, samoin jos on konsertti tms. liput pitää lunastaa itse.

Kesäaikana vähän vilkastuu ja toisaalta rauhoittuu. Nuokkari menee kiinni, kerhot jäävät kesälomille, MUTTA leikkipuistossa alkaa varhaiskasvatuksen järjestämä maksuton leikkipuistokerho johon otetaan tietyn ikäisiä lapsia. Myös maksuttomat uimakoulut alkavat, sijoittuen jopa neljälle (?) eri alueelle. Nuorille ei valitettavasti ole oikein mitään, siinä olisi korjaamisen kohta. Nuoret ovat aika vallattomia kesäisin, aika käy pitkäksi, joten heille voisi tarjota jotain.
Syksyn/talven aikana tuetaan mm. uimista järjestämällä kyyditykset Juvan uimahallille. Liput lunastetaan itse, matka on muistaakseni maksuton.

Kirjastoon on pikkuhiljaa levinnyt enemmän lapsiperheille sunnattua toimintaa. MLL järjestää kouluvuoden aikana parin viikon välein maksuttomia satutunteja, jotka on tarkoitettu alle kouluikäisille, mutta on avoimessa tilassa, joten vapaa pääsy. Keväällä varhaiskasvatus ja neuvola (?) järjestivät maksutonta muskaria, joka oli suunnattu alle 3-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmille. Joka syksy järjestetään Taiteiden ilta jossa on paljon ohjelmaa lapsille ja perheille. Nyt alkoi pyörimään myös Vanhempainkahvila, johon toivoisin enemmän osallistujia vanhemmista. Onko niin, että tieto ei kulkeudu vanhemmille että Vanhempainkahvila on, vai onko kynnys tulla paikalle liian korkea? Ollaanko me somestuttu liikaa?

Vanhempainkahvilan logo_Rantasalmi

Päätin lähteä kehittäjävanhemmaksi ollakseni enemmän kartalla mitä kunnassa tapahtuu. Toinen lapsista on teini, jolla ei ole ikinä mitään tekemistä ja toinen koulutaivaltaan aloitteleva, jolla on kaikki uusi edessä. Todellakin, toivoisin tapaavani muita vanhempia, keskellä ei-mitään asuvana olisi kiva tavata muita aikuisia ja saada mahdollisesti uusia kavereita, kenen luona voisi vierailla ja ketä voisi tavata, kutsua kylään – koskien siis lapsia ja omaa itseäni.

Kehittäjävanhempi, Rantasalmi

Terveisiä Pertunmaan LAPE-perheilloista!

Syksyllä 2017 LAPEssa toteutimme kokeilun LAPE-perheilloista. Iltojen teemat tulivat toiveena vanhemmilta, teemallisia iltoja järjestettiin Mikkelin kouluissa ja päiväkodeissa. Mukana oli asiantuntijoita, aikaa järjestettiin asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi yhteiselle keskustelulle ja vertaisuuden mahdollistamiselle. Kaiken ytimessä pyrittiin pitämään vanhemmuuden tukea, informaation jakamista sekä ammattilaisten tulemista lähemmäs perheitä. Illoista tehtiin myös mallinnus ja opinnäytetyö. Konseptin voi ottaa kuka tahansa käyttöön tekemämme osallisuustyökalun avulla. Pertunmaan toimijat ottivat kopin ja toteuttivat iltoja tänä syksynä. Blogissa saattekin lukea  Mäntyharjulla terveydenhoitajana toimivan Piian raportoinnin Pertunmaan LAPE perheilloista!  

Pertunmaan paikallisten LAPE- iltojen idea heräsi ja nousi alun perin LAPE Etelä-Savon kehittäjäryhmän tuen avulla ideoivassa ilmapiirissä, paikallisen Pertunmaan LAPE-ryhmän tuen ja myös yksittäisten terveydenhuollon ammattilaisten aktiivisuuden avuilla, ideoiden iltoja yhdessä kuntapuolen edustajan ja hankekoordinaattori Katri Mannisen kanssa.

Järjestäjätiimin kuului Pertunmaalla yksittäiset järjestöt: SPR, MLL, 4-H, Pertunmaan kunta ja lisäksi myös Essoten Pertunmaan perhe- ja neuvolapalveluiden sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä sosiaalitoimen työntekijät omalta osaltaan.

Pertunmaan LAPE perheilta 2

Osallistujia oli kahdessa eri illassa (19.9.18 ja 9.10.18) n.30.aikuista/ilta, sekä lapsia n.10. Ensimmäinen ilta oli lasten käytösvaikeuksista ja puhumassa oli Anu Kokkonen erityisluokan opettajan roolissaan. Toisessa illassa oli perheterapeutti Hilkka Aurinko keskustelemassa perheiden kanssa riittävän hyvästä vanhemmuudesta. Molemmat illat koettiin paikallisesti erittäin positiivisiksi, vaikuttaviksi ja hyviksi. Lisäksi illoista oli antia ja positiivisia vaikutuksia arkeen myös erityislasten ja haastavissa perhetilanteissa olevien lasten perheisiin.

Jatkossa Pertunmaalla olisi tavoitteena järjestää paikallisia LAPE -iltoja peräti kaksi syksyisin ja kaksi keväisin, eli 4.iltaa vuodessa. Varhaisen tuen perheiltojen aiheita on tarkoitus vaihdella, eri-ikäisten lasten perheisiin tuen antamiseksi sekä lisäksi myös ESSOTE perustason palveluiden esittelyn ja tiedostamisen unohtamatta. Tuleviin iltoihin olisi tarkoitus yhdistää myös ajankohtaisia aihealueita vanhemmuuden, perheiden hyvinvoinnin lisäämisen sekä ryhmämuotoisen vanhemmuuden tuen verkostoitumisen mahdollisuuksille. Yksi tulevan perheillan aiheena paikallisen LAPE- työryhmän toimesta voisi olla päihde- ja mielenterveystyöntekijä Jaana Vähäkankaan koulutustilaisuus pienten lasten vanhemmille päihteistä.

Pertunmaan LAPE perheilta

Pertunmaan LAPE perheillassa 9.10.2018 tupa täynnä Yhtenäiskoululla.

Kevään 2019 tavoitteeksi asetettiin yhteisesti paikallisen LAPE- työryhmän toimesta: Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmän toteuttaminen 5-10 -vuotiaiden lasten perheisiin Pertunmaalla. Kyseinen toive nousi perheiltä mielipiteiden ja palautteen antamisen yhteydessä.

Piia Repola, terveydenhoitaja
Pertunmaan neuvola ja kouluterveydenhuolto
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä

Ota käyttöön osallisuustyökalut lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi

LAPE Etelä-Savossa olemme pitäneet tärkeänä lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta. Kirjoitimme osallisuustyöstä raportin, johon pääset tutustumaan tästä linkistä. Kaikessa tekemisessä olemme pyrkineet lähtemään liikkeelle siitä, miten perheet näkevät ja kokevat nykytilan ja mikä olisi heidän näkökulmastaan tavoitteellista. Olemme niin innoissamme osallisuudesta, että haluamme tarjota kaikille sopivia mahdollisuuksia osallisuustyöhön! Alla on esiteltynä kolme LAPEssa luotua osallisuuden mallia, joihin olemme tehneet yksinkertaiset A4 -kokoiset osallisuustyökalut. Tutustu, innostu ja kokeile! Lähde vaikka liikkeelle siitä, että kirjoitat tähän pohjaan oman toimintasuunnitelmasi osallisuustyölle.

Vanhemmuuden tuki: LAPE Perheillat

Mukana_Karkihankkeessa_FI_RGB (1)

Osallisuustyökalu perheiltojen järjestämiseen

Syksyllä 2017 toteutimme Mikkelissä perheiltoja.  Järjestimme teemallisia vanhempainiltoja päiväkodeissa ja kouluissa. Ytimessä oli vanhemmuuden tukeminen, informaation jakaminen, palveluiden ja toimijoiden esille tuominen sekä vertaistuen mahdollistaminen. Perheiltojen teemat olivat lapsen käytöksen pulmat, vanhemmuus eron jälkeen sekä kiusaaminen. Toiveet teemoista tuli eteläsavolaisilta perheiltä LAPEn hyödyntämien sosiaalisen median kanavien kautta. Tilaisuudet olivat kaikille avoimia riippumatta lasten iästä, hoitopaikasta tai koulusta.

Aloitimme illat tarjoamalla iltapalan. Tämän jälkeen MLL:n lastenhoitajat järjestivät ohjelmaa lapsille, kun aikuisten ohjelmassa pureuduttiin illan teemaan. Alueen asiantuntijat syventivät aihetta ja esittelivät omaa toimintaansa. Pyrimme saamaan mukaan iltoihin sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistystoimen ja järjestöjen toimijoita. Osassa iltoja vertaiset olivat mukana paneelikeskustelussa. Tällä vauhditettiin yhteistä keskustelua, jota jatkettiin pienissä ryhmissä. Perheilloissa oli mukana kaksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijaa, jotka toteuttivat kyselyn perheille ja tekivät illoista opinnäytetyön. Mallin pohjalta perheiltoja on järjestetty syksyllä 2018 myös Pertunmaalla.

Kodin ja koulun välinen yhteistyö: Kiva päivä -työskentely luokissa

Osallisuustyökalu opettajille luokan hyvinvointityöhön

LAPEn yhtenä tavoitteena on kuvata yhteisöllisen   IMG_1376hyvinvointityön maakunnallinen malli. Tätä varten halusimme kuulla koululaisten ajatuksia hyvinvoinnista. Keväällä 2018 sovimme kouluvierailuja Pieksämäelle ja loimme samalla työskentelymallin, jolla luokan oppilaat osallistuvat hyvinvointityön määrittelyyn.

Ensin piirsimme lasten kanssa kiva päivä -kuvat. Aloitimme siitä hetkestä, kun lapsi tulee kouluun ja päätimme siihen, kun lapsi menee nukkumaan. Tämän jälkeen oppilaat tekivät itsenäistä työskentelyä post it -lappujen kanssa. Oppilaat saivat miettiä vihreille lapuille 1-3 asiaa, mitkä vaikuttavat siihen, että tulee mielellään kouluun sekä punaisille lapuille 1-3 asiaa, mitkä vaikuttavat siihen, että ei tule mielellään kouluun. Tämän jälkeen lapset kirjoittivat post it -lapuille miten aikuinen voi vaikuttaa lapsen kivaan päivään tai kouluun tulemisen mielekkyyteen. Kävimme laput läpi yhteisen keskustelun kautta. Opettaja oli mukana keskustelussa.

Koimme, että työskentely oli antoisaa, mutta jäi vajavaiseksi toimenpiteiden osalta. Opettajien kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen lisäsimme malliin osion, jossa opettaja kokoaa oppilaiden kanssa tehdyn työskentelyn tulokset yhteen ja esittelee ne luokan vanhempainillassa. Vanhempien ja opettajan tehtäväksi jää luoda luokan hyvinvointia tukeva toimintasuunnitelma oppilailta kerätyn materiaalin pohjalta.

Perheiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen: Perheparlamentti

Osallisuustyökalu kunnan Perheparlamentin perustamiseenHyvä arki_matala kynnys palveluille

Pieksämäen LAPE-työryhmä mietti LAPE-kauden alussa miten osallistaa lapset, nuoret ja perheet yhdessä kunnan ja kolmannen sektorin kanssa toimimaan ja kehittämään lasten, nuorten ja perheiden palveluja Pieksämäellä. Yhtenä uutena toimintatapana päätettiin toteuttaa perheparlamentti, jonka tavoitteena oli nostaa perheiden kokemusasiantuntijuus kehittämiseen mukaan.

Perheparlamentti on edustuksellinen tavallisista pieksämäkeläisistä koottu kokemusasiantuntijaryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti kehittämään palveluja. Pyrkimyksenä on, että avoimen keskustelun ja kahvittelun lomassa voidaan luoda uudenlaisia tapoja tuottaa palveluja varhaisemmin, perheiden tarpeet huomioiden. Perheparlamentin tapaamisiin on avoin pääsy kaikilla  vanhemmilla. Osa on tullut mukaan myös henkilökohtaisesta kutsusta, kun toimijat ovat bonganneet palveluiden kehittämisestä kiinnostuneita vanhempia. Parlamentti on kokeiluvaiheessa ja etsii muotoaan. Pieksämäellä haetaan uudenlaisia, osallisuutta tukevia toimia ja käytäntöjä, jotta kuntalaisilla olisi aito mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Toiminta on tarkoitus vakiinnuttaa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden perustyöhön.

Saara Hanhela, varhaisen tuen hankekoordinaattori 
LAPE Etelä-Savo

Vanhempainkahvila -toimintaa Rantasalmella

Useassa Etelä-Savon kunnassa on alkanut näkyä mukava yhdessä tekemisen meininki LAPE-työn tiimoilta. Perheneuvoverkoston valmennuksessa on mukana toimijoita 9 kunnan alueelta, pikkuhiljaa Perheneuvot käynnistyvät ympäri maakuntaa perhekeskustoiminnan mukaisesti. Lisäksi kunnissa on alettu järjestää perheiltoja, perustettu uusia vertaistukiryhmiä ja mietitty miten yksissä tuumin perheiden arjen voimavaroja voitaisiin vahvistaa. Rantasalmella noin 3 600 asukkaan kunnassa uusi perheitä varten suunniteltu matalan kynnyksen kohtaamispaikka on toimintatalo Oskarissa kerran kuussa järjestettävä Vanhempainkahvila, josta tällä kertaa blogissa kertovat Maija ja Jenna.

Vanhempainkahvila on saanut alkunsa LAPE-hankkeen myötä, jossa yhtenä tärkeänä osana on avoimien kohtaamispaikkojen luominen perheille. Samalla olemme pystyneet myös vastaamaan perheiltä tulleisiin toiveisiin siitä, että olisi mukava tavata ilta-aikaan muita vanhempia vertaistukena, toiselta paikkakunnalta muuttaneet voisivat tutustua uuden paikkakunnan perheisiin ja myös nuorten vanhemmille olisi tarjolla paikka, jossa vaihtaa ajatuksia ja saada tarvittaessa matalalla kynnyksellä tukea asioihin, jotka mietityttävät.

Vanhempainkahvila -toiminta on luonut innostavan yhteistyön eri toimialojen välillä. Yhteistyössä vanhempainkahvilaa järjestämässä ovat terveys-, sivistys- ja sosiaalitoimi sekä kehittäjävanhempi. Hyvin kuvaava esimerkki toimivasta yhteistyöstä on syyskuussa järjestetty mopomiitti, jossa vanhempia ja nuoria olivat kuulemassa varhaiskasvatuksen esimies, kehittäjävanhempi, etsivä nuorisotyöntekijä sekä muutama kunnanvaltuutettu, jotka intaantuivat ajamaan nuorien kanssa mopoilla. Syksyn toisen vanhempainkahvilan teemana oli harrastusmahdollisuudet Rantasalmella, jolloin lukuisa joukko aktiivisia paikallisia toimijoita oli kertomassa eri harrastuksista. Olemme kiitollisia heidän panostuksestaan rantasalmelaisten lasten ja nuorten hyväksi.

Vanhempainkahvilan logo_Rantasalmi

Rantasalmen vanhempainkahvilan uusi logo. ❤

Parhaillaan mietitään markkinointia ja miten saisimme vanhempainkahvilalle enemmän näkyvyyttä. Tällä hetkellä vanhempia on ollut paikalla 4-6. Olemme käyttäneet markkinoinnissa sähköisiä kanavia esim. Facebookia ja Wilmaa sekä perinteisiä ilmoitustauluja. Jatkossa on tarkoitus jalkautua sinne missä perheet ovat mm. harrastuksiin ja tapahtumiin ja tehdä näin vanhempainkahvilaa näkyväksi.

Mitä tulevan pitää? Jatkossa aiomme edelleen kuulla vanhemmilta nousevia ideoita ja ajatuksia vanhempainkahvilailtojen teemoiksi. Kiusaaminen on noussut jo yhdeksi toiveteemaksi, jota olemme alkaneet suunnitella keväälle 2019.

Maija Lappalainen, neuvolan perhetyö
Jenna Roponen, avoimen varhaiskasvatustoiminnan ohjaaja

Etelä-Savon lastensuojelunuoret kehittäjinä

Neljä nuorta ja kolme ammattilaista istuu kahvilassa. Kaikki ovat vähän väsyneitä, mutta kuitenkin rentoja. Nauru katkaisee keskustelun aina juuri sopivassa kohdassa. Vaikka kukaan meistä ei toistaan erityisen tarkasti tunne, on ilmapiiri kuitenkin luottavainen ja kaikki uskaltavat kertoa omista, kipeistäkin kokemuksistaan. Välillä vaihdetaan arkisia kuulumisia, välillä taas sukelletaan hyvinkin syvälle keskusteluun omasta arvosta. Kabinetissa istuvien ryhmän jäsenten yhteinen tehtävä on nostaa esiin keskeisiä asioita sijoitettujen lasten ja nuorten elämästä. Toiveena kaikilla on, jos tätä kautta pääsisimme vaikuttamaan ammatillisiin käytäntöihin. Olisi meille tärkeää, jos jollain myöhemmin tulevalla lapsella olisi sijoituksessa vähän helpompaa, jos häntä kuunneltaisiin vähän enemmän, jos hän saisi olla vähän enemmän itsensä, yksilö.

2

Vuonna 2011 joukko helsinkiläisiä lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä perusti kehittäjäryhmän nimeltä Nuoret kehittäjät. Ryhmä koostui nuorista lastensuojelun kokemusasiantuntijoista ja ryhmän tehtäväksi muodostui lastensuojelupalveluiden kehittäminen yhdessä työntekijöiden kanssa. Ryhmä sai innovatiivisuudellaan suurta huomiota ja se palkittiin vuonna 2012 oikeusministeriön demokratiapalkinnolla. Kehittäjäryhmä muodosti vuonna 2014 Osallisuuden aika nimisen yhdistyksen, joka toimii ansiokkaasti tänä päivänä lastensuojelun yhteiskehittämisen kentällä.

Etelä-Savon LAPE aloitti työnsä keväällä 2017. Niin kuin monessa blogissa ennen tätä olemme kertoneet, hankkeen tärkeimmäksi ytimeksi meillä valittiin osallisuus. Oli siis aivan päivän selvää, että halusimme seurata Osallisuuden ajan työtä ja koota eteläsavolaisille nuorille oman kehittäjäryhmän. Ryhmä on kokoontunut nyt keväästä 2018 asti, kerran kuukaudessa. Tarkoituksena on, että ryhmä jää elämään nuorten omana toimintana, siten, että Essoten lastensuojelu on kiinteä osa ryhmää. Tarkoituksena on, että kanava on auki ja täysin suora, jotta nuoret voivat vaikuttaa palveluihin ja ammattilaisten sisältöihin. Meillä on suuri tahtotila sille, että Etelä-Savossa voitaisiin tehdä hyvää ja laadukasta, lapset ja nuoret kohtaavaa lastensuojelutyötä.

1

Tällä kerralla ollaan juteltu elämän kiintopisteistä ja turvallisuudesta sijoituspaikassa. Keskustelu jatkui siihen, millainen on lastensuojelunuoren arvo muille. Mietittiin myös yhdessä jos vaikka kuvaisimme ammattilaisille videoita siitä, miltä sijoitetusta nuoresta tuntuu. Väsymys on kadonnut kahden tunnin aikana jonnekin. Porukka hymyilee, vitsailee ja rämäkkä nauru valtaa kabinetin ajoittain. Aloitettiin myös suunnittelemaan yhteistä iltapäivää nuorille ja lastensuojelun ammattilaisille syksyksi. Jengi innostuu: ”Totta kai halutaan olla siellä äänessä!” Lopuksi vielä pohdintaa; mitä tästä kerrasta jäi reppuun. Fiilis on hemmetin hyvä, nähdään!

Olli Humalamäki
LAPE Etelä-Savon erityisen ja vaativan tuen hankekoordinaattori

ps. Tervetuloa nuorten kehittäjäryhmän, LAPE-hankkeen, Essoten lastensuojelun ja Osallisuuden aika ry:n järjestämään yhteiskehittämispäivään 31.10. klo. 12-15!

Lastensuojelun yhteiskehittämispäivä 31.10.2018

Perhekeskustoiminta Etelä-Savossa:  Avointa toimintaa & kohtaamisia, tukea ja palveluja

Etelä-Savoon rakennetaan maakunnallista perhekeskustoimintaa vuosien 2017–2020 aikana. Paljon on jo olemassa, ja koko ajan toiminta laajenee. Avointa toimintaa ja tukea lisätään kunnissa sekä paremmin perheitä huomioivia palveluja rakennetaan yhdessä sovituilla työskentelytavoilla, kuten monialainen arviointi, systeeminen lastensuojelu, lastenpäivystys jne.

Mitä kaikkea perhekeskustoiminta tarjoaa lapsille, nuorille ja perheille?

Perhekeskus_mukana perheesi arjessa_kansikuva

Avoimia kohtaamispaikkoja, toimintaa ja tukea

Kohtaamispaikoissa voi kohdata muita perheitä. Siellä järjestetään avointa toimintaa (esim. avoin varhaiskasvatus, kahvilatoiminta, kerhot), vertaistuellisia ryhmiä, vanhemmuuden tukea, parisuhteen tsekkausta esim. LAPEn korttimateriaalin avulla ja erotilanteiden tukea. Kohtaamispaikoissa voi olla tarjolla lastenhoitoapua tai erilaisia palveluja ilman ajanvarausta tai vastaanottona. Kohtaamispaikkoja nimetään joka kuntaan ja syksyn 2018 aikana perustetaan uusia perheiden paikkoja. Kohtaamispaikoista löytyy tulevaisuudessa Perheneuvon työntekijä, johon voi ottaa yhteyttä yhden numeron ja kohtaamisen taktiikalla, jos jokin asia askarruttaa.

Nuorten kohtaamispaikkoina toimivat Etelä-Savossa jo toiminnassa olevat nuorten ohjaamot (Mikkeli Olkkari, Pieksämäki Pientare, Savonlinna Ohjaamo) sekä kuntien nuorisotilat.

Perhekeskuksista palvelua ja osaamista

Etelä-Savosta löytyy tulevaisuudessa kolme perhekeskusta (Mikkelin perhetalo valmistuu 2019, Savonlinna ja Pieksämäki). Perhekeskuksista löytyvät perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut aina neuvolasta, perhetyöstä erityisen tuen palveluihin (erikoissairaanhoito, lastensuojelu, perheoikeudelliset palvelut) saakka. Perhekeskuksen palvelut tarjotaan koko maakunnan alueelle mahdollisimman lähelle lapsia, nuoria ja perheitä niilläkin paikkakunnilla, joissa ei ole perhekeskusta. Työntekijän voi tavata kohtaamispaikoissa, päiväkodissa, kouluilla tai sote-keskuksissa kuntien tilatarjonnan mukaan. Perhekeskustoiminnassa tavoitteena on tarjota laadukasta ja sujuvaa palvelua sekä keskittää osaamista, ei ainoastaan fyysisiä tiloja.

Perheneuvosta kuulemista, neuvoa, tukea ja oikean palvelun etsimistä

Perheet ovat LAPEn aikana nostaneet esiin suuren tarpeen parantaa tuen ja palveluiden saatavuutta. Perheneuvo tarjoaa yhden yhteydenottokanavan (puhelin, sähköinen lomake) ja suoran kontaktin työntekijään asiassa kuin asiassa. Perheneuvossa voi yhdessä pohtia arjen kysymyksiä ja huolen aiheita. Mikkelissä Perheneuvo on toiminut jo pidemmän aikaa ja Savonlinnassa toimii lasten ja nuorten Luukku. Pikku hiljaa syksystä 2018 alkaen yli 30 työntekijää kunnista, sotesta, järjestöistä ja seurakunnista käynnistää Perheneuvotoimintaa Etelä-Savon eri kuntiin.

Nuorille on tarjolla tukea ohjaamoista ilman ajanvarausta ja joustavasti asioiden.

Perhekeskustoimintamalli_viimeisin

Aitoa kohtaamista ja yhteistä tiedostusta

Tärkeintä perhekeskustoiminnassa on ihmisten välinen aito kohtaaminen. Perheet ja varhaisen tuen kehittäjät ovat määritelleet LAPEn aikana aidon kohtaamisen kriteerit: Mitä kuuluu?, kunnioittaminen, luottamus, pysähtyminen ja kannustus. Aitoa kohtaamista on jo paljon, mutta aina voimme keskittyä asiaan vahvemmin. Eteläsavolaiset perheet ovat jo ilmiantaneet yli 70 lasten ja nuorten kanssa toimijaa, joiden työssä aidon kohtaamisen kriteerit ovat täyttyneet. LAPElaiset välittävät ylpeinä kunniakirjoja maakunnassa reissatessaan. Aidon kohtaamisen ilmiantoja voi edelleen tehdä verkkosivuillamme: www.lapeetelasavo.com/aito-kohtaaminen/

Kohtaamisen lisäksi perheiltä nousee tarve saada informaatiota sähköisesti yhdestä paikasta. Suunnitelmissa on koota perhekeskustoimintaa koskeva tieto yhteisen sähköisen kanavan alle. Käynnistämme tietojen kokoamista LAPEssa kunnes se siirtyy osaksi kaikkien toimijoiden yhteistä työtä.

Lapsi-, nuori- ja perhelähtöisyyttä, osallisuutta sekä tulevan maakunnan palvelukokonaisuuden järjestämistä

Lapsi-, nuori- ja perhelähtöinen ajattelutapa edellyttää isoa toimintakulttuurin muutosta, joka nyt LAPEn aikana on käynnistynyt ja on hyvässä vauhdissa. Kaikessa toiminnassa, palveluissa ja päätöksenteossa tulee huomioida lapsen ja nuoren näkökulma. Edistämme lapsivaikutusten arviointia osana päätöksentekoa. Olemme kokeilleet erilaisia tapoja lisätä lasten, nuorten ja perheiden ääntä ja vaikuttamisen mahdollisuuksia perhekeskustoiminnan rakentumisessa. Olemme käynnistäneet Etelä-Savon nuoret vaikuttajat -toiminnan maakunnassa.  Perhekeskustoiminta on pohjana tulevan maakunnan lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuden järjestämiselle.

Perhekeskustoiminnassa rakennamme tulevaisuuden lapsi-, nuori- ja perheystävällistä Etelä-Savoa.

Katja Saukkonen
LAPE Etelä-Savon muutosagentti

Ps. Järjestämme syksyn aikana ”Perhekeskus tutuksi työntekijöille” -keskustelutuokioita livenä sekä kaikille avoimia ”Perhekeskus-infoja” Skypen kautta. Seuraa ilmoittelua Facebookissa ja verkkosivujen kalenterissa.

Etelä-Savon asiantuntijat avoimuuden ja osallisuuden äärellä

“Jokainen nuori on asiantuntija.” Se on Etelä-Savon nuoret vaikuttajat -konseptin slogan, joka on syntynyt nuorilta itseltään. Kielitoimiston sanakirjan mukaan asiantuntija on henkilö, jolla on asiantuntemusta; asiantuntija on erikoistuntija, ekspertti, spesialisti. Sloganilla halutaan tuoda esille toimintamme tavoite vahvistaa joka ikistä eteläsavolaista nuorta siinä, että hänen ajatuksensa ja mielipiteensä ovat arvokkaita – ekspertin lausuntoja! Niinpä osana tätäkin blogitekstiä pääsette tutustumaan eteläsavolaisten asiantuntijoiden kommentteihin, jotka keräsin viimeisimmässä Etelä-Savon nuoret vaikuttajat -tapaamisessa Pieksämäellä.

Osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEa olemme maakunnassa käynnistäneet noin vuosi sitten Etelä-Savon nuoret vaikuttajat. Usein kun esittelen konseptia ammattilaisille ympäri maakuntaa, törmään kysymykseen: “Saatteko te nuoria mukaan?” Yleinen vitsaus tuntuu olevan, että maakunnassamme on erityisen vaikeaa löytää nuoria mukaan yhteiseen tekemiseen: järjestöihin vapaaehtoisiksi, nuorisovaltuustoihin, oppilaskuntien aktiiveiksi jne. Jos nuoria on saatu mukaan, he ovat usein kaikessa mahdollisessa toiminnassa ja väsyvät melko nopeasti. Pohdin usein mikä tai kuka saa nuoret aktivoitumaan?

“Alunperin tulin mukaan nuoriso-ohjaajan houkuttelemaan. Kyllä tässä tuntuu, että pääsee johonkin osallistumaan ja vaikuttamaan. Kannattaa tulla tänne käymään, kattomaan mikä on meininki.“ -Lassi

Meillä aikuisilla on valtavan iso rooli. Kannustavat sanat, rohkaiseva kutsu, ääneen lausuttu ajatus siitä, että tää juttu vois ollakin sellanen mistä tykkäät. Niillä tsemppaavilla sanoilla on painoarvoa ja voimaa enemmän kuin me usein ajatellaan. Etelä-Savon nuorten vaikuttajien toiminnassa tärkeä arvo on avoimuus. Kaikki tapaamiset on avoimia ja niihin saa tulla mukaan ihan kuka vaan ihan mistä taustasta tahansa. Pyrkimyksenä on, että ei tarvitse jännittää osaako sanoa oikeita sanoja ja kommentteja, vaan jokaiselle on tilaa.

“Mä en oo ihan varma mistä tässä on kyse, mutta täällä saa olla ihan pihalla.” -Saaraemilia

Kaikki vaikuttajien tapaamiset on teemoitettu, jotta tietystä teemasta kiinnostunut nuori voi saapua siihen itseä edes vähäsen kiinnostavan teeman tapaamiseen. Kokoamme jokaisesta tapaamisesta muistion tai muuta materiaalia ja laitamme esille verkkosivuille, someen ja/tai toimitamme viestin suoraan niille päättäjille ja toimijoille, joita asia koskettaa. Teemat liittyvät nuorten arkisiin asioihin. Kierrämme maakunnan eri kunnissa, jotta kyseisen kunnan nuoret pääsisivät näkemään mitä toiminta on ja voisivat sitten päättää haluavatko tulla mukaan uudestaan.

Vaikuttamiseen ja mielipiteiden lausumiseen ei missään nimessä voi pakottaa. Voidaan kuitenkin vahvistaa vähintäänkin sitä, että nuorella on mahdollisuus kommentoida.

“Kyllä tästä hyvä tulee. Pikkuhiljaa ruvetaan levittämään vaikuttamisesta ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneita kaikkialle maakunnan nuoriin.“ -Makke

Etelä-Savon nuoret vaikuttajat 21.8.2018

Vaikuttajien tapaaminen Pieksämäellä 21.8.2018.

Melko suuren roolin tapaamisissa on saanut myös tiedon jakaminen ja tieto-osallisuuden vahvistaminen. Nuorilla on vain vähän tietoa siitä, mitä tapahtuu maakunta- ja sote-uudistuksessa tai siitä, mitkä asiat ylipäänsä ovat maakunnan vastuulla. Meidän aikuisten haastava tehtävä siinä on muotoilla meillekin vaikeita asioita sellaisiksi, jotka ovat nuorille ymmärrettäviä. Voimme luoda myönteistä ilmapiiriä sen suhteen, että uudistus ei välttämättä aina ole huono asia.

“Tapaamiset on tosi kiinnostavia sillee ja tääl on yleensä jtn hyvää ruokaa.  Sit saa tietää enemmän niinku nyt tapahtuvista asioista ku ei niistä oikei jaeta tietoo muuten.” -Salla

Kehotan lämpimästi jokaista aikuista tutustumaan oman maakuntansa nuoriin asiantuntijoihin. Mitkä asiat askarruttaa, mitä nuorten elämässä oikein tapahtuu? Kun pääsee kurkkaamaan nuorten elämään, aukeaa omakin ajattelu taas ihan eri tavalla. Joskus oma työ saattaa tuntua jähmeältä ja mietityttää miten pystyisi ottamaan seuraavan askeleen, jotta työ voi edetä. Silloin asiantuntijoiden kommenteilla on erityisen suuri painoarvo.

“Etelä-Savon nuoret jytää! Koska ne on hyviä. Ne ovat luovia ja innokkaita luomaan nuorille polkuja tulevaisuuteen. Tavotellaan vaikka sitä, että mahdollisimman moni eteläsavolainen nuori olis vuoden päästä kuullut tästä toiminnasta!” -Timoteus

Saara Hanhela
Hankekoordinaattori, LAPE Etelä-Savo
Etelä-Savon nuoret vaikuttajat

Opiskelijat lapsi-ja perhelähtöistä työtä kehittämässä Etelä-Savossa

Xamkin opiskelijat ovat olleet mukana kehittämässä lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa Etelä-Savossa. Yhteistyötä on tehty monella tapaa ja LAPE teemoihin liittyviä opinnäytetöitä on tuotettu neljä kappaletta. Tässä on esiteltynä opinnäytetöiden aiheet ja keskeiset tulokset.

Kuva blogiin2

 Kuva: Pixabay Bess-Hamiti

Husu selvitti opinnäytetyössään lapsiperheiden palvelukokemuksia Puumalassa tuottaen tietoa  perhekeskustoimintamallin pohjaksi. Lapsiperheet toivovat Puumalaan omaa työntekijää, joka arvioisi perheen tilanteen ja ohjaisi perheen tarvittavien palvelujen piiriin. Perheet nimesivät neuvolan luontevaksi toimijaksi kokoamaan palveluja yhteen. Vaativimpien palvelujen osalta haastatellut perheet olisivat valmiita menemään kauemmas kuin omaan kuntaan. Husun kirjoittama blogi-teksti löytyy TÄSTÄ.

Pulkka ja Uimi olivat mukana teemallisissa perheilloissa Mikkelissä ja koostivat perheiden näkemyksiin pohjautuvan toimintamallin lapsiperheiden perheiltoihin. Toimintamallissa iltojen ytimessä on vanhemmuuden tuki sekä avoin ja matala kynnys osallistumiselle. Perheet tuottivat runsaasti ideoita teemoiksi, jotka on kirjattu toimintamalliin. Perheiltoihin toivottiin teemoihin liittyviä lyhyitä alustuksia ammattilaisilta sekä vapaata keskustelua ammattilaisten ja vertaisten kanssa. Lastenhoitoavun järjestäminen perheiltojen ajaksi sisältyy malliin.

Pynnönen ja Tiainen selvittivät eroon liittyviä työskentelymalleja varhaiskasvatuksessa. Tärkeänä pidettiin arjen rutiinien säilyttämistä, vanhempien kanssa arjen käytännöistä sopimista sekä huoltajuustietojen päivittämistä. Lapsia tuetaan eri menetelmin kuten sadut, pelit, draamakasvatus, lapset puheeksi-menetelmä, tunnekortit, havainnointi, leikki sekä hoiva. Työntekijät kannattivat yhteisen eroauttamisen mallin kehittämistä, vaikka toisaalta heidän mukaan nykykäytännöissä kunkin perheen tilanne arvoitiin hyvinkin yksilöllisesti.

Moilanen ja Suhonen käsittelevät opinnäytetyössään eroauttamisen palveluita Etelä-Savossa ja kokosivat toiminnallisena osuutena sähköisen oppaan eropalveluista. Opasta varten opinnäytetyöntekijät haastattelivat perhepalveluissa työskenteleviä ammattilaisia Mikkelissä, Savonlinnassa sekä Pieksämäellä. Opas on otettu käyttöön ja se soveltuu sekä perheiden että ammattilaisten käyttöön. Opinnäytetyön teoreettisessa taustassa käsitellään vanhemmuutta, eroa sekä lapsen tilannetta vanhempien erotessa.

Karoliina Rötkö,
Lehtori, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

xamk_logo

Lähteet:

Husu Elsa.2018. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Puumalassa. Lapsiperheet osallisina lapsi- ja perhepalveluiden kehittämistyössä. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu.

Moilanen Roosa ja Suhonen Emilia.2018. Lapsiperheiden eroauttamisen palvelut Etelä-Savon alueella. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu.

Pulkka Emma & Uimi Ronja.2018. Vanhemmuuden tukeminen lapsiperheissä Etelä-Savon alueella. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu.

Pynnönen Sanni & Tiainen Sanni.2017. Eroperheiden lasten ja vanhempien kanssa työskentely   päivähoidossa. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu.