Etelä-Savon perhekeskustoiminnan tiedottaminen ja viestintä siirtyy vuoden 2023 aikana uusiin osoitteisiin. Jatkossa löydät eteläsavolaisia palveluita ja tapahtumia esimerkiksi sähköisestä perhekeskuksesta Omaperhe.fi. Etelä-Savo ottaa Omaperheen käyttöön kesäkuussa. Lisätietoja perhekeskustoiminnasta saat perhekeskuskoordinaattorilta:
sanna.wirenius@etelasavonha.fi p. 040-3599428
Etelä-Savossa, kuten kaikkialla muuallakin Suomessa, eletään kuumeista muutosvaihetta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tulevaa hyvinvointialuetta on valmisteltu monelta kantilta jo pitkään. Siltikään mitään täydellistä ”kaikki on valmista” lopputulosta ei ole tulossa nyt, eikä toivottavasti koskaan. Palveluiden ja toimintamallien tulee elää ajassa, muovautua ja hioutua vallitsevien tarpeiden ja resurssien mukaan. Kiveen hakattuja ja jäykkiä toimintoja emme kaipaa, vaan jättiorganisaatiosta huolimatta toiveissa olisi ketterä ja nokkela sote-systeemi, joka toimisi avoimesti yhteistyössä kaikkien kanssa.
Perhekeskustoiminnan suuntaa pidetään edelleen kohti yhteistä tekemistä, toisistamme tietäen, auttaen ja hyötyen. Yhteisesti sovitut toimintamallit ja sujuvuus erilaisten palveluiden välillä on kunnianhimoinen tavoite, mutta ei mahdoton. Edellytyksenä on, että ammattilaiset ovat toisistaan tietoisia ja yhteistä keskustelua käydään riittävästi. Joskus on tarpeen luopua jostakin, jotta voidaan synnyttää jotain uutta.
Etelä-Savon kirkas tähti, Perheneuvo, jatkaa eloaan sosiaalipalveluiden varhaisen tuen yhteydenottokanavana. Perheneuvon periaatteet ovat edelleen voimassa; ei ole niin pientä tai suurta asiaa, ettei sitä voisi Perheneuvosta kysyä. Yhteistyötahot tulevat edelleen olemaan tuiki tärkeitä kumppaneita Perheneuvolle, jotta perheitä voidaan ja osataan ohjata parhaalla mahdollisella tiedolla ja taidolla.
Kohtaamispaikkatyötä jatketaan edelleen, ehkä saamme ensi vuonna uusiakin kohtaamispaikkoja luotua Etelä-Savon alueelle! Eroauttamiseen ja parisuhteiden tukemiseen on myös panostettava kaikkien perheiden kanssa työskentelevien voimin, tässäkin asiassa olemme yhdessä paljon vahvempia, kuin yksin.
Lapset puheeksi-menetelmän koulutuksia jatketaan heti tammikuusta alkaen. Myös muiden tutkittujen ja hyväksi todettujen menetelmien käyttöä jatketaan ja levitetään koko hyvinvointialueelle. Perheiden elintapaohjauksen pilotista saatuja kokemuksia hyödynnetään ja kehitetään ohjausta edelleen.
Kiitos kaikille perheille, perheiden parissa työtään tekeville ja perhekeskustoiminnassa mukana oleville tästä vuodesta ja onnea & iloa meille kaikille uuteen vuoteen 2023! Toivotan myös rauhallista ja lempeää joulun aikaa jokaiselle, toivottavasti saat nauttia hämäränhyssystä ja kiireettömästä olosta.
Terveisin,
perhekeskuskoordinaattori Sanna
Vietämme koko Suomessa osallisuusviikkoa 3.-7.10. ja täällä Etelä-Savossa otamme vauhtia saman teeman äärellä jo koko edellisen viikon, jolloin myös vietämme perjantaina 30.9. vauvan päivää sekä kodin ja koulun päivää.
Mitä osallisuus sitten oikein on? Osallisuutta on määritelty monella taholla ja monista erilaisista näkökulmista katsottuna. Osallisuutta voi olla ja pitäisi olla jokaisessa väestöryhmässä, ja sitä voidaan havaita ja toteuttaa lukemattomin tavoin. Kiteytettynä osallisuus tarkoittaa sitä, että tunnemme kuuluvamme johonkin ja olevamme tärkeä osa isompaa kokonaisuutta. Osallisuutta on se, että omilla mielipiteillä ja toiveilla on vaikutusta ja niitä kuullaan. Jokaisen olemassaololla on merkitys. On tärkeää, että yhteiskunnan rakenteet tukevat kansalaisten osallisuutta esimerkiksi niin, että kielimuurit, liikuntarajoitteet tai muut asiat eivät estä osallistumista ja mukanaoloa. Perhekeskustoimijat eri sektoreilla voivat edesauttaa monin keinoin osallisuuden syntymistä huomioimalla kaikenlaisten perheiden mahdollisuudet tulla palvelluiksi, osallisiksi toimintaan sekä kuulluiksi.
On tärkeää kysyä, mitä perheet toivovat ja mikä heitä tukisi mahdollisimman hyvin. Ihan yhtä tärkeää on kuulla ja huomioida perheiden vastaukset ja pyrkiä muokkaamaan palveluita ja toimintoja mahdollisimman sopiviksi. Pelkkä kysytty kysymys ei paljoa lämmitä, jos vastausta ei kuunnella tai sen antamaa informaatiota ei osata hyödyntää. Erilaiset kansalaisten valtuustot ja neuvostot ovat erinomainen keino tuoda kaikkien ääntä kuuluville, mutta tärkeintä on jokaisen ihmisen huomioiva kohtaaminen arjessa ja juhlassa, koulussa, päiväkodissa, työpaikoilla ja harrastuksissa. Sellaisetkin ihmiset, jotka eivät osallistu mihinkään näistä, ansaitsevat tulla kuulluiksi – sellainen on hyvinvoiva ja demokraattinen yhteiskunta.
Etelä-Savon perhekeskustoiminnassa on runsaasti tapahtumia, tilaisuuksia ja toimintoja kahden osallisuusteemaisen viikon aikana eri puolilla maakuntaa. Käy tutustumassa tapahtumakalenteriin ja seuraa myös oman paikkakuntasi ilmoituskanavia.
Syksyn raikkautta ja iloista osallistumisen meininkiä kaikille!
Sanna Wirenius
Perhekeskuskoordinaattori
Etelä-Savon perhekeskustoiminnan yhteistyösopimus on uusittu ja allekirjoitettu monen eteläsavolaisen toimijan voimin. Pääset lukemaan sopimuksen tästä.
Sopimuksessa on mukana monipuolisesti lasten, nuorten ja perheiden toimintaa tuottavia tahoja:
Perhekeskustoiminnan muotoja toteutetaan vielä tätäkin laajemman joukon kanssa hyvässä yhteistyössä. Perhekeskustoiminta sitoo yhteen lasten, nuorten ja perheiden palveluita ja tuottaa paljon yhteisiä toimintamalleja, kuten esimerkiksi kohtaamispaikkatoimintaa, eroauttamista ja perheneuvotyötä. Saamme toisiltamme tietoa ja taitoa omaan työhömme ja voimme välttää päällekkäistä työtä ja yhdistää voimiamme, kun tunnemme toisemme ja toistemme työkentän. Lakisääteisten palveluiden osalta perhekeskustoiminta antaa raameja ja tukea tasalaatuiselle työlle ja yhtenäistää palveluita tulevan hyvinvointialueen eri puolille asukkaiden saataville mahdollisimman tasaveroisesti.
Lempeän lämmintä alkukesää kaikille toivotellen
Sanna Wirenius
Perhekeskuskoordinaattori
Perhekeskustoimintaa seurataan ja arvioidaan pitkin matkaa erilaisin keinoin, joista yksi on nyt toista kertaa toteutettu laaja seuranta- ja arviointipaketti, joka sisältää kolme osiota:
Arviointipaketti tuotti runsain määrin tietoa maakunnan tilanteesta monesta eri näkökulmasta katsottuna. Arviointi kokosi niin perheiden, kuin erilaisten perheiden kanssa työskentelevien toimijoiden kokemuksia Etelä-Savon palveluista ja toimintamalleista. Lisäksi arviointipaketissa huomioitiin erilaisia koko Suomea kattavia tutkimustietoja, jotta vertailuun saatiin laajempaa käsitystä perheiden tilanteesta.
Etelä-Savon alueella asuvien perheiden omat kokemukset ovat kaikkein merkityksellisimpiä, kun arvioimme toimintaamme. Perheiden vastauksia saatiin lähes 600 kappaletta, mikä oli aivan huikea määrä. Lämpimät kiitokset vielä kerran kaikille vastanneille, palautteenne on äärimmäisen arvokasta!
Muutamina esimerkkeinä tässä blogitekstissä mainittakoon, että perheiden kokemus oli, että sujuvan arjen kannalta erittäin tärkeitä asioita ovat joustavat päivähoito-, työaika- ja etätyöjärjestelyt. Varhaiskasvatus koettiin perheiden kohtaamisessa ja tarpeiden kuulemisessa toimivaksi palveluksi, myös seurakunnan ja järjestöjen monimuotoinen toiminta onnistui kohtaamaan perheitä hyvin. Perheille on tärkeää, että tieto toiminnoista ja tarjottavasta tuesta kootaan yhteen ja tarjottava apu on helposti saatavilla. Helppo yhteydenotto, aito kohtaaminen, keskustelumahdollisuus ja palveluiden helppo saavutettavuus luovat joustavat toimintapuitteet.
Koronasta johtuen perheiden arjen apua on ollut saatavilla aiempaa vähemmän, eristihän pandemia esimerkiksi isovanhemmat joksikin aikaa kokonaan pois lapsiperheiden arjesta ja esimerkiksi neuvolapalveluiden ja joidenkin erityispalveluiden (esim. toimintaterapia, puheterapia, lastenlääkärin palvelut) saatavuus koettiin korona-aikaan heikentyneenä.
Ilahduttavia tuloksia saatiin lasten ja nuorten liikkumisen lisääntymisen tiimoilta, mutta huolestuttavia tuloksia olivat unen määrän vähentyminen nuorten osalta, sekä lisääntyneet yksinäisyyden ja seksuaalisen häirinnän kokemukset. Työtä siis riittää, uni on erittäin tärkeää meille kaikille ja erityisesti lapsille ja nuorille. Seksuaalisen häirinnän kokemuksissa jo yksikin on liikaa, onneksi tähän tärkeään asiaan osataan nykyään puuttua herkemmin kuin ennen ja saamme toivottavasti tälle tilastolle uuden suunnan sitkeällä työllä.
Jatkossa teemme edelleen työtä perheiden parhaaksi, arviointipaketin tuloksista saamme uutta tietoa työskentelymme pohjaksi. Perhekeskuksen ja sen toimintamuotojen tunnettavuudessa on vielä paljon parannettavaa, joten jatkamme perheiden palveluiden ja toimintojen kehittämistä ja niistä kertomista entistä suuremmalla innolla ja taidolla kohti meidän kaikkien yhteistä Etelä-Savon hyvinvointialuetta.
Lue lisää arvioinnista täältä:
https://lapeetelasavo.com/materiaalit/
Tekstin kokosi perhekeskuskoordinaattori Sanna Wirenius Katja Kasperin kirjoittaman tiedotteen pohjalta.
Lämpöisiä kevätpäiviä kaikille!
Rantasalmen kunnan varhaiskasvatus ja Terveystalo järjestivät yhteistyössä ke 27.4.2022 vauvaperheillan vuonna 2021 syntyneille lapsille perheineen. Syntyneitä lapsia Rantasalmella oli viime vuonna 18. Näin ollen 18 perhettä sai kutsun tämän vuoden vauvaperheiltaan, joista 14 perhettä saapui paikalle. Aivan huippua!!
Vauvaperheillalla on Rantasalmella jo pitkät perinteet, sillä tänä vuonna vauvaperheiltaa vietettiin jo seitsemättätoista kertaa! Paikka ja ohjelma ovat vuosien varrella hiukan muuttuneet, mutta yksi tärkeimmistä tavoitteista on pysynyt samana eli perheet tapaavat toisiaan!
Illan ohjelma alkoi maksuttomalla ruokailulla.
Ruokailun jälkeen vuorossa oli Rantasalmen lapsiperheiden palveluiden esittelyä. Illassa oli mukana eri toimijoita mm. varhaiskasvatuksesta, perhetyöstä sekä seurakunnasta, joita perheiden oli mahdollisuus jututtaa illan aikana.
Iloksemme saimme myös vierailijan Savonlinnan perheasiain neuvottelukeskuksesta, joka tuli puhumaan teemalla ”parisuhde vauvaperheissä”.
Vuodesta 2016 alkaen Rantasalmen kunta on jakanut perheille myös vauvaperheillan yhteydessä vauvalahjana vauvarahan, jonka on käynyt jakamassa useamman kerran jo kunnanvaltuuston puheenjohtaja.
Illan päätteeksi oli vielä yhteisen valokuvan aika, johon kaikki perheet osallistuivat. Perheillä on mahdollisuus lunastaa kuva myöhemmin paikallisesta valokuvaamosta muistoksi.
Aurinkoista kevään jatkoa!
Jenna Roponen –Avoimen varhaiskasvatustoiminnan ohjaaja, Rantasalmi
Lapsiperheiden palvelut Etelä-Savon alueella – opas (Ero-opas) on jälleen päivitetty toimijoiden ja yhteystietojen osalta. Oppaaseen on koottu kattavasti eri toimijoiden tietoja, jotka auttavat eron eri vaiheissa ja tilanteissa.
Lisäksi paikkakunnittain on tehty Erohelppi-koonteja, jotka auttavat hahmottamaan, miten paljon ja millaisia auttamisen ja tuen mahdollisuuksia eri paikkakunnilla on eroon liittyvissä asioissa. Tämä tarkempi auttamistahojen kokoaminen on noussut tarpeena, koska aina ei välttämättä ole tietoa, mistä eroon liittyen saa apua ja tukea. Ympärillä on paljon toimintoja, joista kaikki eivät ole paikallisesti saavutettavissa, mutta monet ovat hyödynnettävissä yli paikkakuntarajojen. Myös etäyhteyksien välityksellä tehdään auttamistyötä tiettyjen tahojen toimesta ja paljon on myös hyödynnettävissä verkkoauttamisen mahdollisuuksia.
Erohelppi – Juva
Erohelppi – Kangasniemi
Erohelppi – Mikkeli
Erohelppi – Mäntyharju
Erohelppi – Savonlinna
Tiina Kainulainen
Hankesuunnittelija
Kuka huomaa mut? -hanke
Viola – väkivallasta vapaaksi ry
Blogi-teksti on julkaistu Itlan Vieraskynä -osiossa 6.4.2022. Voit lukea alkuperäisen tekstin tästä.
Sopimusrakenteella ryhtiä perhekeskustoimintaan
Eri toimijoiden yhdessä tekemää työtä voidaan edistää, vahvistaa ja selkeyttää sopimusrakenteella. Näin on toimittu Etelä-Savossa, jossa 16 eri toimijaa on lähtenyt yhteensovittamaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävää toimintaa sekä solminut yhteistyösopimuksen. Sopimus luo hyvän pohjan aidolle yhteiselle työlle.
Perheet toivovat aitoa kohtaamista, kuulemista ja ihmislähtöistä palvelua
Etelä-Savon perhekeskustoiminnan arviointikyselyn (2021) mukaan perheet toivovat perhekeskustoiminnalta helppoa ja joustavaa yhteydenottoa, keskustelumahdollisuutta, konkreettista apua kotiin, vertaistukea, aitoa kohtaamista ja kuulemista sekä ihmislähtöistä palvelua. Palveluissa keskeistä ovat niiden joustavuus, työntekijöiden pysyvyys ja eri toimijoiden välinen sujuva yhteistyö perheen asiassa. Perheiden hyvää arkea toteutetaan parhaiten panostamalla kiireettömään ensikohtaamiseen niin puhelimitse, digitaalisesti kuin perheiden kohtaamispaikoissa ja perhekeskuksissa. Perheiden näkökulmasta olennaista ei ole se, kuka toimintaa tuottaa ja tarjoaa, vaan se, että se on perheiden toiveiden mukaista.
Aidosti toiminnan tasolla yhteensovitettu perhekeskustoiminta
Yhteensovitettu perhekeskustoiminnan muoto voi olla esimerkiksi perheen lähellä oleva kohtaamispaikka. Siellä eri toimijat järjestävät yhdessä toimintaa perheille heidän toiveitansa kuunnellen. Toiminta on eri organisaatioiden yhdessä tuottamaa tai sitten eri toimijat tulevat perheille tuttuun paikkaan tuottamaan sisältöä tai palvelua. Tällainen palveluiden kokonaisuus vaatii eri toimijoiden välistä luottamusta, perheiden toiveiden kuulemista, yhteistä tavoitetta, sitoutumista tavoitteen toteuttamiseen ja luonnollisestikin resurssointia.
Sopimuksella vahvistetaan ja luodaan rakenteita verkostolle
Sopimuspohjainen yhteistyö lisää kaikkien osapuolten sitoutumista perhekeskustyöhön sekä tasavertaisuutta eri toimijoiden välillä. Sopimus auttaa yhteensovittamaan eri toimintoja, lisää yhteisesti jaettua ymmärrystä kokonaisuudesta yksittäisen palvelun sijaan, tekee toiminnan avoimesti näkyväksi sekä vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä niin, ettei se jää yksilöiden varaan. Samalla myös osaaminen vahvistuu, luottamus kasvaa ja mahdollisien päällekkäisyyksien huomaaminen auttaa yhdessä priorisoimaan.
Sopimus ei synny itsestään, vaan se on prosessi, jossa on erilaisia vaiheita. Sopimus vaatii toimintaympäristön ja muiden toimijoiden tuntemista, verkostoitumista, yhteisen tavoitteen ja arvojen sanoittamista ja niihin sitoutumista. Kun yhteistyötä syntyy, on tärkeää sanoittaa, mitä sillä tavoitellaan, miten sitä tehdään ja ketkä sitä tekevät. Nämä näkyvät myös sopimuksessa.
Sopimusprosessi itsessään on arvokas. Sen kautta täsmentyy ja selkeytyy tehty työ ja myös muiden tekemä työ. Yhdyspinnat tulevat näkyviin, osapuolten keskinäinen työnjako ja vastuu selkiytyvät ja parhaimmillaan yhteistyöstä voi tulla yhteistä työtä.
Yhteistyösopimus Etelä-Savon yhteensovittavasta perhekeskustoiminnasta
Etelä-Savossa yhteisiä perhekeskustoiminnan tavoitteita on tuettu yhteistyösopimuksella. Sopimus vuosille 2020–2021 on syntynyt osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa vuoden 2019 aikana ja sen ovat allekirjoittaneet lähes kaikki Etelä-Savon maakunnan alueen kunnat, kaikki sen hetkiset sote-palveluiden järjestäjät, seurakunnan ja järjestöjen edustajat sekä yksityisten palvelunjärjestäjien yhdistysedustaja, yhteensä 16 eri organisaatiota.
Erityinen kiitos sopimuksen toteutumisesta kuuluu Etelä-Savon monialaiselle lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmälle ja sen pitkäjänteiselle työlle. Sopimuksen avulla yhteistyölle luotiin raamit sekä tehtiin perhekeskustoiminnan yhteistyörakenne ja painopistealueet sopimusten osapuolten päätöksenteossa näkyväksi. Sitoutuminen yhteistyöhön vahvistui ja jokainen vei yhdessä edistettäviä asioita eteenpäin omissa organisaatioissaan. Sopimus suuntasi toimintaa enemmän lapsi-, nuori- ja perhelähtöiseksi työskentelyksi, jota eri toimijat suunnittelivat ja toteuttivat yhdessä erityisesti varhaisen tuen työtä vahvistamalla.
Sopimuksellinen yhteistyö on osoittanut, ettei hallinnollisilla rakenteilla ole väliä verkostomaisen kokonaisuuksien toteuttamisessa, vaan sen kulmakiviä ovat luottamus, sitoutuminen yhteisiin päämääriin, suunnitelmallisuus, keskustelu ja vaikeiden tilanteiden ratkaisu neuvottelemalla. Perhekeskustoiminnan yhteistyösopimuksella ei ratkota toimijoiden keskinäisiä taloudellisia kysymyksiä, vaan jokainen sopimuksen osapuoli osallistuu yhteisesti määriteltyyn työhön oman rahoituksensa, resurssien ja käyttötarkoituksien mahdollistamin keinoin. Kokemuksesta tiedetään myös, että ihmislähtöisen, verkostomaisen yhteistyörakenteen luominen vie vuosia ja vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta sen voi sitoutumattomuudella rikkoa huomattavasti nopeammin yhdenkin osapuolen toimesta.
Hyvin toimivia verkostorakenteita tulee vaalia erityisellä huolella suurissa muutostilanteissa, kuten hyvinvointialueen käynnistyessä. Etelä-Savossa ollaankin uusimassa yhteistyösopimusta vuosille 2022–2023 ja mukaan on tulossa uusia sopimuksellisia yhteistyökumppaneita. Sopimuksellisen yhteistyön hyödyt on koettu merkittäväksi, eikä sopimus poissulje sopimuksen ulkopuolisia toimijoita osallistumasta perhekeskustoimintaan.
Perhekeskus on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävä sekä varhaista tukea, hoitoa ja kuntoutusta tarjoava monialainen palveluverkosto. Perhekeskus yhteensovittaa alueen kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien lapsille, nuorille ja perheille suunnattua palvelua ja toimintaa. Perhekeskus verkostoi palvelut ja antaa rakenteen niiden koordinoinnille.
Aineisto:
Etelä-Savo perhekeskustoiminnan arviointi 2021/ Perheiden kysely
Kirjoittajat:
Sari-Annika Pettinen, perheasioiden ja perheneuvonnan johtava asiantuntija, Kirkkohallitus.
Mukana Etelä-Savon LAPE-työssä sekä lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmän jäsen vuoteen 2019 saakka.
Katja Kasper, kehittämispäällikkö, Viola väkivallasta vapaaksi ry
LAPE Etelä-Savo muutosagentti 2016–2020
Lisätietoa Etelä-Savon perhekeskustoiminnasta:
Satu Auvinen, satu.auvinen(at)essote.fi, puheenjohtaja, Lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmä
Mikkelin Perheneuvo järjesti ke 23.3.2022 tämän vuoden ensimmäisen avoimen perheillan. Mikkelin avoimet perheillat järjestään Omatorilla yhdessä asiantuntijaverkoston toimijoiden kanssa. Perheiltojen suunnittelussa ja toteutuksessa on vahva tahto yhteistyöhön monitoimijaisesti. Mikkelin Perheneuvo järjestää kevään 2022 aikana kaksi kaikille avointa perheiltaa. Perheiltojen suunnittelussa on otettu huomioon perheiden toiveet perheiltojen teemoista. Ke 23.3. perheillan teemana oli ”Jaksaminen lapsiperheessä?”. Seuraava avoin perheilta Omatorilla on ke 18.5.2022 klo 17.30-19 teemalla ”Parisuhteen hyvinvointi”. Perheilloissa on kahvitarjoilu ja lastenhoito, jotta perheiden olisi mahdollisimman helppo osallistua perheiltaan.
Maaliskuun perheillassa kuultiin elintapaohjauksen koordinaattori Maija Laukniemen alustus teemaan liittyen. Maijan esittämät diat löytyvät tästä.
Perheillassa oli myös tuhti katsaus siihen, mitä eri toimijoilla on tarjota perheiden jaksamisen tueksi. Perheillassa mukana olleiden toimijoiden esittelyt on koottu yhteen esitteeseen, joka löytyy tästä.
Kiitos maaliskuun perheillassa mukana olleille perheille ja toimijoille! Nähdään Omatorilla toukokuussa!
Hanna Kokkonen
perhekeskuskoordinaattori
Mikkelin Perheneuvon yhteyshenkilö
Perheiden arviointikysely osana perhekeskustoiminnan seuranta- ja arviointipakettia on päättynyt. Saimme yhteensä 582 vastausta. Suuri kiitos jokaiselle! Edellisellä kerralla saimme 388 vastausta, nousua lähes 200kpl!
Perheiden vastaukset otetaan huomioon perhekeskustoiminnan seuranta-ja arviointipakettia kootessa. Tämä iso paketti tullaan julkaisemaan huhtikuun loppuun mennessä. Ja toki toivomme, että toimijat ottavat perheiltä tulleen palautteen ja arvioinnin huomioon tulevia toimintoja ja palveluja suunnitellessa.
Osana perheiden kyselyä osallistujilla oli mahdollisuus jättää yhteystietonsa Visulahden perhelippujen arvontaa varten. Olemme suorittaneet arvonnan ja ensi kesän perhelipun Visulahteen voittivat Laura T. sekä Elli-Noora P. Onnea voittajille ja kiitos Visulahdelle lippujen lahjoittamisesta!
Aurinkoisia kevätpäiviä perhekeskustoiminnan äärellä!
Hanna Kokkonen
perhekeskuskoordinaattori
LAPE Etelä-Savo 