Puumalan tavoitteena UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -tunnustus

Puumalan kunnan uuden kuntastrategian viidestä painopisteestä kaksi oli erityisesti lapsiystävällinen kunta -malliin hakeutumisen perusteina: lapsiperheet ja hyvinvointi. Tavoitteiksi näille kahdelle painopisteelle on asetettu mm., että Puumala on lapsiystävällinen sujuvan arjen asuinpaikka, lapset, nuoret ja perheet osallistuvat aidosti palvelujen kehittämiseen, toiselle asteelle siirtyvää nuorta ja hänen perhettään tuetaan, perusopetus on laadukasta, onnellinen ja toimintakykyinen kuntalainen, kiusaamiseen puututaan välittömästi.

Lapsiystävällinen kunta -malli edesauttaa siis kunnan strategian toteutumista, antaa rakennuspalikoita lasten ja nuorten huomioimiseen päätöksenteossa. Lisäksi sen avulla selvitetään, mitkä asiat toimivat ja mihin tulee panostaa. Lisänä tulee myös myönteinen kuntakuva: täällä oikeasti panostetaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiksi on otettu lapsi- ja perhelähtöiset palvelut, lapsen oikeuksien toteutuminen ja harrastustakuun toteuttaminen. Lapsiystävällinen kunta -malli tukee myös näiden tavoitteiden toteutumista.

Puumalassa on myös tehty jo paljon ennen malliin hakeutumista lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi: käytössä vauvaraha, kaikille maksuton varhaiskasvatus 20 t/vko, koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa, koulun, nuorisopalvelujen, seurakunnan ja järjestöjen kerhohankkeet, toimiva ja aktiivinen nuorisovaltuusto, etsivä nuorisotyöntekijä, toisen asteen opiskelijoiden kotikuntastipendi, perheneuvo sekä nuorten ohjaus- ja palveluverkosto.

Lapsiystävällinen kunta -mallin koordinaattorina toimii palvelujohtaja Anne Julin. Koordinaatioryhmässä on edustettuna kunnan eri toimialat, päätöksentekijät, sosiaali- ja terveyspalvelut, eri järjestöt sekä nuoret.

Miten mallissa edetään?

Unisef_lapsiystävällinen kunta

UNICEF järjesti maaliskuussa koordinaatioryhmälle alkukoulutuksen, jossa selvitettiin, mikä malli on ja miten siinä edetään.

Koordinaatioryhmä aloitti alkukartoituksen toukokuun alussa. Alkukartoituksessa arvioidaan kymmentä lapsen oikeuksien toteutumista tarkastuslistojen avulla. Kartoitukseen otetaan mukaan myös lapset, nuoret ja lasten vanhemmat. Koordinaatioryhmä on päättänyt, että tämän vuoden aikana se kokoontuu 6 kertaa. Viidellä kokoontumiskerralla arvioidaan aina kahta lapsen oikeuden toteutumista Puumalassa tarkastuslistojen pohjalta.

Kun alkukartoitus on kokonaisuudessaan tehty, koordinaatioryhmän kuudennella kokoontumiskerralla valitaan kehittämiskohteet, joita aletaan toteuttamaan suunnitelmallisesti vuoden 2020 aikana.

Parin vuoden kuluttua UNICEF arvioi, kuinka Puumalan kunta on onnistunut työssään. Jos Puumalan kunta on onnistunut, kunnalle annetaan Lapsiystävällinen kunta -tunnustus.

Olemme innoissamme aloittamassa alkukartoitusta ja kehittämistyötä!

 

Anne Julin
palvelujohtaja, Puumalan kunta

Etelä-Savon perhekeskustoiminta – toimintaa, tukea ja palveluja tavoitteellisesti yhdessä toteuttaen

Etelä-Savoon on valmistunut eri toimijoiden yhteistyössä ensimmäinen maakunnallisen yhteistyön kattava lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2019–2021. Suunnitelma perustuu lastensuojelulain 12§ ja se voidaan laatia kunnittain tai yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Nyt olemme kuntakohtaisten suunnitelmien lisäksi määritelleet maakuntatason tavoitteet ja painopistealueet, joilla tähtäämme perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseen ja varhaisen tuen tarjonnan lisääntymiseen. Suunnitelmasta löytyy suositeltavia keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Suunnitelman toteutumista tullaan seuraamaan ja arvioimaan vuosittain toimijoille suunnatulla kyselyllä sekä perheiden kokemusten kuulemisella. Yhteisten tavoitteiden määrittelyssä on ollut mukana maakunnan alueelta lasten, nuorten ja perheiden hyväksi työtä tekeviä toimijoita kuntien varhaiskasvatuksesta ja koulusta, sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoista Pieksämäeltä, Sosterista ja Essotesta sekä järjestö- ja seurakunnan edustus.

Lue hyvinvointisuunnitelma: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Etelä-Savo 2019-2021

Hyvinvointisuunnitelma, tavoitteet

Pidemmän ajan suunnitelmasta on hyvä päästä kohti käytännön toimintaa ja perhekeskustoiminnan vastuuhenkilöt eri toimijoista ovatkin yhdessä laatineet toimintasuunnitelman perhekeskustoiminnan etenemisestä vuodelle 2019. Kunnissa perhekeskustoimintaan voi tutustua tänä vuonna mm. vierailemalla perheille suunnatuissa avoimissa kohtaamispaikoissa, osallistumalla teemalliseen perheiltaan tai osallistumalla perheiden tapahtumiin tai erilaisiin vertaisryhmiin. Perheneuvo tarjoaa neuvoa ja ohjausta perheille jo kuudessa kunnassa. Toiminnasta tiedottamista tullaan kehittämään tulevien kuukausien aikana kokoamalla yhteisiä tiedotteita ja esitettä maakunnallisesta perhekeskustoiminnasta. Perhekeskustoiminta vahvistuu kuntien varhaiskasvatuksessa ja kouluissa erilaisten uusien yhteistyö- ja tukimuotojen kautta, kuten monissa kunnissa perheille tarjotaan lapset puheeksi keskusteluja. Sote-palveluissa Mikkelissä valmistuu keväällä 2019 Perhetalo, josta tarjotaan monipuolisia perhekeskuksen sosiaali- ja terveyspalveluja lapsiperheille Essoten kuntien alueella. Perhetalosta löytyvät lapsiperheiden palvelut aina neuvolasta ja lapsiperheiden kotipalvelusta synnytyksiin. Työntekijät jalkautuvat kuntiin ja sote-palveluja on edelleen tarjolla lähellä perheitä. Perheille järjestetään tutustumismahdollisuus perhetaloon kesäkuun lopulla ja tästä tiedotetaan tarkemmin lähempänä ajankohtaa. Perhekeskuksen palveluja on saatavilla myös Pieksämäellä ja Savonlinnassa entiseen tapaan.

Lue toimintasuunnitelma: Perhekeskustoiminnan toimintasuunnitelma vuodelle 2019

 

Tehdään hyvä arki perheille yhdessä!

Katja Saukkonen
LAPE Etelä-Savo muutosagentti

 

Perhekeskustoiminta

LAPE-hanke päättyi vuoden 2018 loppuun, mutta lapsi- ja perhepalveluiden muutos jatkuu edelleen. Perhekeskustoiminnan lähtökohtana on hyvinvoiva lapsi, nuori ja perhe. Tämän eteen haluamme tehdä yhdessä töitä koko Etelä-Savon alueella.

Perhekeskustoiminta tarjoaa avointa toimintaa, tukea ja palveluja perheelle. Meillä Etelä-Savossa perhekeskustoimintaan liittyvät vahvasti avoimet kohtaamispaikat, kuntakohtaiset Perheneuvot sekä palveluja tarjoavat perhekeskukset. Näiden peruselementtien ympärille olemme tehneet värikkään ja innostavan videon.

Etelä-Savon Perhekeskustoiminta -videolla saat selkeästi ja ytimekkäästi kiinni mistä kaikesta tässä on kyse . Tehdään yhdessä lasten nuorten ja perheiden hyvää arkea!

Video löytyy myös YouTubesta, https://www.youtube.com/watch?v=r-u1Njue7qU.

 

 

Hanna Korja, perhekeskuskoordinaattori

LAPE akatemiat tulevaisuutta tekeville johtajille

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin vaikuttava johtaminen vaatii eri toimijoiden yhteistyötä. LAPE-akatemia kokoaa kunkin maakunnan, kuntien sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen johdon sekä järjestöjen ja seurakuntien edustajat yhteiseen oppimisprosessiin. LAPE akatemia on vuoden kestävä valmennusprosessi, joka tukee johdon työtä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin johtamisessa. LAPE akatemiassa vahvistetaan lapsi- ja perhelähtöistä toimintakulttuuria. LAPE akatemioita johdetaan kansallisesti ja taustavoimina ovat sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Mukana suunnittelussa on myös kuntaliitto.

Lape akatemiat starttaavat valtakunnallisella avaustilaisuudella Helsingissä 20.3. ja Etelä-Savon maakunnalliset akatemiat järjestetään 4.6. Mikkelissä ja 24.9. Savonlinnassa. Akatemiaprosessin viimeinen tilaisuus pidetään yhteistyöalueen päätöstilaisuutena 14.11. Jyväskylässä. Etelä-Savon painopistealueena lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) ovat lapsi- ja perhelähtöisyys sekä maakunnallinen perhekeskustoiminta. Akatemiaprosessissa keskitytään näiden monialaiseen johtamiseen ja toiminnan mahdollistamiseen. Kansallista starttitilaisuutta on mahdollisuus seurata verkossa suorana lähetyksenä tai myöhemmin tallenteena: http://videonet.fi/web/stm/20190320/

Akatemia_startti

Oppimisprosessin lopputuloksena luodaan yhteistyön toimintamallit, sopimukset ja rakenteet, jotta palveluista saadaan lapsi- ja perhelähtöisiä. Johtajat saavat tukea entistä vaikuttavampaan toimintaan, kokonaisuuksien ymmärtämiseen sekä verkostojen johtamiseen yhteisessä toimintaympäristössä.

Lisätietoa https://stm.fi/lapeakatemia

#tulevaisuudentahdissa

LAPE Etelä-Savo muutosagentti Katja Saukkonen
katja.saukkonen(at)essote.fi, 044 351 6616

Kunta-agentti Kristiina Hyvärinen
kristiina.hyvarinen(at)kuopio.fi, 044 718 4409

Hankejohtaja Maria-Kaisa Aula, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
maria-kaisa.aula (at)stm.fi, 0295 163 658

Perheneuvo käynnistyy Etelä-Savossa

Perheneuvo on ohjausta ja neuvontaa lapsiperheille yhden yhteydenoton taktiikalla. Perheneuvo on käytettävissä silloin, kun haluat keskustella elämäntilanteestasi, kysyä neuvoa tai vaihtoehtoja asiointiin ja arjen kysymyksiin liittyen. Perheneuvo on kuntakohtainen ja siellä työskentelee lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Tarvittaessa etsimme oikean palvelun perheellenne.

Olemme luoneet yhteisen Etelä-Savolaisen tavan vastata perheiden toiveisiin saada helpommin yhteys lapsiperhetoimijoihin, kun jokin askarruttaa mieltä. Yhdeksän kunnan lapsiperheiden kanssa toimivat ammattilaiset ja järjestö- ja seurakuntatoimijat ovat käyneet syksyllä 2018 valmennuksen ja ovat valmiina aloittamaan perheneuvotyöskentelyn. Perheneuvo starttaa ja sitä suunnitellaan joka kuntaan omaa tahtia. Erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia koskevissa asioissa teitä palvelevat myös ohjaamo Olkkari Mikkelissä ja ohjaamo Pientare Pieksämäellä.

Vuoden 2019 alusta perheneuvossa tapahtuu seuraavaa

  • Mikkelin perheneuvo jatkaa toimintaansa entiseen tapaansa puhelimitse perheneuvoaikoina sekä sähköisen yhteydenottolomakkeen kautta
  • Savonlinnassa palvelee lasten ja nuorten Luukku puhelimitse, sähköisesti ja chatin kautta
  • Mäntyharjulla on käytössä perheneuvon sähköinen yhteydenottolomake
  • Rantasalmella käynnistyy perheneuvo 7.1. Perheneuvopuhelimesta vastataan joka päivä klo 7.30-9
  • Puumalan perheneuvoverkosto käynnistyy sähköisen yhteydenotto-lomakkeen kautta

Lisätietoa perheneuvotoiminnasta ja sen etenemisestä saa kuntien nettisivuilta ja maakunnan perhekeskustoiminnan sivuilta https://lapeetelasavo.com/yhteystiedot/

Etela-Savon_Perheneuvo_LOGO_vaaka_RGB

 

Katja Saukkonen, LAPE Etelä-Savo muutosagentti

Kiitos LAPE-hankekaudesta!

LAPE-hankekausi päättyy vuoden vaihteessa. Olemme hankkeessa kulkeneet aktiivisesti eteenpäin kohti lapsi- ja perhelähtöisempää Etelä-Savoa. Haluamme lämpimästi kiittää kaikkia teitä, joita olemme kohdanneet matkan varrella. On ollut ilo jakaa ajatuksia, hymyjä, murheita, innovaatioita ja inhimillisyyttä kanssanne. Olemme koonneet tähän tekstiin muutaman ajatuksen LAPE-matkasta.

LAPE-kausi oli kaikkinensa erittäin tiivis ajanjakso. Se pakotti pohtimaan missä kaikessa voimme olla mukana ja miten työtä rajataan. Arvioimme jatkuvasti tiimin työtä: keskitymmekö olennaiseen, eteneekö perhekeskustoimintamalli, näkyykö ponnistelumme lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistamisessa ulospäin?

Me koemme ja näemme, että olemme saaneet lisättyä maakunnallista yhdessä tekemistä. Ylipäänsä toimijoiden yhteinen tekeminen on mennyt isoin askelin eteenpäin ja toimijoiden keskinäinen luottaus kasvanut. Uudenlaisia työryhmiä ja tiimejä on syntynyt, niissä näkyy monitoimijainen ajattelumme. Järjestöt ovat olleet aktiivisesti mukana keskusteluissa. Olemme tästä tosi iloisia. Uusia perheneuvoja on syntynyt maakuntaan ja olemme edelleen ihan varmoja, että alueemme lapsiperheet saavat sitä kautta tukea aiemmin ja perhelähtöisesti.

Erityisen ylpeitä olemme siitä, miten olemme saaneet luotua ihan uutta kulttuuria kokemustiedon keräämiselle ja hyödyntämiselle tuen ja palvelujen järjestämisessä. Latu on auki lapsille, nuorille ja kehittäjävanhemmille.

Etelä-Savon perhekeskustoimintamalli porskuttaa eteenpäin ja saimme loppuvuoden puristuksena vielä videon – tsekkaa se TÄSTÄ! Jatkossa on varmasti syytä keskittyä entistä enemmän siihen, miten koulu ja varhaiskasvatus kiinnittyvät vielä tiukemmin perhekeskustoimintaan.

Hankekauden päätteeksi on haikea fiilis, innostava LAPE-tiimi loppuu. Tulevaa katsomme hyvillä mielin: Perheet keskiössä ajatus on vahvistunut sekä hyviä toimintamalleja ja verkostoja on syntynyt. Pidetään niistä yhdessä kiinni. Olemme oppineet itsestämme, toisiltamme, eri ammattilaisilta, lapsilta, nuorilta ja perheiltä paljon. Suuri kiitos jokaiselle matkassa mukana olleelle, yhteinen työmme lasten ja perheiden voimavarojen vahvistamisessa jatkuu!

Hanketyöntekijöiden LAPE-tiimi 2017-2018
Anne, Katja, Katri, Mari, Olli, Pauliina, Pia, Ria, Saara, Tiina K. & Tiina V.

Rauhallista joulua_LAPE

Parisuhteen tuen kortti – työkalu tarpeeseen

Parisuhde on keskeinen osa perheen hyvinvointia

Vanhempien parisuhde on lapsen koti.
Kun vanhemmat voivat hyvin, lapsikin voi hyvin.

Parisuhde on perheen jalusta.
Kun tuemme parisuhdetta, tuemme myös vanhemmuutta.

Näillä ajatuksilla eri ammattilaiset pohtivat parisuhteen tuen merkitystä LAPE Etelä-Savon työryhmissä. Parisuhteen merkitys lapsen ja koko perheen hyvinvoinnille tiedostetaan erittäin hyvin.

Kun ammattilaisten kanssa keskusteltiin, kuinka he konkreettisesti tukevat parisuhdetta perheiden kanssa työskentelyssä, löytyikin jo enemmän hajontaan. Joillekin työntekijöille vanhempien parisuhteesta puhuminen on luontevaa ja olennainen osa omaa työnkuvaa. Moni ammattilainen kuitenkin myöntää parisuhteen olevan toisinaan myös arka aihe nostaa esille. Parisuhde koetaan henkilökohtaiseksi asiaksi eikä sen puheeksi ottaminen ole aina helppoa.

Perheet toivovat parisuhteen puheeksiottoa

Asiasta ei uskalleta puhua.
Parisuhteesta puhumiselle ei ole varattu aikaa.

Parisuhteen vahvistamista eri ammattilaisten suunnalta.
Kysyttäisiin miten parisuhde voi.

Koulutusta työntekijöille, että olisi valmiuksia tukea oikeasti parisuhdetta.

Perheiden vastauksissa esitetään, olisiko mahdollista saada parisuhteeseen matalan kynnyksen keskusteluapua ammattilaisilta. Kaikki vanhemmat eivät halua puhua parisuhteestaan muiden kuin oman kumppanin tai ystävien kanssa, mutta iso osa kuitenkin toivoo, että parisuhteesta puhuttaisiin avoimemmin ja tarjottaisiin tukea jo varhain.

Työkalu parisuhteesta puhumisen tueksi

Perheiltä ja toimijoilta saatujen toiveiden ja ajatusten pohjalta lähdimme kehittämään Parisuhteen tuen korttia. Idea kortista sai innostuneen vastaanoton ammattilaisilta, aiemmat työkalut ovat olleet laajoja ja vaatineet enemmän työskentelyaikaa. LAPEn oma parisuhteen tuen kortti on helppo antaa perheelle kotiin mukaan tai käydä kortin kautta teemoja läpi yhdessä vanhempien kanssa. Kortin lopullista muotoa on hiottu useaan otteeseen, sitä ovat kommentoineet parisuhteen tuen ammattilaiset ja vanhemmat. Lisäksi se on käynyt testattavana pariskunnilla ja ollut kokeilussa työntekijöiden ja vanhempien välisessä työskentelyssä. Yhdessä on työstetty helmi, työkalu tarpeeseen.

Parisuhteen tuki-ETUPUOLI

Kortin etupuolella kuvataan parisuhteen keskeiset teemat: läheisyys, yhteiset arvot, vuorovaikutus ja vastuun jakaminen. Kääntöpuolella pariskunta haastetaan yhteiseen tehtävään. Keskustelun kautta avataan omia ajatuksia ja keskitytään kuulemaan parisuhteen toista osapuolta. Kortti tarjoaa konkreettisen mahdollisuuden sopia yhdessä, mitä osa-aluetta lähdetään kehittämään ja milloin tarkistetaan, onko muutosta tapahtunut.

Parisuhteen tuki-TAKAPUOLI.png

Kortin tavoite on herätellä vanhempia miettimään parisuhteen tilaa ja käymään yhteistä keskustelua. Ammattilaisille kortti tarjoaa helpon, konkreettisen välineen ottaa parisuhde puheeksi vanhempien kanssa. Mukana kehittämisessä olleet ammattilaiset ideoivat, että korttia voi käyttää myös muiden menetelmien tai työkalujen rinnalla (esim. parisuhteen roolikartta, parisuhteemme arvot -opas). Parisuhteen tuen työskentelyä voi ohjata kortin avulla myös ensin pienin askelin ja sitten kokonaisvaltaisemmin.

Tulosta kortti tästä: Parisuhteen tuen kortti

Kokeile itse omassa parisuhteessasi tai ota käyttöön työssäsi perheiden voimavarojen vahvistamiseksi.

LAPE hankekoordinaattorit
Katri Manninen, MLL Järvi-Suomen piiri
Saara Hanhela, Essote

Kertomus eteläsavolaisten perheiden arjesta.

Mummu lähetti postikortin. Se laitettiin jääkaapin oveen. Jääkaapista isi lorautti maitoa kahviin. Ennenkuin kahvi on juotu, ei tehdä mitään. Leikin sillä välin kissan kanssa. Siinä kortissakin on kissa, joka on harmaa ja näyttää melkein yhtä vanhalta kun mummu. Isovanhemmat on mahtavia, ne auttaa, kun tarvitsemme tukea ja tsemppiä ja kun haluamme puolisoni kanssa käydä kahdestaan rauhassa kaupassa. Lapset nauttii, kun on hyvää ruokaa. Spagetti kuulemma on. Ja mehukeitto. Sitä tarjotaan joka päivä päikyssä. Päikyn täti puistelee päätään: ”ei nyt ihan joka päivä”. Päiväkoti saisi kyllä olla vähän lähempänä. Ja sitä on vaikea ymmärtää, miksi jonkun perheen lapset joutuvat eri päiväkoteihin? Silloin on hyvä arki vaakalaudalla. Lauta on erinomainen asia, koska leikkipuistojen keinut ja liukumäet on laudasta. Ne, jos mitkä, helpottaa lapsiperheen arkea. Kiitos kiikuista kaupungin miehet, joilla on kypärät päässä! Jääkiekkoharrastuksessa kypärä on tärkeä. Olen harrastanut jääkiekkoa jo kolme viikkoa, eli osaan jo tosi paljon asioita – melkein yhtä paljon kun ammattilaiset. Isona minusta tulee Neymar. Paitsi hän pelaa jalkapalloa, huomauttaa äiti. Äitit tietää paljon asioita. Parasta on, kun äiti ja isä tietää saman verran samoista asioista, eikä synny riitaa. Jos syntyy, menen omaan huoneeseen, koska riitelyä ja huutoa en halua kuulla. Joskus vaan tämänkin super-äidin raivo pulpahtaa pintaan ja tuntuu, että on pakko huutaa. Huutamisen hillintään auttaa vertaistuki. Olisi tosi hyvä, jos tukiryhmät olisi nähtävillä netissä yhdestä paikasta. Kävin Essoten verkkosivuilla etsimässä. Se oli turhauttavaa. En mene uudestaan. Uudestaan, uudestaan! Huutaa lapsi, kun hän on ollut ekaa kertaa luokkakaverilla yökylässä. Meidän kylällä kaikki moikkaa kaikkia, siitä syntyy hyvä yhteisöllisyyden tunne. Silloin tuntuu pahalta mennä kouluun, jos mulla ei ole siellä yhtään kaveria. Kaverit on niin tärkeitä. Lapsille ja vanhemmille. Mun kaverit asuu muualla Suomessa ja maailmalla. Siksi usein mietin, voisiko näihin vanhemmuuden haasteisiin ja parisuhteeseen saada keskusteluapua ihan ammattilaisilta? Jotenkin tuntuu, että tuki on arviointien ja lomakkeiden, lähetteiden takana. Ja minä vain haluaisin purkaa ajatuksiani jollekin muulle kuin puolisolle. ”Puoliso on sellainen, joka tykkää mun äidistä ja minusta. Se hymyilee ja ottaa mut mukaan, kun viedään joulukortit postiin.”

Koottu eteläsavolaisilta lapsilta, nuorilta ja vanhemmilta saaduista Hyvä arki & Kiva päivä -teksteistä ja kuvista.

Saara Hanhela, Hankekoordinaattori
LAPE Etelä-Savo

2.3 Uusioperhe

Kehittäjävanhempana Rantasalmella

Huh! Mistä päästä aloittaisin. Kokeilin jo tehdä netissä hakua käyttäen hakusanoja ”lapsiperhepalvelut Rantasalmella”. Selkeästi ei mitään noussut heti esille, muuta kuin toimintasuunnitelman näköinen tiedosto. Ei näin! Seuraava kohde: Rantasalmen kunnan sivut. Hakeako alaotsikolla koulut ja opiskelu, varhaiskasvatus, sosiaalipalvelut, nuoriso, sivistystoimi… ? Saisiko kaikki kivasti yhden otsikon alle. Helpottaisi huomattavasti hakua.

Olen muuttanut Rantasalmelle noin kaksi vuotta sitten. Tuntuu etten vieläkään ole oikein perillä mitä kaikkea meillä täällä on. Olisiko näin että toimintaa ja tukea on jopa niin paljon, ettei yksinkertaisesti tiedä edes mitä etsiä? Jos paikalliselta kysyy, vastaus on: ”Meillä on puhallinorkesteri ja teatteri”. Hyvä, mutta mitä jos ei ole muusikkoja tai näyttelijöitä perheessä?

rantasalmi.fi

Kuvakaappaus http://www.rantasalmi.fi -sivustolta.

Vanhasta tottumuksesta tiesin että seurakunta ainakin järjestää kerhoja, joten katse suuntautui sinne. Nappiosuma! Yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa on maksuttomia kerhoja alle kouluikäisille, joita järjestetään ilman vanhempaa ja vanhemman kanssa. Sinne siis! Sieltä sain lisätietoa, että varhaiskasvatus järjestää omassa tilassa myös avoimia, maksuttomia kerhoja. Mitenkäs meidän nuori, teini-ikäinen? Loistavaa, Rantasalmella on Nuokkari, maksuton paikka jonne nuoret voi mennä koulun jälkeen, aukioloajat vaihtelevat viikottain, samoin ikäjakauma: tiettyinä päivinä tietyn ikäisille. Haa! Nuorille järjestetään myös matkoja, mm. Elämä Lapselle -konserttiin ja shoppailemaan. Näissä ei tiettävästi ole edes ikärajaa? Koko perheelle avoimia matkoja, joille voi ilmoittautua, matkat maksavat jonkin verran, samoin jos on konsertti tms. liput pitää lunastaa itse.

Kesäaikana vähän vilkastuu ja toisaalta rauhoittuu. Nuokkari menee kiinni, kerhot jäävät kesälomille, MUTTA leikkipuistossa alkaa varhaiskasvatuksen järjestämä maksuton leikkipuistokerho johon otetaan tietyn ikäisiä lapsia. Myös maksuttomat uimakoulut alkavat, sijoittuen jopa neljälle (?) eri alueelle. Nuorille ei valitettavasti ole oikein mitään, siinä olisi korjaamisen kohta. Nuoret ovat aika vallattomia kesäisin, aika käy pitkäksi, joten heille voisi tarjota jotain.
Syksyn/talven aikana tuetaan mm. uimista järjestämällä kyyditykset Juvan uimahallille. Liput lunastetaan itse, matka on muistaakseni maksuton.

Kirjastoon on pikkuhiljaa levinnyt enemmän lapsiperheille sunnattua toimintaa. MLL järjestää kouluvuoden aikana parin viikon välein maksuttomia satutunteja, jotka on tarkoitettu alle kouluikäisille, mutta on avoimessa tilassa, joten vapaa pääsy. Keväällä varhaiskasvatus ja neuvola (?) järjestivät maksutonta muskaria, joka oli suunnattu alle 3-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmille. Joka syksy järjestetään Taiteiden ilta jossa on paljon ohjelmaa lapsille ja perheille. Nyt alkoi pyörimään myös Vanhempainkahvila, johon toivoisin enemmän osallistujia vanhemmista. Onko niin, että tieto ei kulkeudu vanhemmille että Vanhempainkahvila on, vai onko kynnys tulla paikalle liian korkea? Ollaanko me somestuttu liikaa?

Vanhempainkahvilan logo_Rantasalmi

Päätin lähteä kehittäjävanhemmaksi ollakseni enemmän kartalla mitä kunnassa tapahtuu. Toinen lapsista on teini, jolla ei ole ikinä mitään tekemistä ja toinen koulutaivaltaan aloitteleva, jolla on kaikki uusi edessä. Todellakin, toivoisin tapaavani muita vanhempia, keskellä ei-mitään asuvana olisi kiva tavata muita aikuisia ja saada mahdollisesti uusia kavereita, kenen luona voisi vierailla ja ketä voisi tavata, kutsua kylään – koskien siis lapsia ja omaa itseäni.

Kehittäjävanhempi, Rantasalmi

Terveisiä Pertunmaan LAPE-perheilloista!

Syksyllä 2017 LAPEssa toteutimme kokeilun LAPE-perheilloista. Iltojen teemat tulivat toiveena vanhemmilta, teemallisia iltoja järjestettiin Mikkelin kouluissa ja päiväkodeissa. Mukana oli asiantuntijoita, aikaa järjestettiin asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi yhteiselle keskustelulle ja vertaisuuden mahdollistamiselle. Kaiken ytimessä pyrittiin pitämään vanhemmuuden tukea, informaation jakamista sekä ammattilaisten tulemista lähemmäs perheitä. Illoista tehtiin myös mallinnus ja opinnäytetyö. Konseptin voi ottaa kuka tahansa käyttöön tekemämme osallisuustyökalun avulla. Pertunmaan toimijat ottivat kopin ja toteuttivat iltoja tänä syksynä. Blogissa saattekin lukea  Mäntyharjulla terveydenhoitajana toimivan Piian raportoinnin Pertunmaan LAPE perheilloista!  

Pertunmaan paikallisten LAPE- iltojen idea heräsi ja nousi alun perin LAPE Etelä-Savon kehittäjäryhmän tuen avulla ideoivassa ilmapiirissä, paikallisen Pertunmaan LAPE-ryhmän tuen ja myös yksittäisten terveydenhuollon ammattilaisten aktiivisuuden avuilla, ideoiden iltoja yhdessä kuntapuolen edustajan ja hankekoordinaattori Katri Mannisen kanssa.

Järjestäjätiimin kuului Pertunmaalla yksittäiset järjestöt: SPR, MLL, 4-H, Pertunmaan kunta ja lisäksi myös Essoten Pertunmaan perhe- ja neuvolapalveluiden sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä sosiaalitoimen työntekijät omalta osaltaan.

Pertunmaan LAPE perheilta 2

Osallistujia oli kahdessa eri illassa (19.9.18 ja 9.10.18) n.30.aikuista/ilta, sekä lapsia n.10. Ensimmäinen ilta oli lasten käytösvaikeuksista ja puhumassa oli Anu Kokkonen erityisluokan opettajan roolissaan. Toisessa illassa oli perheterapeutti Hilkka Aurinko keskustelemassa perheiden kanssa riittävän hyvästä vanhemmuudesta. Molemmat illat koettiin paikallisesti erittäin positiivisiksi, vaikuttaviksi ja hyviksi. Lisäksi illoista oli antia ja positiivisia vaikutuksia arkeen myös erityislasten ja haastavissa perhetilanteissa olevien lasten perheisiin.

Jatkossa Pertunmaalla olisi tavoitteena järjestää paikallisia LAPE -iltoja peräti kaksi syksyisin ja kaksi keväisin, eli 4.iltaa vuodessa. Varhaisen tuen perheiltojen aiheita on tarkoitus vaihdella, eri-ikäisten lasten perheisiin tuen antamiseksi sekä lisäksi myös ESSOTE perustason palveluiden esittelyn ja tiedostamisen unohtamatta. Tuleviin iltoihin olisi tarkoitus yhdistää myös ajankohtaisia aihealueita vanhemmuuden, perheiden hyvinvoinnin lisäämisen sekä ryhmämuotoisen vanhemmuuden tuen verkostoitumisen mahdollisuuksille. Yksi tulevan perheillan aiheena paikallisen LAPE- työryhmän toimesta voisi olla päihde- ja mielenterveystyöntekijä Jaana Vähäkankaan koulutustilaisuus pienten lasten vanhemmille päihteistä.

Pertunmaan LAPE perheilta

Pertunmaan LAPE perheillassa 9.10.2018 tupa täynnä Yhtenäiskoululla.

Kevään 2019 tavoitteeksi asetettiin yhteisesti paikallisen LAPE- työryhmän toimesta: Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmän toteuttaminen 5-10 -vuotiaiden lasten perheisiin Pertunmaalla. Kyseinen toive nousi perheiltä mielipiteiden ja palautteen antamisen yhteydessä.

Piia Repola, terveydenhoitaja
Pertunmaan neuvola ja kouluterveydenhuolto
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä