”… ja sit kun sattuu hyvä ihminen kohdalle, jolla on myöskin aikaa lapselle ja perheelle, niin sitten ei ole mitään hätää.”

Olemme LAPE:ssa tehneet sijoitettujen nuorten ja heidän vanhempiensa haastatteluja. Näistä haastatteluista saamme kuvaa arjesta, jossa on mukana tiiviisti lastensuojelun tai psykiatrian ammattilaisia.

Haastatteluissa nousee järjestelmällisesti esille se, että työtekijän persoonalla on valtavan iso merkitys. Se, että ammattilainen kuulee, on tukena ja apuna, ja ennen kaikkea, että hänellä on aikaa olla läsnä, on tärkein avun kokemista kuvaava asia. ”Oleellinen kysymys on aika. Koska kohtaamista ei synny, jos on kiire”

Aalto-Saara Hanhela.jpg

”Vanhemman voimaantumista ei saisi työntekijätkään pelätä, koska se ei tarkoita sitä että vanhempi väittää entistä enemmän vastaan, vaan se tarkoittaa, että se tajuaa ja hyväksyy sen missä mennään ja pystyy olemaan mukana päätöksenteossa.”

Kaikki vanhemmat haluavat olla kumppaneita ammattilaisille toimissa, joissa haetaan omalle lapselle parasta mahdollista apua. Kuten yksi haastateltava vanhempi sanoo, hän toivoo, että ammattilaiselle syntyisi ymmärrys: ”Hei, toihan vois olla apuna tässä asiassa eikä vaan sivustakatsojana”.

 Kuitenkin todellisuus on se, että tilanteet ja voimavarat ovat eri aikoina erilaiset. Siksi täytyy myös ymmärtää sekä lapsen että hänen vanhempiensa sen hetkinen tilanne. ”Olen ollut tiedonantaja, sivustakatsoja ja kumppani, voimavarojeni puitteissa”. Aina  vanhempi ei pysty olemaan 24/7 läsnä ja voi olla, että hänenkin täytyy saada voimaa pystyäkseen toimimaan jatkossa työntekijän kumppanina.

”Aina löytyy se joku toinenkin, joka on ollut samassa tilanteessa…”

Haastavissa elämäntilanteissa ammattilaisten rooli usein korostuu ja helposti unohdamme arjen tuen merkityksen. Haastatteluissa on noussut kerta toisensa jälkeen esiin muiden, samassa tilanteissa olevien perheiden merkitys. Usein niin nuori kuin hänen vanhempansakin saa apua ja tukea ihmisiltä, vertaisilta, jotka ymmärtävät tasan tarkkaan mille se tuntuu, kun esimerkiksi oma lapsi otetaan huostaan. Tästä johdosta usein haastatteluissa sekä vanhemmat että lapset toivovat itselleen tukihenkilöä ammattilaisten keskelle. Esimerkiksi: ”semmoinen tukihenkilö joka avaisi, mitä pykälät tarkoittaa”.

Muumi-Saara Hanhela

Vertaistoiminnasta hyviä esimerkkejä ovat sijoitettujen lasten vanhempien Voikukkia-ryhmä, nuorille tarkoitettu Vamos-toiminta tai osallisuutta tukeva nuorten kehittäjäryhmätoiminta. Lisäksi muun muassa Osallisuuden aika tekee hyvää työtä nuorten kanssa. Myös haastavassa elämäntilanteessa elävät perheet toivovat omaehtoista apua liittyen vertaisuuteen. Aina ei haluta mennä ammattilaisten vetämiin vertaisryhmiin, vaan: ”Olisi hyvä, jos meillä olisi perhekahvilatoimintaa, olisi epävirallisia mahdollisuuksia löytää vertaiset” tai ”olisi teemakahvilatoimintaa myös erityispalveluihin”. (Kurkista edellinen blogi perhekahvilasta TÄSTÄ).

Lopuksi

Haastavassa elämäntilanteessa apu syntyy siitä, että lähellä on ihmisiä, vertaisia, jotka ymmärtävät juuri minun perheeni tilanteen ja ovat läsnä arjessa. Ja niillä ammattilaisilla jotka ovat mukana auttamassa, on aikaa kuunnella, kohdata ja olla tukena.

Haluamme tämän blogikirjoituksen kautta kiittää kaikkia niitä nuoria ja heidän vanhempiaan, jotka ovat omaa elämäänsä avanneet yhteisten palveluiden kehittämiseksi. Kiitos!

Olli Humalamäki
LAPE Etelä-Savo
Erityisen- ja vaativamman tuen koordinaattori

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s