Sama palvelumalli ei toimi joka paikassa, tarpeenmukaisuus tukee hyvinvointia. – Ajatuksia Puumalan kehittämistyöstä.

Puumalassa lapsiperheet ovat melko tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Tämä käy ilmi opinnäytetyöstä, jonka XAMKin opiskelija Elsa Husu teki Puumalan kunnalle osana sosionomiopintojaan. Kunnassa on 2200 vakituista asukasta, kesäisin väkimäärä viisinkertaistuu. Lue Elsan ajatuksia palveluiden kehittämisestä peilaten Puumalan lapsiperheille tekemäänsä kyselyä.

puumala saimaan kaunein

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa eli LAPE:ssa pyritään kehittämään lasten, nuorten ja perheiden palvelut sektori- ja hallintorajat ylittäväksi palvelukokonaisuudeksi, jossa palvelut ovat lapsi- ja perhelähtöisiä ja painopiste on varhaisessa tuessa. Puumala voidaan tulkita tietynlaiseksi edelläkävijäksi – moniammatillinen verkosto on edistänyt lasten ja nuorten hyvinvointia jo kauan.

Haastattelin puumalalaisia lapsiperheitä tutkimustani varten. Sain tutustua kuuden perheen ainutlaatuiseen elämäntilanteeseen ja kuunnella heidän palvelukokemuksiaan. Perheet kertoivat kokemuksistaan eteläsavolaiseen tyyliin – avoimesti, arvostaen palvelujentuottajien työpanosta, mutta myös potentiaalisia kehitysideoita esiin nostaen.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa Puumalan perhekeskustoimintamallin kehittämisen pohjaksi ja samalla osallistaa lapsiperheitä kehittämistyöhön. Olen esittänyt tutkimuksen tulokset Puumalan LAPE-työryhmässä, jonka jäsenenä toimin. Kehittämistyössä hyödynnetään tutkimuksen tuloksia.

Leikkipäivä_Puumala2

Tunnelmia Puumalan leikkipäivästä keväällä 2017.

Tutkimuksessa ilmeni, että toimivat peruspalvelut ja monipuoliset vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat lapsiperheiden hyvinvoinnin edellytys. Puumalan lapsiperheet ovat valmiita menemään vaativampien palveluiden piiriin paikkakunnan ulkopuolelle, mutta toivottiin, että omassa kunnassa olisi toimija, joka arvioisi perheen tilanteen ja ohjaisi oikean palvelun piiriin. Tarkempaa tietoa tutkimuksestani saa toukokuussa, jolloin työ on julkaistu ja se on kaikkien saatavilla.

Tutkimuksen tekeminen on saanut minut pohtimaan, miksi kehittämisohjeet tulevat ylhäältä alaspäin? Voidaanko sanoa, että palveluita pyritään kehittämään yhä lapsi- ja perhelähtöisemmiksi, kun on valmiiksi luodut muotit, mihin pitäisi asettua? Lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeet voivat olla hyvin erilaisia eri puolella Suomea. Mielestäni kehittämistyön pitäisi lähteä aidosti asiakkaan tarpeista, paikalliset erityispiirteet suurennuslasilla huomioiden. Miksi korjataan jotain mikä ei ole rikki? Eikö nekin resurssit voisi käyttää asiakkaan aitoon kohtaamiseen ja varhaiseen tukemiseen?

Elsa Husu
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) opiskelija

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s