LAPE Etelä-Savon varhaisen tuen kehittäjäryhmässä olemme pureutuneet syvällisemmin aidon kohtaamisen teemaan. Hankekoordinaattorit Saara Hanhela & Katri Manninen ovat koonneet kehittäjäryhmän huomiot yhteen ja vieneet ne LAPEn kehittäjävanhemmille kommenttikierrokselle. Muutaman lisämutkan kautta niistä koostui aidon kohtaamisen huoneentaulu, jonka sinäkin voit itsellesi tulostaa TÄSTÄ. Kehittäjäryhmän jäsen Salla kirjoittaa blogissa ajatuksiaan aidosta kohtaamisesta.
Kun ajattelen termiä ”aito kohtaaminen”, tulee mieleeni heti ensimmäiseksi hetkeen pysähtyminen. Päiviin sisältyy useita kohtaamisia; työssä, kotona, vapaa-ajalla, kaupassa, kadulla. Mielestäni aidon kohtaamisen näistä lukuisista kohtaamisista erottaa se, pystyykö olemaan tilanteessa läsnä kokonaisena, ei vaan fyysisesti vaan myös mielen tasolla.
Pieni lapsi on aitouden ammattilainen
Minusta pieni lapsi on aidon kohtaamisen aito ammattilainen. Lapsilla on avoin kyky kiinnostua tai olla kiinnostumatta asioista, myös kohdatessa ihminen. He kysyvät ja keskittyvät tai toisaalta kääntyvät pois ja jatkavat omia tekemisiään jos kohtaaminen ei ole heidän mielestään tarpeellinen. Tämä on iso ero siihen, miten aikuiset kohtaamistilanteissa usein käyttäytyvät. Aikuisilla on kyky kuunnella ja ”kuunnella”. On olemassa kohteliasta kuuntelua, kuunnellaan kyllä mitä toinen sanoo ja vastataan ehkä muutamalla sanalla, mutta aito läsnäolo puuttuu. Kun taas aidossa kohtaamisessa kuunteleminen on mielestäni sitä, että tilanteeseen heittäydytään, ollaan oikeasti kiinnostuneita mitä vastapuoli kertoo ja pysähdytään hetkeen. Se on myös vuorovaikuttamista, esitetään vastakysymyksiä ja halutaan aidosti tietää lisää.
Lapsilla on taito olla rehellisiä kohtaamistilanteissa, kääntyä pois kun kiinnostus alkaa herpaantumaan. Aikuisen taas on hankala sanoa ääneen jos ei pysty syventymään asiaan ja olemaan aidosti läsnä, se koettaisiin herkästi töykeänä. Mutta onko kuitenkin töykeämpää antaa ihmisen puhua tärkeästä asiasta ja kuunnella vain ”puolella korvalla” vai sanoa rehellisesti että voisiko asiaan palata hetken päästä uudestaan?

Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää // STM:n kuvapankki
Mitä aito kohtaaminen vaatii?
Toisaalta, aito kohtaaminen voi olla myös pelkkää hiljaisuutta, jolloin korostuu ilmein ja elein osoitettu läsnäolo ja kiinnostus toista kohtaan. Ei kohtaamiseen aina tarvita sanoja, pelkkä kädestä pitäminenkin voi riittää kertomaan ”olen tässä, kuuntelen, haluan tietää”.
Työssäni aito kohtaaminen on sen lähtökohta, työni perusta. Tärkeintä asiakkaan kohtaamisessa on huomioida hänet ennakkoluulottomasti, ikään kuin tyhjänä tauluna. Jos asiakkaasta on itsellä joitain tiettyjä ennakkoajatuksia/tietoja, on helppo ajautua tekemään johtopäätöksiä ja tämä taas ei mielestäni sisälly aitoon kohtaamiseen. On kohdattava asiakas sellaisena kuin hän on ja kuunnella hänen tarinansa ja avun tarpeensa sellaisena kun hän sen kertoo. Asiakaskohtaamisissa aito läsnäolo on todella merkityksellistä ja se oikeastaan on se asia, mitä asiakkaat eniten kaipaavat, sitä että joku aidosti kuuntelee ja on kiinnostunut.
Aito kohtaaminen osoittaa mielestäni meille jokaiselle sen, että olemme tärkeitä, meitä arvostetaan ja meidän olemassaolollamme on merkitystä.
Salla Haatainen
Neuvolan perheohjaaja, Essote
LAPE varhaisen tuen kehittäjäryhmän jäsen