Hei me lomaillaan ja lähetetään teille iso kiitos!

LAPE-tiimin kesälomat ovat alkaneet pyöriä ja keräämme energiaa täyteläisen oloista syksyä silmällä pitäen. Tämä puolivuotinen on ollut toiminnan täyteinen, olemme kehittäneet suurella innolla kohti yhteistä päämäärää: eteläsavolaisten lapsiperheiden voimavarojen vahvistumista ja hyvää arkea. Kevään toiminnasta tiivistetysti sekä syksyn maakunnallisista verkostopäivistä löydät tietoa tuoreimmasta tiedotteestamme.

Pääset tiedotteeseen klikkaamalla tätä linkkiä:

https://lapeetelasavo.files.wordpress.com/2018/06/tiedote-1_2018.pdf 

Suuri kiitos!

Mukana olonne LAPEn tapahtumissa, työpajoissa, kehittäjäryhmissä, palavereissa, valmennuksessa, sähköpostiketjuissa, blogin lukijoina, Facebook-sivun tykkääjinä, kehittäjävanhempina – kaikki nämä osallistumisen muodot ovat tärkeitä yhteiskehittymisen näkökulmasta. Suuri kiitos osallistumisestanne kuluneen vuoden osalta. ❤

Aurinkoa kesäpäiviinne, jatketaan syksyllä!

LAPE-tiimi

IMG_0969

LAPE-tiimi Juvalla huhtikuussa. Vasemmalta oikealle nenän mukaan Mari, Tiina V., Anne, Katja, Tiina K., Saara, Katri & Olli.

LAPE-harjoittelijan näkemyksiä kehittämistyöstä

Olen valmistuva sosionomi-opiskelija ja opintojeni viimeisessä harjoittelussa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa, LAPE:ssa. Takana on pian kolme viikkoa työtä LAPE-tiimin kanssa ja olen päässyt näkemään ja kokemaan todella paljon. Muutosohjelma on hallituksen kärkihanke ja koskettaa myös Etelä-Savoa.  Tavoitteena on lisätä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Koen olevani etuoikeutetussa asemassa päästessäni näkemään mistä tässä kaikessa oikein on kyse.  Opiskelija -roolin lisäksi olen myös äiti, joten minulta löytyy kokemusta myös palvelun käyttäjän silmin.

Etelä-Savon LAPE- hankkeen pienen ydinporukan työskentely on tiivistä. Ympärille kootun laajemman toimijajoukon kanssa tehtävä yhteistyö laittaa kuitenkin opiskelijan pään joskus pyörälle. Erilaisia tiimejä ja kehittäjäryhmiä on useita ja päässä vilisee nimiä ja nimikkeitä. Olen huomannut, että monesti samat toimijat ovat olleet mukana eri ryhmissä, vaihtelevista tulokulmista käsin.

LAPE- tiimin työntekijät ovat hyvin sitoutuneita työhönsä. Heillä on vahvaa asiantuntijuutta josta olen opiskelijana pyrkinyt ammentamaan itselleni mahdollisimman paljon. Hankekoordinaattoreilla on monta rautaa tulessa ja päivän aikana tapaamisia eri toimijoiden kanssa voi olla useitakin. Onneksi on myös olemassa mahdollisuus videoneuvotteluihin, aina ei vain ole mahdollista saada kaikkia saman pöydän ääreen. Työtä tehdään kuitenkin maantieteellisesti laajalle alueelle.

keksi_stm_sote_lapset_askartelu_aikuinen_lapsi_lautapeli_lohduttaminen

Kuva STM:n kuvapankki // Suvi-Tuuli Kankaanpää

On ollut hyvä nähdä millaista työtä kehittämistyö on. Työ tapahtuu taustalla, ilman asiakaskontakteja. Hankkeen parissa työskentelevät sysäävät alkuun jotain uutta, mutta eivät jää varsinaista työtä kuitenkaan tekemään. He tekevät pohjatyötä yhdessä toimijoiden kanssa ja heittävät siten pallon eteenpäin.

Olen eri työpajoissa ja koulutuksissa kuullut ammattilaisten näkemyksiä ja kokemuksia. Tarvetta muutokselle on ja sen eteenpäin viemiseen ollaan valmiita yhteistyötä tehden. Olen pian itse astumassa työntekijän rooliin, toivottavasti lasten, nuorten ja perheiden pariin. Harjoittelun aikana olen saanut vahvistusta siitä millainen työntekijä haluan itse olla ja mitä sosiaalialan työntekijältä asiakkaan näkökulmasta toivotaan.

Hyvä arki_matala kynnys palveluille.jpg

”Millainen on lapsiperheiden hyvä arki Etelä-Savossa?”

Työ on aloitettu noin puolitoista vuotta sitten ja nyt hanke alkaa olla loppusuoralla. Tässä vaiheessa hanketta ja opiskeluja on ollut erittäin hyödyllistä hypätä hetkeksi mukaan. Olen oppinut uudistuksista paljon. Hankkeen alussa on aikaa käytetty paljon tiedon keruuseen erilaisin menetelmin. Tarkoituksena on ollut saada palvelun käyttäjiltä eli lapsilta, nuorilta ja perheiltä ajatuksia siitä mitä on tarpeen lähteä kehittämään. Nyt on jo päästy konkreettisen tekemisen pariin ja olen päässyt seuraamaan miten uutta mallia rakennetaan.

Valtakunnallisesti ja maakunnan osalta on mahdollisesti tulossa suuriakin myllerryksiä. Mutta vaikka suuremmat muutokset eivät tulisikaan voimaan aivan aiotulla aikataululla tai sellaisina kuin on kaavailtu, LAPEn parannukset ja uudet tavat on tarkoitus saada jatkumaan ja kehittymään. Kyse on yksilön oikeudesta hyvään palveluun ja kohtaamiseen niin sosiaali- kuin terveydenhuollon palveluissa.

Liisa Laine
Sosionomi-opiskelija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Uutta lapsipolitiikkaa tehdään jo Etelä-Savossa

Lasten hyvinvoinnin eriarvoistuminen on jatkunut jo pitkään. Eriarvoistumista ovat ruokkineet lasten ja perheiden palveluiden hajanaisuus, asiakkaiden tarpeiden ja palveluiden huono kohtaaminen sekä varhaisen tuen puutteet.  Tärkeitä korjausliikkeitä on tehty, mutta työ on usein katkennut hallituksen vaihdoksiin. Samalla suurin osa lapsista voi hyvin ja jopa entistä paremmin.

Hallituksen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on ottanut oppia menneestä.  Pysyvää muutosta tehdään laajapohjaisesti tulevien sote- ja sivistystoimen palveluiden rakenteisiin ja sisältöön. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaavat työtä yhdessä. Tuhansia toimijoita jokaisen maakunnan alueelta, myös Etelä-Savossa, on tuomassa perheille sopivaa tukea oikeaan aikaan. Viranomaisten lisäksi mukana ovat myös järjestöt ja seurakunnat.

lape muutosohjelma roll up kuva

STM:n kuvapankki // Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma // Suvi-Tuuli Kankaanpää

Tavoitteena on kaikille lapsille parempi kasvu- ja oppimisympäristö sekä perheiden hyvä arki. Vanhemmuuden tukea vahvistetaan näyttöön perustuvilla menetelmillä. Kehittämisen ytimenä on varhaisen tuen tarjoaminen vanhemmuuteen ja parisuhteen tukeen sekä erotilanteiden kohdatessa. Sovinnollisuutta erotilanteessa tukee uudistuva laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.  Varhaiskasvatuslaki uudistuu lapsen oikeuksiin perustuvaksi. Perhekeskukset verkostoivat palveluita asiakaslähtöisesti. Erityispalveluiden, kuten lastenpsykiatrian, osaamista tuodaan lähemmäs neuvolaa, varhaiskasvatusta ja koulua.  Lastensuojelua uudistetaan ihmissuhteita vahvistavaksi tiimityöksi (lue TÄSTÄ LINKISTÄ Ylen artikkeli Essoten lastensuojelun kokeilusta).  Perheet ovat mukana kehitystyössä.

Hyvää arkea turvaamaan tarvitaan lapsi- ja perhelähtöistä toimintakulttuuria. Hallinto- ja ammattikuntalähtöisestä toimintatavasta irtautuminen vie aikaa. Muutostyö on vasta alussa. Ministeriöiden yhteiset LAPE-selvityshenkilöt ovat ehdottaneet yhteisen tahtotilan linjaamista kansallisella lapsi- ja perhestrategialla, joka perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Lapsi- ja perhejärjestöt ovat antaneet tälle laajan tukensa.  Hallituksen kehysriihi linjasi äskettäin että strategian valmistelu aloitetaan.

Etelä-Savon keskeisin LAPE muutosohjelman kohde on maakunnallisen perhekeskustoiminnan käynnistäminen. Toiminnan sydämenä on lähellä arkea toimivat perheiden kohtaamispaikat ja lasten kasvu- ja kehitysympäristöön tuotavat palvelut. Perheille suunnattujen palveluiden osaamista kootaan perhekeskuksiin, josta ne jalkautuvat ympäri maakuntaa. Tämä edellyttää kaikilta lasten kanssa toimijoilta, niin kunta, järjestö, seurakunnat, yksityiset kuin sote, erityistä yhdessä toimimisen opettelua, uudenlaisen verkostotyön otetta. Sen oppimisesta voisi kertoa mm. yhteistilasuunnittelut, yhdessä perheiden kanssa suunniteltu toiminta ja palvelut sekä yhteen sovitettu toiminnan koordinointi ja johtaminen.

Maria Kaisa Aula
Hankejohtaja
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma
Sosiaali- ja terveysministeriö

Katja Saukkonen
Muutosagentti
LAPE Etelä-Savo

10-kuinen LAPE

LAPE-työ on Etelä-Savossa 10-kuinen, joten on hyvä hetki pieneen mietintään. 10 kuukauden ikäistä LAPEa pohtiessani aloin muistella, miten lastenneuvolassa sain aikoinaan lapsen kehityksen kuvauksia. Muistan kuinka tarkkaan omien lasteni kohdalla niitä luin. Haluan palata näihin kuvauksiin, joita 10-kuisesta käytetään ja peilata niitä LAPE-elämään.

paljon onnea! (1)

”Useammat vauvat osaavat ryömiä tai kontata nopeasti. Kulman takana odottaa jo seuraava merkittävä virstanpylväs: kävelemään oppiminen. Tasapaino kehittyy huimaa vauhtia ja jotkut saattavat ottaa jo ensimmäisiä askeleita ilman tukea. Kiipeäminen alkaa kiinnostaa, mutta intoa lapsella tässä vaiheessa on vielä enemmän kuin taitoa.”

LAPEssa olemme 10 kuukauden aikana uteliaana ryömineet erilaisten työntekijöiden ja työyhteisöjen arkeen. Olemme saaneet mukaan työntekijöitä, joiden kanssa yhdessä olemme voineet harjoitella seuraavia askeleita. Näitä LAPE askeleita ovat mm. maakunnallisen perhekeskuksen määrittely, vanhemmussuunnitelman testaus ja Hackneyn mallin pilotoinnin käynnistäminen. Rohkeasti olemme edenneet erilaisten kehittäjäryhmien kanssa, joissa on yhteisesti suunniteltu kuinka rakennetaan yhteistä tietä eteenpäin. Tasapainoa, vai tasapainottelua? Tätä on harjoiteltu monessa työyhteisössä liittyen siihen, mihin kohtaan muutosohjelman LAPE-työ istuu ja asettuu.

”Lapsi rakastaa hauskanpitoa ja hulluttelua. Naurua riittää! Kaappien ja laatikoiden avaaminen ja sulkeminen on erityisen mielenkiintoista. Lapsi kiinnittää entistä enemmän huomiota esineiden yksityiskohtiin. Musiikin kuunteleminen ja sen tahdissa tanssiminen tai keinahteleminen yhdessä vanhempien kanssa on lapsesta mukavaa.”

LAPEssa olemme lähteneet positiivisessa hPeke-malli_ympyräengessä kyselemään perheiltä millaista on hyvä lapsiperheiden arki. Olemme nostaneet keskiöön asioita, jotka ovat perheiden kannalta tärkeitä, mitkä tuottavat iloa ja mitkä auttavat perheitä tanssimaan heidän oman näköistä elämää. Siihen tanssiin voi tarvittaessa kutsua mukaan muitakin, olkoot ne sitten läheisiä, verkostoja tai palveluja.

Konkreettisesti olemme 10 kuukauden aikana käynnistäneet keskustelun ja suunnittelun perheitä lähellä toimivasta perhekeskus-toiminnasta, joka kokoaisi meidät kaikki lasten ja perheiden parissa toimivat yhteiseen tanssiin perheiden hyväksi.

Koska teemme LAPE-työtä sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksen turvin tämän vuoden loppuun saakka, on syytä tehdä pieni inventaario myös siitä, ovatko keskeiset toimijat mukana kehittämisessä, missä vaiheessa eri kokonaisuudet etenevät ja olemmeko keskittyneet olennaiseen? Kuten pienten lasten elämässä, myös LAPE-muutoksessa aika kuluu siivillä! Tarkoituksemme on pyrkiä luomaan hyvä alusta LAPEn kasvulle, sille 1 vuoden ja 10 kuukauden ikäiselle, joka ei vielä joulukuussa 2018 todellakaan voi jatkaa elämäänsä täysin yksin.

Mari Tuomainen
Projektipäällikkö, LAPE Etelä-Savo

 

Maakunnallinen perhekeskustoimintamalli – yhdessä perheiden parhaaksi

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn tehtävänä on koota lapsiperheiden palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi, joka toimii yhdessä sovitun toimintamallin mukaisesti. Tätä verkostomaista yhdessä toimimisen tapaa kutsutaan perhekeskusverkostoksi. LAPE Etelä-Savossa olemme tavanneet ja kuulleet lapsia ja perheitä. Lapset ovat kertoneet ajatuksiaan kivasta päivästä ja perheet hyvästä arjesta. Kokoamme perheiden ympärille perhekeskusverkostoa, jossa useat perheiden tuen toimijat ja paikat toimivat yhteistuumin. Perheitä kuunnellessa tärkeimmäksi on noussut hyvän arjen tukeminen. Se tarkoittaa joustavia päivähoitokäytäntöjä, tietoa ja mahdollisuutta tavata toisia perheitä sekä helposti saavutettavia palveluita. Perheen hyvä arki koostuu pienistä palasista, joiden mahdollistamisessa kunnilla ja järjestöillä on tärkeä rooli.

Olemme kuvanneet perheiden tuen ja paikallisten lähipalveluiden kokonaisuutta seuraavassa kuvassa.

Perhekeskusverkosto_kuva

Perhekeskusverkosto perheiden tukena

Elämässä tulee eteen tilanteita, joissa vanhempien voimat ovat vähissä: työttömyys, avioero tai vanhemman sairastuminen heijastuu koko perheen hyvinvointiin. Perhekeskusverkostossa tulee olla saatavilla joustavasti tukea muuttuviin elämäntilanteisiin lapsille, nuorille ja vanhemmille. Näihin tilanteisiin LAPEssa etsitään uusia tapoja auttaa perheitä – lähellä ja helposti. Sosiaali- ja tereyspalveluiden tulee vahvistaa perheiden hyvää arkea ja tarjota tukea perheiden voimavarat ja tarpeet huomioiden. Kun perhettä kohtaa erityiset haasteet, kuten väkivalta tai kriisitilanne, on verkostosta löydyttävä erityisosaajien apu, joka tarjotaan aktiivisesti perheille, ilman että sitä tarvitsee etsiä.

Alla olevassa kuvassa tähdillä on kuvattu kohtaamispaikkoja, jotka ovat lähellä perheiden arkea sekä sote-palvelukeskittymiä, joita koordinoidaan maakunnan suurimpien kaupunkien suunnasta. Kuva on esimerkinomainen, fyysisiä kohtaamispaikkoja ei ole vielä sovittu.

Maakunta_perhekeskustoimintamalli

Mitä tarvitsemme Etelä-Savon perhekeskusverkoston syntymiseksi?

Perheet mukaan – kaipaamme koko ajan lisää perheitä mukaan kehittäjäryhmän jäseniksi, haastatteluihin, kyselyjen vastaajiksi ja facebook teemakeskustelujen osallistujiksi. Perheet ovat heidän hyvän arkensa parhaita asiantuntijoita.

Yhdessä – meidän on rakennettava yhdessä malli, johon kaikki sitoudumme järjestöissä, kunnissa ja sotessa.

Rakenne – meillä on oltava sovittuna ja kuvattuna mitä kaikkea perhekeskusverkostoon kuuluu.

Sopimukset – meidän täytyy sopia kuinka toimimme yhdessä, kuinka perheet voivat olla mukana toiminnassa, palvelun käyttäjinä ja tuen saajina.

Ketkä rakentavat mallia?

Etelä-Savon perhekeskustoimintamalli_15.9.

Kuntiin nimetyissä LAPE-työryhmissä paikalliset toimijat kokoavat lähipalveluiden kokonaisuutta ja avoimen kohtaamispaikan toimintaa.

Maakunnalliset kehittäjäryhmät luovat matalan kynnyksen toimintoja vanhemmuuden ja parisuhteen tukeen, eroauttamiseen sekä varhaiskasvatuksen ja koulun kytkemisestä perhekeskusverkostoon.

Kuntien sivistystoimen johtajat ja sote johtajat rakentavat yhteistyön rakenteita ja yhdessä toimimisen tapoja.

Poliittiset päättäjät linjaavat kuntien ja sote organisaatioiden lapsiystävällistä toimintakulttuuria ja toiminnallisia muutoksia.

Lapset päiväkodeissa ja kouluissa kertovat mikä heille on tärkeää ja tuottaa hyvää mieltä.

Nuoret maakunnan eri alueilta kokoontuvat ja vahvistavat nuorten vaikuttamismahdollisuuksia.

Perheet jakavat asiantuntemustaan sisällölliseen kehittämiseen. He ovat mukana kehittäjäryhmissä, vastaavat kyselyihin ja osallistuvat haastatteluihin.

Oletko jo mukana jossakin LAPE kehittämisessä? Oletpa maakunnassamme asuva lapsiperhe, järjestötoimija tai palvelua tarjoava ammattilainen – ilmianna itsesi! Verkostomaisen perhekeskusverkoston tiivein kehittämistyö tehdään tulevan talven aikana.

Katja Saukkonen
LAPE muutosagentti
katja.saukkonen@essote.fi
044 351 6616, käytän myös WhatsAppia