Opiskelijat lapsi-ja perhelähtöistä työtä kehittämässä Etelä-Savossa

Xamkin opiskelijat ovat olleet mukana kehittämässä lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa Etelä-Savossa. Yhteistyötä on tehty monella tapaa ja LAPE teemoihin liittyviä opinnäytetöitä on tuotettu neljä kappaletta. Tässä on esiteltynä opinnäytetöiden aiheet ja keskeiset tulokset.

Kuva blogiin2

 Kuva: Pixabay Bess-Hamiti

Husu selvitti opinnäytetyössään lapsiperheiden palvelukokemuksia Puumalassa tuottaen tietoa  perhekeskustoimintamallin pohjaksi. Lapsiperheet toivovat Puumalaan omaa työntekijää, joka arvioisi perheen tilanteen ja ohjaisi perheen tarvittavien palvelujen piiriin. Perheet nimesivät neuvolan luontevaksi toimijaksi kokoamaan palveluja yhteen. Vaativimpien palvelujen osalta haastatellut perheet olisivat valmiita menemään kauemmas kuin omaan kuntaan. Husun kirjoittama blogi-teksti löytyy TÄSTÄ.

Pulkka ja Uimi olivat mukana teemallisissa perheilloissa Mikkelissä ja koostivat perheiden näkemyksiin pohjautuvan toimintamallin lapsiperheiden perheiltoihin. Toimintamallissa iltojen ytimessä on vanhemmuuden tuki sekä avoin ja matala kynnys osallistumiselle. Perheet tuottivat runsaasti ideoita teemoiksi, jotka on kirjattu toimintamalliin. Perheiltoihin toivottiin teemoihin liittyviä lyhyitä alustuksia ammattilaisilta sekä vapaata keskustelua ammattilaisten ja vertaisten kanssa. Lastenhoitoavun järjestäminen perheiltojen ajaksi sisältyy malliin.

Pynnönen ja Tiainen selvittivät eroon liittyviä työskentelymalleja varhaiskasvatuksessa. Tärkeänä pidettiin arjen rutiinien säilyttämistä, vanhempien kanssa arjen käytännöistä sopimista sekä huoltajuustietojen päivittämistä. Lapsia tuetaan eri menetelmin kuten sadut, pelit, draamakasvatus, lapset puheeksi-menetelmä, tunnekortit, havainnointi, leikki sekä hoiva. Työntekijät kannattivat yhteisen eroauttamisen mallin kehittämistä, vaikka toisaalta heidän mukaan nykykäytännöissä kunkin perheen tilanne arvoitiin hyvinkin yksilöllisesti.

Moilanen ja Suhonen käsittelevät opinnäytetyössään eroauttamisen palveluita Etelä-Savossa ja kokosivat toiminnallisena osuutena sähköisen oppaan eropalveluista. Opasta varten opinnäytetyöntekijät haastattelivat perhepalveluissa työskenteleviä ammattilaisia Mikkelissä, Savonlinnassa sekä Pieksämäellä. Opas on otettu käyttöön ja se soveltuu sekä perheiden että ammattilaisten käyttöön. Opinnäytetyön teoreettisessa taustassa käsitellään vanhemmuutta, eroa sekä lapsen tilannetta vanhempien erotessa.

Karoliina Rötkö,
Lehtori, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

xamk_logo

Lähteet:

Husu Elsa.2018. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Puumalassa. Lapsiperheet osallisina lapsi- ja perhepalveluiden kehittämistyössä. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu.

Moilanen Roosa ja Suhonen Emilia.2018. Lapsiperheiden eroauttamisen palvelut Etelä-Savon alueella. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu.

Pulkka Emma & Uimi Ronja.2018. Vanhemmuuden tukeminen lapsiperheissä Etelä-Savon alueella. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu.

Pynnönen Sanni & Tiainen Sanni.2017. Eroperheiden lasten ja vanhempien kanssa työskentely   päivähoidossa. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu.

 

LAPE-harjoittelijan näkemyksiä kehittämistyöstä

Olen valmistuva sosionomi-opiskelija ja opintojeni viimeisessä harjoittelussa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa, LAPE:ssa. Takana on pian kolme viikkoa työtä LAPE-tiimin kanssa ja olen päässyt näkemään ja kokemaan todella paljon. Muutosohjelma on hallituksen kärkihanke ja koskettaa myös Etelä-Savoa.  Tavoitteena on lisätä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Koen olevani etuoikeutetussa asemassa päästessäni näkemään mistä tässä kaikessa oikein on kyse.  Opiskelija -roolin lisäksi olen myös äiti, joten minulta löytyy kokemusta myös palvelun käyttäjän silmin.

Etelä-Savon LAPE- hankkeen pienen ydinporukan työskentely on tiivistä. Ympärille kootun laajemman toimijajoukon kanssa tehtävä yhteistyö laittaa kuitenkin opiskelijan pään joskus pyörälle. Erilaisia tiimejä ja kehittäjäryhmiä on useita ja päässä vilisee nimiä ja nimikkeitä. Olen huomannut, että monesti samat toimijat ovat olleet mukana eri ryhmissä, vaihtelevista tulokulmista käsin.

LAPE- tiimin työntekijät ovat hyvin sitoutuneita työhönsä. Heillä on vahvaa asiantuntijuutta josta olen opiskelijana pyrkinyt ammentamaan itselleni mahdollisimman paljon. Hankekoordinaattoreilla on monta rautaa tulessa ja päivän aikana tapaamisia eri toimijoiden kanssa voi olla useitakin. Onneksi on myös olemassa mahdollisuus videoneuvotteluihin, aina ei vain ole mahdollista saada kaikkia saman pöydän ääreen. Työtä tehdään kuitenkin maantieteellisesti laajalle alueelle.

keksi_stm_sote_lapset_askartelu_aikuinen_lapsi_lautapeli_lohduttaminen

Kuva STM:n kuvapankki // Suvi-Tuuli Kankaanpää

On ollut hyvä nähdä millaista työtä kehittämistyö on. Työ tapahtuu taustalla, ilman asiakaskontakteja. Hankkeen parissa työskentelevät sysäävät alkuun jotain uutta, mutta eivät jää varsinaista työtä kuitenkaan tekemään. He tekevät pohjatyötä yhdessä toimijoiden kanssa ja heittävät siten pallon eteenpäin.

Olen eri työpajoissa ja koulutuksissa kuullut ammattilaisten näkemyksiä ja kokemuksia. Tarvetta muutokselle on ja sen eteenpäin viemiseen ollaan valmiita yhteistyötä tehden. Olen pian itse astumassa työntekijän rooliin, toivottavasti lasten, nuorten ja perheiden pariin. Harjoittelun aikana olen saanut vahvistusta siitä millainen työntekijä haluan itse olla ja mitä sosiaalialan työntekijältä asiakkaan näkökulmasta toivotaan.

Hyvä arki_matala kynnys palveluille.jpg

”Millainen on lapsiperheiden hyvä arki Etelä-Savossa?”

Työ on aloitettu noin puolitoista vuotta sitten ja nyt hanke alkaa olla loppusuoralla. Tässä vaiheessa hanketta ja opiskeluja on ollut erittäin hyödyllistä hypätä hetkeksi mukaan. Olen oppinut uudistuksista paljon. Hankkeen alussa on aikaa käytetty paljon tiedon keruuseen erilaisin menetelmin. Tarkoituksena on ollut saada palvelun käyttäjiltä eli lapsilta, nuorilta ja perheiltä ajatuksia siitä mitä on tarpeen lähteä kehittämään. Nyt on jo päästy konkreettisen tekemisen pariin ja olen päässyt seuraamaan miten uutta mallia rakennetaan.

Valtakunnallisesti ja maakunnan osalta on mahdollisesti tulossa suuriakin myllerryksiä. Mutta vaikka suuremmat muutokset eivät tulisikaan voimaan aivan aiotulla aikataululla tai sellaisina kuin on kaavailtu, LAPEn parannukset ja uudet tavat on tarkoitus saada jatkumaan ja kehittymään. Kyse on yksilön oikeudesta hyvään palveluun ja kohtaamiseen niin sosiaali- kuin terveydenhuollon palveluissa.

Liisa Laine
Sosionomi-opiskelija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu