Uutta lapsipolitiikkaa tehdään jo Etelä-Savossa

Lasten hyvinvoinnin eriarvoistuminen on jatkunut jo pitkään. Eriarvoistumista ovat ruokkineet lasten ja perheiden palveluiden hajanaisuus, asiakkaiden tarpeiden ja palveluiden huono kohtaaminen sekä varhaisen tuen puutteet.  Tärkeitä korjausliikkeitä on tehty, mutta työ on usein katkennut hallituksen vaihdoksiin. Samalla suurin osa lapsista voi hyvin ja jopa entistä paremmin.

Hallituksen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on ottanut oppia menneestä.  Pysyvää muutosta tehdään laajapohjaisesti tulevien sote- ja sivistystoimen palveluiden rakenteisiin ja sisältöön. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaavat työtä yhdessä. Tuhansia toimijoita jokaisen maakunnan alueelta, myös Etelä-Savossa, on tuomassa perheille sopivaa tukea oikeaan aikaan. Viranomaisten lisäksi mukana ovat myös järjestöt ja seurakunnat.

lape muutosohjelma roll up kuva

STM:n kuvapankki // Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma // Suvi-Tuuli Kankaanpää

Tavoitteena on kaikille lapsille parempi kasvu- ja oppimisympäristö sekä perheiden hyvä arki. Vanhemmuuden tukea vahvistetaan näyttöön perustuvilla menetelmillä. Kehittämisen ytimenä on varhaisen tuen tarjoaminen vanhemmuuteen ja parisuhteen tukeen sekä erotilanteiden kohdatessa. Sovinnollisuutta erotilanteessa tukee uudistuva laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.  Varhaiskasvatuslaki uudistuu lapsen oikeuksiin perustuvaksi. Perhekeskukset verkostoivat palveluita asiakaslähtöisesti. Erityispalveluiden, kuten lastenpsykiatrian, osaamista tuodaan lähemmäs neuvolaa, varhaiskasvatusta ja koulua.  Lastensuojelua uudistetaan ihmissuhteita vahvistavaksi tiimityöksi (lue TÄSTÄ LINKISTÄ Ylen artikkeli Essoten lastensuojelun kokeilusta).  Perheet ovat mukana kehitystyössä.

Hyvää arkea turvaamaan tarvitaan lapsi- ja perhelähtöistä toimintakulttuuria. Hallinto- ja ammattikuntalähtöisestä toimintatavasta irtautuminen vie aikaa. Muutostyö on vasta alussa. Ministeriöiden yhteiset LAPE-selvityshenkilöt ovat ehdottaneet yhteisen tahtotilan linjaamista kansallisella lapsi- ja perhestrategialla, joka perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Lapsi- ja perhejärjestöt ovat antaneet tälle laajan tukensa.  Hallituksen kehysriihi linjasi äskettäin että strategian valmistelu aloitetaan.

Etelä-Savon keskeisin LAPE muutosohjelman kohde on maakunnallisen perhekeskustoiminnan käynnistäminen. Toiminnan sydämenä on lähellä arkea toimivat perheiden kohtaamispaikat ja lasten kasvu- ja kehitysympäristöön tuotavat palvelut. Perheille suunnattujen palveluiden osaamista kootaan perhekeskuksiin, josta ne jalkautuvat ympäri maakuntaa. Tämä edellyttää kaikilta lasten kanssa toimijoilta, niin kunta, järjestö, seurakunnat, yksityiset kuin sote, erityistä yhdessä toimimisen opettelua, uudenlaisen verkostotyön otetta. Sen oppimisesta voisi kertoa mm. yhteistilasuunnittelut, yhdessä perheiden kanssa suunniteltu toiminta ja palvelut sekä yhteen sovitettu toiminnan koordinointi ja johtaminen.

Maria Kaisa Aula
Hankejohtaja
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma
Sosiaali- ja terveysministeriö

Katja Saukkonen
Muutosagentti
LAPE Etelä-Savo

Hyvän arjen edistäjä, oletko se sinä?

Olen nyt kuulostellut LAPEn korvilla ja näkökulmalla lapsiperheiden arkea Etelä-Savossa kohta vuoden ajan. Tunnen iloa siitä, että niin valtakunnallisesti kuin meidän maakunnan LAPEssa on otettu lapsiperheiden hyvä arki tavoittelemisen arvoiseksi asiaksi. Hyvän arjen teemaa on kuljetettu tapahtumasta, tapaamisesta ja kyselystä toiseen. Perheiden esille tuomat hyvän arjen palaset ovat melko pieniä asioita. Toiveena ei ole saada kuuta taivaalta. Toiveena on pieniä asioita, joilla on suuri merkitys.

Olen tiivistänyt LAPE-kehittämisen myötä perheiltä saatuja risuja ja ruusuja alla olevaan kuvaan. Missä ikinä perheitä jututan, korviini kantautuu toiveet inhimillisestä kohtaamisesta, tukiverkostojen olemassaolosta ja palveluiden saavutettavuudesta. Kun mietin näitä kolmea seikkaa, näen, että jokainen lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimiva pystyy omalta osaltaan edistämään lapsiperheiden hyvää arkea.

Tunnistatko itsesi?

Hyvä arki-koonti perheiltä (2)

Järjestöt,
rekrytoimanne kullanarvoiset vapaaehtoiset tukevat ja helpottavat monen perheen arkea. Ihanaa kun järjestätte erilaisia matalan kynnyksen tapahtumia, joissa voi piipahtaa virkistäytymässä.

Kunnat,
pitäkää jatkossakin huolta leikkipuistojen kunnossapidosta ja riittävyydestä – leikkipuistoille pitäisi myöntää perheiden mielenterveyden edistämispalkinto! Muistattehan viestiä ahkerasti perheille tärkeistä kunnan palveluista mm. kasvatuksen ja kulttuurin saralla.

Sote-toimijat,
palveluvalikkonne on laaja ja avun saamisella on iso merkitys perheille. Palveluista viestiminen ja informaation jatkuva välittäminen lähellä perheitä on keskeistä. Perheet korostavat toivetta varhaisemmasta tuesta ja avunannosta.

Mummit,
tiedättekö miten tärkeitä ovat teidän avuliaat käsiparit, jotka kantavat pienokaisia sekä lempeät silmät, jotka eivät arvostele. Teidät mainitaan usein hyvän arjen tärkeänä palasena.

Minä, sinä, hän, me, te, he;
muistammehan oman läsnäolomme suuren vaikutuksen, kun kohtaamme lapsia, nuoria ja perheitä työntekijänä, vapaaehtoisena, kaduntallaajana, naapurina tai ystävänä. Me voimme antaa omaa aikaamme ja kuunnella. Voimme nyökätä ymmärtäväisesti ja jakaa hymyn. Se ei vaadi meiltä paljoa, mutta sillä on iso merkitys perheille. Sillä on iso merkitys kenelle tahansa.

Tässä pieniä esimerkin palasia. Pistähän aidosti pohdintaan: Miten sinä itse edistät lapsiperheiden hyvää arkea omalla toiminnallasi?

Saara Hanhela
Hankekoordinaattori, matala kynnys & varhainen tuki
LAPE Etelä-Savo

 

Se kasvaa, mitä kastelee.

Tätä kirjoitan nyt ehkä jopa enemmän itselleni kuin teille.

Kasvatuksen maailma on haastavaa. Joku sanoi, että se on nykypäivänä vielä haastavampaa kuin ennen. Tuosta en tiedä, mutta vaikeaa se on, ja kasvattajana tuntee itsensä hyvin useasti riittämättömäksi, jopa kelvottomaksi. Erityisesti noihin vajavuuden tunteisiin havahtuu ihan kotioloissa, kun rypistelee elämää eteenpäin omien lapsiensa kanssa. Töissä moni kasvattaja vielä jaksaa pitää tasonsa, mutta kun kotiovi aukeaa, niin sitä laskeutuu niin helposti sille ikätasolle, millä oma lapsi sattuu olemaan.

Olen saanut sivusta seurata sekä työssäni, että vanhempana lukuisien ammattikasvattajien työtä lapsien ja nuorien parissa. Nöyränä täytyy hattu ottaa kouraan ja kiittää. Vahva pedagoginen osaaminen, omistautuminen melko pienipalkkaiseen työhön ja lapsien kasvun tukemiseen on hämmästyttävää. Uskon sen olevan näinkin hyvinvoivan yhteiskuntamme merkittävimpiä edellytyksiä. Toki teemme virheitä ja niitä tekee jokainen. Kuitenkin se intensiteetti ja arvostus, mitä kasvattamiseen aina varhaiskasvatuksesta opiskelijoiden maailmaan saakka näkee, on huima. Sitä tekevät päiväkodit, koulut, kaupunki, oppilaitokset, sote-väki, seurakunnat, seurat ja järjestöt. Samoilla silmälaseilla katson myös virkamiehiä ja luottamusjohtoa haastavienkin valintojen äärellä. Nykypäivän laajat sisäilmaongelmat tai taloudellisten reunaehtojen kaventuminen ajavat helposti meitä vierestä huutelijoita hiukan populistisestikin ampumaan kovilla sanoilla, mutta rohkenen väittää arvovalintojen äärellä työskentelevien päättäjien kuin ruohonjuuritason kasvattajankin perusajatuksen olevan: Miten lapsemme pärjäsivät mahdollisimman hyvin? Miten tukisimme parhaiten heidän kasvua ja tasapainoista elämää?

stm_kuva_Suvi-Tuuli Kankaanpää.png

Kuva STM:n kuvapankki, kuvaaja Suvi-Tuuli Kankaanpää.

Olen kuitenkin hiukan huolestunut ilmapiiristä. Tämän päivän kasvatuksen keskustelua ja toimintaa varjostaa paljon negatiivinen puhe ja sen pelko. Olemme hanakoita löytämään virheitä kasvattajien touhuista lähellä ja kaukana, ja siitä sitten mielemme pahoittamamme. Se kasvaa, mitä kastelee. Liian harvoin kiitämme, olemme tyytyväisiä, liian harvoin pyydämme, saati sitten annamme anteeksi. Mukavampaa ja helpompaa on valittaa ja vihata. Mutta valittamalla ja vihastumalla, valitus ja vihastus kasvavat. Oma maailma mustenee. Tämä on näin myös lasten kanssa. Vihalla ja huudolla saadaan lisää vihaa ja huutoa. Negatiivisten asenteiden istuttaminen lapsiin on todella helppoa ja helpointa se on meille vanhemmille. Lapset ovat uskomattoman lojaaleja vanhemmilleen, vaikka heillä ei olisi siihen mitään syytä.

En tarkoita, etteikö epäkohtiin pidä puuttua. Etteikö ylilyöntejä ja vääriä valintoja tapahdu omasta aamupalapöydästä sitten yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja niiden korjaamiseksi on tehtävä töitä. Tarkoitan asennetta. Ihmisarvo ei toiselta häviä, vaikka hän on toista mieltä. Vaikka hän toimisi eri aatteen tai näkemyksen varassa kuin minä. Hänestä ei saa kirjoittaa ruokottomia Wilmassa, netissä tai lehdessä. Kukaan ei ole mielestäni ansainnut julkista tai edes henkilökohtaista nöyryytystä.

Suurimpia asenteita mitä voimme omille lapsillemme opettaa on toisen kunnioittaminen, huolimatta hänen ajatuksistaan tai asenteista, pelkästään siitä syystä, että hän ihminen.

mikkelin tuomiokirkkoseurakunta logo

Ville Kämäräinen
Kasvatuksen työalajohtaja
Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta

Maakunnallinen perhekeskustoimintamalli – yhdessä perheiden parhaaksi

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn tehtävänä on koota lapsiperheiden palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi, joka toimii yhdessä sovitun toimintamallin mukaisesti. Tätä verkostomaista yhdessä toimimisen tapaa kutsutaan perhekeskusverkostoksi. LAPE Etelä-Savossa olemme tavanneet ja kuulleet lapsia ja perheitä. Lapset ovat kertoneet ajatuksiaan kivasta päivästä ja perheet hyvästä arjesta. Kokoamme perheiden ympärille perhekeskusverkostoa, jossa useat perheiden tuen toimijat ja paikat toimivat yhteistuumin. Perheitä kuunnellessa tärkeimmäksi on noussut hyvän arjen tukeminen. Se tarkoittaa joustavia päivähoitokäytäntöjä, tietoa ja mahdollisuutta tavata toisia perheitä sekä helposti saavutettavia palveluita. Perheen hyvä arki koostuu pienistä palasista, joiden mahdollistamisessa kunnilla ja järjestöillä on tärkeä rooli.

Olemme kuvanneet perheiden tuen ja paikallisten lähipalveluiden kokonaisuutta seuraavassa kuvassa.

Perhekeskusverkosto_kuva

Perhekeskusverkosto perheiden tukena

Elämässä tulee eteen tilanteita, joissa vanhempien voimat ovat vähissä: työttömyys, avioero tai vanhemman sairastuminen heijastuu koko perheen hyvinvointiin. Perhekeskusverkostossa tulee olla saatavilla joustavasti tukea muuttuviin elämäntilanteisiin lapsille, nuorille ja vanhemmille. Näihin tilanteisiin LAPEssa etsitään uusia tapoja auttaa perheitä – lähellä ja helposti. Sosiaali- ja tereyspalveluiden tulee vahvistaa perheiden hyvää arkea ja tarjota tukea perheiden voimavarat ja tarpeet huomioiden. Kun perhettä kohtaa erityiset haasteet, kuten väkivalta tai kriisitilanne, on verkostosta löydyttävä erityisosaajien apu, joka tarjotaan aktiivisesti perheille, ilman että sitä tarvitsee etsiä.

Alla olevassa kuvassa tähdillä on kuvattu kohtaamispaikkoja, jotka ovat lähellä perheiden arkea sekä sote-palvelukeskittymiä, joita koordinoidaan maakunnan suurimpien kaupunkien suunnasta. Kuva on esimerkinomainen, fyysisiä kohtaamispaikkoja ei ole vielä sovittu.

Maakunta_perhekeskustoimintamalli

Mitä tarvitsemme Etelä-Savon perhekeskusverkoston syntymiseksi?

Perheet mukaan – kaipaamme koko ajan lisää perheitä mukaan kehittäjäryhmän jäseniksi, haastatteluihin, kyselyjen vastaajiksi ja facebook teemakeskustelujen osallistujiksi. Perheet ovat heidän hyvän arkensa parhaita asiantuntijoita.

Yhdessä – meidän on rakennettava yhdessä malli, johon kaikki sitoudumme järjestöissä, kunnissa ja sotessa.

Rakenne – meillä on oltava sovittuna ja kuvattuna mitä kaikkea perhekeskusverkostoon kuuluu.

Sopimukset – meidän täytyy sopia kuinka toimimme yhdessä, kuinka perheet voivat olla mukana toiminnassa, palvelun käyttäjinä ja tuen saajina.

Ketkä rakentavat mallia?

Etelä-Savon perhekeskustoimintamalli_15.9.

Kuntiin nimetyissä LAPE-työryhmissä paikalliset toimijat kokoavat lähipalveluiden kokonaisuutta ja avoimen kohtaamispaikan toimintaa.

Maakunnalliset kehittäjäryhmät luovat matalan kynnyksen toimintoja vanhemmuuden ja parisuhteen tukeen, eroauttamiseen sekä varhaiskasvatuksen ja koulun kytkemisestä perhekeskusverkostoon.

Kuntien sivistystoimen johtajat ja sote johtajat rakentavat yhteistyön rakenteita ja yhdessä toimimisen tapoja.

Poliittiset päättäjät linjaavat kuntien ja sote organisaatioiden lapsiystävällistä toimintakulttuuria ja toiminnallisia muutoksia.

Lapset päiväkodeissa ja kouluissa kertovat mikä heille on tärkeää ja tuottaa hyvää mieltä.

Nuoret maakunnan eri alueilta kokoontuvat ja vahvistavat nuorten vaikuttamismahdollisuuksia.

Perheet jakavat asiantuntemustaan sisällölliseen kehittämiseen. He ovat mukana kehittäjäryhmissä, vastaavat kyselyihin ja osallistuvat haastatteluihin.

Oletko jo mukana jossakin LAPE kehittämisessä? Oletpa maakunnassamme asuva lapsiperhe, järjestötoimija tai palvelua tarjoava ammattilainen – ilmianna itsesi! Verkostomaisen perhekeskusverkoston tiivein kehittämistyö tehdään tulevan talven aikana.

Katja Saukkonen
LAPE muutosagentti
katja.saukkonen@essote.fi
044 351 6616, käytän myös WhatsAppia

Lapsia, nuoria ja perheitä – kuullaan ja kuunnellaan

Saukkonen_Katja_120517

Katja Saukkonen työskentelee LAPE Etelä-Savon muutosagenttina.

Kehittämistyötä tehdään osallistaen, yhdessä!

Etelä-Savon LAPEssa kehitetään palveluja kuulemalla lasten, nuorten ja perheiden ajatuksia ja palvelukokemuksia. Kuntien LAPE-työryhmät järjestävät asukastilaisuuksia ja tapahtumia. Hankekoordinaattorit jalkautuvat lasten, nuorten ja perheiden arkiympäristöön: päiväkoteihin, kouluihin, perhekahviloihin ja -kerhoihin.

Perheet, järjestöihmiset ja ammattiauttajat kehittävät rinta rinnan vanhemmuuden tukea, eroauttamisen palveluita ja perhetyötä. Nuorten vaikuttajaryhmä, perheparlamentti ja asiakasraati tulevat olemaan uusia maakunnallisia osallisuuden muotoja. Asukas voi olla mukana monella eri tavalla: osallistumalla tapaamisiin, kirjoittamalla tai kertomalla kokemuksistaan, toimimalla havainnoija-asiakkaana, toimimalla kehittäjävanhempana tai osallistumalla neuvonantajaryhmään.

Oikea-aikaista tukea arkeen

Muutosagenttina kuulen tärkeistä lasten ja perheiden arkeen vaikuttavista asioista. Arjessa kaivattaisiin esimerkiksi äitien ja isien ryhmiä sekä mahdollisuuksia spontaaniin toisten tapaamiseen. Tarvitaanko aina ammattilaista valvomaan kokoontumisia? Lapsen on päästävä kesken koulupäivän oikomishoitoon bussilla myös pienestä kunnasta. Voisiko neuvolatarkastuksen hoitaa joskus päiväkodissa hoitopäivän yhteydessä? Tuetaanko vanhemmuutta parhaiten tarjoamalla palvelua ainoastaan virka-aikaan? Mitä tarkoittaa vanhemmuuden tukeminen koulun arjessa?

LAPEssa kehitetään palveluja yhdessä. Poliittisten päättäjien kanssa pohditaan, millä tavoilla lapsi- ja perheystävällistä toimintakulttuuria omassa organisaatiossa tai kunnassa edistetään. Etelä-Savossa on noussut keskusteluun muun muassa maksuton päivähoito ja kouluruokailuun panostaminen.

Ammattilaiset tarvitsevat uudenlaisia tapoja tehdä työtä ja tarjota palveluja. Tavoitteena on koota niin julkisen, kolmannen sektorin kuin yksityisen puolen ammattilaisia yhteiseen työhön perheen kanssa. Palveluohjaus ja perheen vastuutyöntekijän nimeäminen ovat keinoja helpottaa perheiden asiointia. On päästävä irti palvelusta toiseen lähettämisestä. Erityispalvelut tulee saada helposti ja oikea-aikaisesti.

Perhe keskiössä

On tärkeää tukea koko perhettä, ei vain yhtä sen jäsentä. Perheen läheisverkostolla, esimerkiksi isovanhemmilla ja ystävillä on usein keskeinen rooli perheiden arjessa.

Tavoitteena on parantaa ammattilaisten vuorovaikutusta lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Yksi tapa siihen on lapset puheeksi -keskustelu, johon on koulutettu ja koulutetaan laajasti päiväkotien, koulujen ja perheiden palveluiden työntekijöitä.

Osaamisen lisäksi kyse on asenteesta ja yhteisestä vastuunottamisesta palvelukokonaisuudesta. Lapset kaipaavat läsnä olevaa ja luotettavaa aikuista ja perheet heitä kuulevaa ja kunnioittavia työntekijöitä.

Lue tästä lisää LAPE-kärkihankkeesta

Katja Saukkonen, LAPE Etelä-Savon muutosagentti

Teksti on julkaistu Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen blogissa 12.5.2017.